Lue keskustelun säännöt.
Tekoäly vyöryy korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten työpaikoille
11.01.2024 |
Tekoälyn läpimurto mullistaa työmarkkinoita lähitulevaisuudessa. Hyvätuloisten työttömyys tulee lisääntymään enenemässä määrin.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
En ole huolissani. Joskus 1980-luvulla kerrottiin, että ATK tekee tuon, eipä tehnyt. kävi päinvastoin eli korkeakoulutettujen työpaikkoja tuli lisää ATK:n ansiosta.
Tuli korkeampaa koulutusta vaativia työpaikkoja.
Tekniikan kehittyessä kasvaa koulutusvaatimus entisestään.
Nyt voi vastaan tulla ihmisten rajallinen kapasiteetti, tekoälyä käyttäviltä ja varsinkin siä kehittäviltä vaaditaan keskivertoälykkyyttä parempaa suorituskykyä.
Keskivertoihminen on kuitenkin kyvyltään keskiverto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmh... tutustukaa ensin näiden suurten kielimallien toimintaperiaatteeseen ennen kuin innostutte. Vasara on huono mikroskooppi.
Ne, joiden työpaikoille tämä juurikin nyt vyöryy on keskiportaan pikkupomot, hallinnon ihmiset ja kaikki mahdolliset sisällöntuotantoon liittyvät ammatit (copyt, AD:t, graafikot, kääntäjät jne. jne.)
Juridiikka, tietty osa hoitotyötä, opetustyö, onhan noita lisääkin.
Juridiikka vaatii ihmisen ainakin tarkistamaan tulokset huolellisesti. USA:ssa on jo muutaman kerran oikeudessa jääty kiinni siitä, että kielimalli käytti perusteluina olemattomia ennakkotapauksia.
Tarkistaja on tosiaan sihteeritason tekijä. Tuomari varmaan vielä säilyy.
P
Sanotaan vaikka näin, että ihmiset tulkitsemassa eksplisiittiseksi muokattavissa olevaa tekstiä on varsin energiatehoton harjoite.
Voit tykönäsi makustella tätä, jos osaat nk. käyttää aivojasi.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin chat GPT tuottama teksti on täysin kuin lakimiesten tai valtion virkamiesten tekstiä.
Sinun mielstä kyllä. Kunhan et tarkita faktoja, mutta niinhän sinä et tee muutenkaan. Tiesti kai, että suurin osa trolleista on jo botteja. Niiden korvaamiseen kun ei nyt suurta älyä tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee nyt iloisesti sekaisin robotiikka ja tekoäly vaikka ne eivät ole mitenkään sama asia.
Aika harvalla taitaa olla mitään käsitystä esimerkiksi siitä mitä ChatGPT:n pyörittäminen maksaa. Hinta on 700 000 $/päivä ja toiminta on tappiollista ainakin vielä.
Jos katsotaan vaikka noita lattiatason hommia muuttuvissa ympäristöissä (toimistosiivoukset, lumen luonnit jne. jne) niin ihminen on halvempi kuin robotti ja se on siinä.
Mutta onko tuhat ihmistä halvempi kuin 10 robottia? Jos vaikka lasketaan tuotantolaitokselle 20 vuoden pätkissä elinkaari.
Jnejne.
No jos olisi kaikissa "helpoissa" hommissa noin, niin ne olisivat tuolla jo. Ei tämä ole mikään ideologinen kysymys vaan kannattavuuskysymys.
Tietenkin. Pian ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huolissani. Joskus 1980-luvulla kerrottiin, että ATK tekee tuon, eipä tehnyt. kävi päinvastoin eli korkeakoulutettujen työpaikkoja tuli lisää ATK:n ansiosta.
Tuli korkeampaa koulutusta vaativia työpaikkoja.
Tekniikan kehittyessä kasvaa koulutusvaatimus entisestään.
Nyt voi vastaan tulla ihmisten rajallinen kapasiteetti, tekoälyä käyttäviltä ja varsinkin siä kehittäviltä vaaditaan keskivertoälykkyyttä parempaa suorituskykyä.
Keskivertoihminen on kuitenkin kyvyltään keskiverto.
Joku tuolla taisikin jo sanoa, että insinöörifyysikkotaiteilija-analyytikoille kyllä riittää kysyntää
Mutta oikeassa olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin chat GPT tuottama teksti on täysin kuin lakimiesten tai valtion virkamiesten tekstiä.
Vakuuttavia runoja se ei osaa kirjoittaa, mutta Kelan sähköposteja miljoona kpl sekunnissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmh... tutustukaa ensin näiden suurten kielimallien toimintaperiaatteeseen ennen kuin innostutte. Vasara on huono mikroskooppi.
Ne, joiden työpaikoille tämä juurikin nyt vyöryy on keskiportaan pikkupomot, hallinnon ihmiset ja kaikki mahdolliset sisällöntuotantoon liittyvät ammatit (copyt, AD:t, graafikot, kääntäjät jne. jne.)
Juridiikka, tietty osa hoitotyötä, opetustyö, onhan noita lisääkin.
Juridiikassa tekoäly voi korvata ainoastaan sihteeritason hommia koska muu on juridisesti mahdotonta. Tämä jo pelkästään hallusinaatio-ongelman takia, jota ei nykyisessä teknologiassa pystytä korjaamaan, koska se on tämän teknologian toimintaperiaatteesta johtuva ominaisuus.
Opetustyössä ainoastaan itseopiskeluun sopiva väline.
Hoito
Eikö sinua koskaan hävetä mennä kaikessa aina luulot edellä? "Hallusinointi" on toimintaperiaatteen synnyttämä emergentti ominaisuus KAIKISSA suurissa kielimalleissa. Se johtuu niiden toimintaperiaatteesta. Kyseessä on korkeaulotteinen tilastollinen ilmiö.Tekoälyllä ei ole mitään keinoa erottaa hallusinaation tuottamaa dataa aidosta datasta.
Miksikö?
Koska se vaatisi, että tekoäly ymmärtää tuottamaansa tekstiä edes jollain tasolla, mitä se ei tee. Sen tuottaa tekstiä tilastollisten sääntöjen mukaan. Ei sen mukaan mitä tekstin sisältö on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekoäly muuttaa työnkuvia, enempää ei juurikaan tällä hetkellä voi ennustaa. Eilen muuten esiteltiin prototyyppi Ai-kiikareista, jotka pystyvät tunnistamaan 9000 lintulajia.
Vierailija kirjoitti:
Juridiikassa tekoäly voi korvata ainoastaan sihteeritason hommia koska muu on juridisesti mahdotonta.
Nykyinen lainsäädäntö on vain keinotekoisesti luotu este tekoälyn käytölle niin juridiikassa kuin vaikkapa sairaanhoidossakin.
Viisi minuuttia sen jälkeen kun lainsäädäntö on korjattu vastaamaan teknologian kehitystä sekä itsensä korvaamattomaksi kuvitellut tusinajurristi että arvauskeskuslääkäri vapautuvat työmarkkinoiden käyttöön.
Tekoäly pystyy jo tänään tekemään luotettavampia diagnooseja kuin lääkäri ja juristiltakin vaaditaan vain lukemattomien ennakkotapausten sekä lakitekstien muistamista ellei nyt ulkoa niin ainakin tietämään niiden olemassaolo.
Ei tarvita kovin kaksista tekoaälyä 1000 000-kertaisen tietomäärän hallintaan virheettömästi ja reaaliajassa 24/7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimerkki mitä ainakaan chat GPT ei osannut:
Kirjoita seuraava virke Turun murteella: Kyllä minä uudet ikkunat teetätin puusepällä.
Joku kirjoitti tekstin ymmärtämisen ja automaattisen tilastollisen päättelyn eroista.
Hän voisi miettiä asiaa uudestaan. Missä ero?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee nyt iloisesti sekaisin robotiikka ja tekoäly vaikka ne eivät ole mitenkään sama asia.
Aika harvalla taitaa olla mitään käsitystä esimerkiksi siitä mitä ChatGPT:n pyörittäminen maksaa. Hinta on 700 000 $/päivä ja toiminta on tappiollista ainakin vielä.
Jos katsotaan vaikka noita lattiatason hommia muuttuvissa ympäristöissä (toimistosiivoukset, lumen luonnit jne. jne) niin ihminen on halvempi kuin robotti ja se on siinä.
Mutta onko tuhat ihmistä halvempi kuin 10 robottia? Jos vaikka lasketaan tuotantolaitokselle 20 vuoden pätkissä elinkaari.
Jnejne.
No jos olisi kaikissa "helpoissa" hommissa noin, niin ne olisivat tuolla jo. Ei tämä ole mikään ideologinen kysymys vaan kannattavuuskysymys.
Odota sitä. Meillä ei edelleenkään ole robottia, joka pystyisi fiksusti ja itsenäisesti liikkumaan kaupungissa ja tekemään erilaisia tehtäviä erilaisissa ympäristöissä. Ei siis yhtäkään.
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly muuttaa työnkuvia, enempää ei juurikaan tällä hetkellä voi ennustaa. Eilen muuten esiteltiin prototyyppi Ai-kiikareista, jotka pystyvät tunnistamaan 9000 lintulajia.
Mutta niin yksinkertaista asiaa kuin linnunlaulu-shazamia ei ole pystytty tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juridiikassa tekoäly voi korvata ainoastaan sihteeritason hommia koska muu on juridisesti mahdotonta.
Nykyinen lainsäädäntö on vain keinotekoisesti luotu este tekoälyn käytölle niin juridiikassa kuin vaikkapa sairaanhoidossakin.
Viisi minuuttia sen jälkeen kun lainsäädäntö on korjattu vastaamaan teknologian kehitystä sekä itsensä korvaamattomaksi kuvitellut tusinajurristi että arvauskeskuslääkäri vapautuvat työmarkkinoiden käyttöön.
Tekoäly pystyy jo tänään tekemään luotettavampia diagnooseja kuin lääkäri ja juristiltakin vaaditaan vain lukemattomien ennakkotapausten sekä lakitekstien muistamista ellei nyt ulkoa niin ainakin tietämään niiden olemassaolo.
Ei tarvita kovin kaksista tekoaälyä 1000 000-kertaisen tietomäärän hallintaan virheettömästi ja reaaliajassa 24/7
Juuri noin! 5/5
Nykyinen lainsäädäntö on vain keinotekoisesti luotu este tekoälyn käytölle niin juridiikassa kuin vaikkapa sairaanhoidossakin.
Viisi minuuttia sen jälkeen kun lainsäädäntö on korjattu vastaamaan teknologian kehitystä sekä itsensä korvaamattomaksi kuvitellut tusinajurristi että arvauskeskuslääkäri vapautuvat työmarkkinoiden käyttöön.
No nyt meni täysin reisille tuo, mutta siinä olet oikeassa että tekoäly tehostaa heidän työtään ja nopeuttaa rutiinihommien hoitoa jotta saadaan paljon suurempia potilasmääriä hoidettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee nyt iloisesti sekaisin robotiikka ja tekoäly vaikka ne eivät ole mitenkään sama asia.
Aika harvalla taitaa olla mitään käsitystä esimerkiksi siitä mitä ChatGPT:n pyörittäminen maksaa. Hinta on 700 000 $/päivä ja toiminta on tappiollista ainakin vielä.
Jos katsotaan vaikka noita lattiatason hommia muuttuvissa ympäristöissä (toimistosiivoukset, lumen luonnit jne. jne) niin ihminen on halvempi kuin robotti ja se on siinä.
Mutta onko tuhat ihmistä halvempi kuin 10 robottia? Jos vaikka lasketaan tuotantolaitokselle 20 vuoden pätkissä elinkaari.
Jnejne.
No jos olisi kaikissa "helpoissa" hommissa noin, niin ne olisivat tuolla jo. Ei tämä ole mikään id
Miksi sen robotin pitäisi kaupungissa liikkua?
Jos vaikka aloitetaan hyvin määritellyistä tiloista - vaikkapa tehtaista ja työmaista. Ne kun voi suunnitella robotille.
Jos yrityksen johto on tyhmiä pomoja täynnä on aivan sama onko älykäs insinööri kertomassa vaiko tekoäly heille.
Vierailija kirjoitti:
En ole huolissani. Joskus 1980-luvulla kerrottiin, että ATK tekee tuon, eipä tehnyt. kävi päinvastoin eli korkeakoulutettujen työpaikkoja tuli lisää ATK:n ansiosta.
Eri asia, tuon tasoinen atk on juuri sellainen, että se tuo ihmisille tätä näpyttelytyötä ja ohjeistusta ja huoltoa ja neuvontaa ja kaikki etätyöhommat ym ym...
Nyt dokumentissa sanottiin, että tekoäly voisi jo korvata maailmanlaajuisesti 300 miljoonaa it-työskentelyyn liittyvää työpaikkaa. Tekoäly kun etenee, se ei vaadi kylkiäiseksi käyttäjää eli ihmistä, se on se suurin muutos tai vallankumous tässä.
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly on ainakin tällä hetkellä työkalu, ei työkaveri. Mutta voihan se vielä kehittyä.
Työkaluja ovat myöskin kaivinkone, traktori ja kaikki sen sellaiset. Ihmistä tarvitaan edelleen, mutta ei enää niin monta.
Yksi taitava ylemmän palkkaluokan työntekijä vastaa kymmentä nykyistä tekoälyn kanssa. Hänen palkkansa voi vaikka tuplata ja yhdeksälle antaa potkut. Silti firma säästää ja ne joille on töitä saavat hyvää liksaa.
Entäs sitten loput? Niille käy kuten heille jotka tekivät ennen ne lapiohommat.
Eivät mitenkään sama asia? Kysehän on siitä, miten älykäs robotti on ja kykeneekö se esim. oppimiaan.
Samalla tavalla puhutaan ohjelmistorobotiikasta kun puhutaan tietotyön automatisioinnista.
Automaatiohan on aluksi vähentänyt manuaalista, standardoitua työtä esim. tehtaissa. Älyn lisääntyessä se mahdollistaa myös vaihtelevammat ympäristöt kun laite pystyy liikkumaan itse.
Tässä tulee juuri ap:n ajatuvirhe. Pelkkä ohjelmisto pystyy korvaamaan vain tietotyölaisen, mutta laitteseen (robottiin) asennettuna myös fyysisen työntekijän.