HS: Kaupan henkilökunnan pitää puhua omat asiansa takahuoneessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusmukavuus asiakkaille on nimenomaan työn tekemistä eikä mitään höpsöä sisäistä yrittäjyyttä.

Sitten taas sellainen, ettei hiljaisena hetkenäkään vaihdeta sanoja kollegan kanssa ihan vaan siltä varalta, että asiakas tuleekin paikalle, on asia erikseen. 

Se höpsö hieno sana, sisäinen yrittäjyys, on käytännössä juuri näitä pieniä asioita. Esim. pyrkimys siihen, että asiakkaalla on tervetullut olo ja että hän löytää haluamansa tuotteen tai palvelun. 

Itse tykkään enemmän sellasista työntekijöistä jotka antaa olla rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Joo on huomattu, eräässäkin k-kaupassa pari nuorta naismyyjää kikatti isoon ääneen omia juttuja kun olin kassalla, ei sanonut edes mitään mulle. Juttu jatkui kun pakkasin ostoksia ja kun lähdin kaupasta.

Tää on se oudoin juttu: kassa ja kaverinsa (ikää mitä tahansa 16-86v välillä) juttelevat niitä näitä keskenään, minun ostokseni ovat epäolennainen asia. Yhteissumma kerrotaan kääntyneenä kaveria kohti ja tekee mieli sanoa, että maksaako tuo kaverisi vai miksi sinne puhut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikesta sitä jaksetaan vaahdota. Mun mielestä on ihan sama mistä ne keskustelee jos saa siitä työstä mieluisampaa sillälailla. Olin nuorempana kaupassa töissä enkä menisi kuin nälkäkuoleman uhalla takaisin. Se on niin tylsää. Oli vielä niin pieni kauppa että sain olla monesti yksin siellä tun siwassa.

Jotain äänikirjoja kai vois kuunnella. Jos sitäkään sallittais.

Ei kai työn ikävyys kuuluis olla itsearvo

Joo mulla oli viihdykkeenä vaan radio nova jossa soi niin lyhyt biisilista että kuuntelin varmaan 10 kertaa päivässä vadelmaveneen työpäivän aikana ja muut sen ajan hitit.

t. tuo jolle vastasit

Heh. Olin nuorena cittarissa tet-harjottelussa ja siellä pyöri samat mainokset kellon ympäri. Ne alkoi hieman rasittamaan.

Joskus tehtaalla pakkailin lähteviä tavaroita ja siellä oli sentäs radiolla varustetut kuulosuojaimet. Etenkin yövuorot oli ihan jees kun yle puhe lähetti sillon vanhoja ohjelmia. Taidan olla vähän autisti kun sellasia jaksan onnessani kuunnella, heh

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusmukavuus asiakkaille on nimenomaan työn tekemistä eikä mitään höpsöä sisäistä yrittäjyyttä.

Sitten taas sellainen, ettei hiljaisena hetkenäkään vaihdeta sanoja kollegan kanssa ihan vaan siltä varalta, että asiakas tuleekin paikalle, on asia erikseen. 

Se höpsö hieno sana, sisäinen yrittäjyys, on käytännössä juuri näitä pieniä asioita. Esim. pyrkimys siihen, että asiakkaalla on tervetullut olo ja että hän löytää haluamansa tuotteen tai palvelun. 

 

Lähtökohtaisesti ja suomeksi sanottuna se on kuitenkin työnsä tekemistä kuten kuuluukin. 

Niin on. Ja jostakin syystä valitettavan monella ei ole enää taitoa tai halua tehdä työtään edes auttavasti niin kuin kuuluisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. 👍

Ja tuntuu välillä että asiakas on vain tiellä (mahdollisine kysymyksineen), kun hyllyttäjät jakavat viimeisimpiä kännijuttujaan. 🙄

Joskus viime vuonna etsin kaupassa tiettyä tuotetta ja näinkin sitten useamman myyjän keskittymän, ja kävelin pyytämään apua heiltä. He juttelivat jonkin artistin keikasta. Yksi heistä käänsi vain päänsä puoliksi minua kohti, ollen edelleen selin minua kohden, ja heilautti kädellään epämääräisesti jonnekin, että TUOLLA PÄIN. Jatkoivat hauskaa juttua keskenään, ja tuote jäi näillä ohjeilla löytymättä. Ei ollut edes mikään ns. huono halpakauppa, vaan Sokoksen Herkku. 

 

Samanlaisia kokemuksia useammasta liikkeestä. 

 

Johtuisikohan siitä että heille on laskettu ajat hyllyttämiseen yms. tekemiseen jolloin ei ole aikaa opastaa. Kun juttelevat keskenään, tekevät he samalla työtä.

Nykyään aika monessa kaupassa on kyltit hyllyjen yläpuolella missä lukee mistä löytyy mitäkin ja ne ovat vieläpä loogisesti laitettu, eli säilykkeet yhdessä hyllysä, mausteet, maitotuotteet, WC paperi jne. joten katse ylös ja etsimään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusmukavuus asiakkaille on nimenomaan työn tekemistä eikä mitään höpsöä sisäistä yrittäjyyttä.

Sitten taas sellainen, ettei hiljaisena hetkenäkään vaihdeta sanoja kollegan kanssa ihan vaan siltä varalta, että asiakas tuleekin paikalle, on asia erikseen. 

Se höpsö hieno sana, sisäinen yrittäjyys, on käytännössä juuri näitä pieniä asioita. Esim. pyrkimys siihen, että asiakkaalla on tervetullut olo ja että hän löytää haluamansa tuotteen tai palvelun. 

Itse tykkään enemmän sellasista työntekijöistä jotka antaa olla rauhassa.

Vaikka pyytäisit apua? Ei tässä ketjussa mitään päällekäyvää tyrkyttämistä ole tainnut kukaan kaivatakaan. 

Olen mielipidekirjoittajarouvan tapaan naantalilainen, enkä kyllä ainakaan omasta lähikaupasta tunnista ongelmaa. Päinvastoin, jos henkilökunta viihtyy, niin asiakkaatkin viihtyvät. 

Maksan yleensä ostokset itsepalvelukassalla, ja kaikki mitä voin, tilaan netistä. Olen keski-ikäinen buumeri, ni ylipäätään ärsyttää kaikki muut ihmiset. Kaupoissa rasittaa, kun pitäisi yhtäkkiä väistää vastaantulevia ihmisiä. Yleensä nuoria, joille keski-ikäisenä olen näkymätön. Minulla on polvivamma, jos käännyn yhtäkkiä väistöliikkeeseen, polvi meinaa muljahtaa paikoiltaan, ja on vähintäänkin viikon kipeä sen jälkeen. Vanhemmiten tulee kaikkia kremppoja ja vaivoja, jotka vaikuttaa siihen, että alkaa kaikenlaiset asiat ärsyttää. En ihmettele, jos jotakuta ärsyttää myyjien höpötys keskenään, mutta varmaan ärsyttää sen takia, että omassa elämässä on joku asia vaikeaa. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusmukavuus asiakkaille on nimenomaan työn tekemistä eikä mitään höpsöä sisäistä yrittäjyyttä.

Sitten taas sellainen, ettei hiljaisena hetkenäkään vaihdeta sanoja kollegan kanssa ihan vaan siltä varalta, että asiakas tuleekin paikalle, on asia erikseen. 

Se höpsö hieno sana, sisäinen yrittäjyys, on käytännössä juuri näitä pieniä asioita. Esim. pyrkimys siihen, että asiakkaalla on tervetullut olo ja että hän löytää haluamansa tuotteen tai palvelun. 

 

Lähtökohtaisesti ja suomeksi sanottuna se on kuitenkin työnsä tekemistä kuten kuuluukin. 

Niin on. Ja jostakin syystä valitettavan monella ei ole enää taitoa tai halua tehdä työtään edes auttavasti niin kuin kuuluisi. 

Turha try hardaaminen tuo vaan ahdistavan olon kaikille. Palkkaisivat näyttelijöitä ja maksaisivat asianmukaisen palkan jos roolisuorituksia etsivät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusmukavuus asiakkaille on nimenomaan työn tekemistä eikä mitään höpsöä sisäistä yrittäjyyttä.

Sitten taas sellainen, ettei hiljaisena hetkenäkään vaihdeta sanoja kollegan kanssa ihan vaan siltä varalta, että asiakas tuleekin paikalle, on asia erikseen. 

Se höpsö hieno sana, sisäinen yrittäjyys, on käytännössä juuri näitä pieniä asioita. Esim. pyrkimys siihen, että asiakkaalla on tervetullut olo ja että hän löytää haluamansa tuotteen tai palvelun. 

Itse tykkään enemmän sellasista työntekijöistä jotka antaa olla rauhassa.

Vaikka pyytäisit apua? Ei tässä ketjussa mitään päällekäyvää tyrkyttämistä ole tainnut kukaan kaivatakaan. 

Joo sitähän tarkotin

Vierailija kirjoitti:

Maksan yleensä ostokset itsepalvelukassalla, ja kaikki mitä voin, tilaan netistä. Olen keski-ikäinen buumeri, ni ylipäätään ärsyttää kaikki muut ihmiset. Kaupoissa rasittaa, kun pitäisi yhtäkkiä väistää vastaantulevia ihmisiä. Yleensä nuoria, joille keski-ikäisenä olen näkymätön. Minulla on polvivamma, jos käännyn yhtäkkiä väistöliikkeeseen, polvi meinaa muljahtaa paikoiltaan, ja on vähintäänkin viikon kipeä sen jälkeen. Vanhemmiten tulee kaikkia kremppoja ja vaivoja, jotka vaikuttaa siihen, että alkaa kaikenlaiset asiat ärsyttää. En ihmettele, jos jotakuta ärsyttää myyjien höpötys keskenään, mutta varmaan ärsyttää sen takia, että omassa elämässä on joku asia vaikeaa. 

 

70v keski-ikänen?

Mitäs jos heillä tulisikin kesken kaiken tappelua. Naisilla kun tapana draamailla, kiukutella, päteä muille ja riehua töissä. Tai ainakin joukossa aina yksi tämmöinen hullu joka sitten provosoi tai pitää muita varpaillaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos heillä tulisikin kesken kaiken tappelua. Naisilla kun tapana draamailla, kiukutella, päteä muille ja riehua töissä. Tai ainakin joukossa aina yksi tämmöinen hullu joka sitten provosoi tai pitää muita varpaillaan. 

Mitä jos mä joudun siihen tappeluun keskelle? Tai tuomariks? Joudun alkaa siinä sit kesken ostoksen vaan jotain tappelua tuomaroimaan. Mitä jos ne syyttää mua puolueellisuudesta? Mitä mä sitten teen mähän meen tollasesta ihan paniikkiin. Alan siinä takeltelemaan sanoissani ja lasken vielä alleni. Sittenhän ne kaikki nauraa mulle. En enää kehtaa koskaan käydä siellä kaupassa ja jatkossa pitää kaikki ostokset tehdä r-kioskilta. Uskaltaako tässä nyt mennä kauppaan alkuunkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paskaa työtä paskalla palkalla eikä saisi edes jutella työkavereiden kanssa silloin kun siihen on tilaisuus... Pitäisikö asiakkaidenkin olla kaupassa hiljaa, jotta kirjoittaja saisi tehdä ostoksensa rauhassa? Sitä paitsi osa asiakkaista kuuntelee mielellään ja myös kommentoi. 

 

Yleensä työpaikalla keskitytään työhön, ei työkavereitten kanssa jutteluun. Miltä tuntuisi olla vaikka hammaslääkärin vastaanotolla, jos hl juttelisi läpi vastaanoton hammashoitajan kanssa omista asioistaan?

Näin on tapahtunut, eikä häirinnyt minua.  Olin myös kirurgisessa toimenpiteessä joka tehtiin puudutuksessa. Kirurgi kysyi, haluanko että minulle selitetään koko ajan mitä tehdään, vai saavatko kirurgi ja hoitajat jutella keskenään. Olin muutenkin paniikissa joten sanoin, että en halua kuulla mitä minulle tehdään, eli jutelkaa vaan. Kirurgi sitten kertoili toimenpiteen aikana hoitsuille juttuja joltain lääkärien risteilyltä jolla oli ollut. Se oli minusta rentouttavaa - tai niin rentouttavaa kuin siinä tilanteessa saattoi olla. Ainakin vei  huomiotani pois toimenpiteestä, joka puudutuksesta huolimatta tuntui tosi inhottavalta. 

Niin kauan kuin palvelu sujuu, niin minua ei haittaa, että ihmiset näyttävät henkilökohtaista puoltaan, eivätkä pitäydy tiukasti työroolissa. 

Vierailija kirjoitti:

Turha try hardaaminen tuo vaan ahdistavan olon kaikille. Palkkaisivat näyttelijöitä ja maksaisivat asianmukaisen palkan jos roolisuorituksia etsivät

Olisi mielenkiintoista nähdä tavallisen kaupassa työskentelevän henkilön työsopimuksesta kohta, jossa kerrotaan työtehtävät. Toki jos titteli on joku hyllyttäjä (en tiedä millä nimikkeillä kaupassa voi työskennellä) eikä sopimuksessa puhuta mitään asiakaspalvelusta, niin sitten varmaan riittää että hyllyttää. 

Menkääpä itse kokeilemaan miltä maistuu myyjän työt n.13e tunti ja tunteja noin 30h viikossa. Ykkösvapaat ja työaika tyyliin 11-18. 13-20. Ei sitä aina jaksa olla supertehokkaana ja iloisena palvelemassa kaikkia valittajia. Ja ei,en ole löytänyt muuta työtä enkä saa lisätunteja .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha try hardaaminen tuo vaan ahdistavan olon kaikille. Palkkaisivat näyttelijöitä ja maksaisivat asianmukaisen palkan jos roolisuorituksia etsivät

Olisi mielenkiintoista nähdä tavallisen kaupassa työskentelevän henkilön työsopimuksesta kohta, jossa kerrotaan työtehtävät. Toki jos titteli on joku hyllyttäjä (en tiedä millä nimikkeillä kaupassa voi työskennellä) eikä sopimuksessa puhuta mitään asiakaspalvelusta, niin sitten varmaan riittää että hyllyttää. 

Onko monta kertaa tullu eteen tilanne että joku hyllyttäjä kieltäytyy auttamasta asiakasta jos asiakas kysyy? Joskus näkee että vaikka jotkut vanhukset kyselee hyllyttäjiltä jotka ei ees tiedä missä ne tavarat on mutta pyrkii silti auttamaan. Ihan yleisinhimillistähän käytöstä.

Tällaistakin on koettu, ei tosin koko ajan. Ehkä he voisivat kertoa ne omat asiansa muualla kuin potilaan kuullen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos heillä tulisikin kesken kaiken tappelua. Naisilla kun tapana draamailla, kiukutella, päteä muille ja riehua töissä. Tai ainakin joukossa aina yksi tämmöinen hullu joka sitten provosoi tai pitää muita varpaillaan. 

Mitä jos mä joudun siihen tappeluun keskelle? Tai tuomariks? Joudun alkaa siinä sit kesken ostoksen vaan jotain tappelua tuomaroimaan. Mitä jos ne syyttää mua puolueellisuudesta? Mitä mä sitten teen mähän meen tollasesta ihan paniikkiin. Alan siinä takeltelemaan sanoissani ja lasken vielä alleni. Sittenhän ne kaikki nauraa mulle. En enää kehtaa koskaan käydä siellä kaupassa ja jatkossa pitää kaikki ostokset tehdä r-kioskilta. Uskaltaako tässä nyt mennä kauppaan alkuunkaan?

Mikäs ihmeen vellihousu sinä olet? Senkun vetäiset vaikka ruukulla päähän tai mikä nyt sattuu olemaan hyvä. Tai avaat vichypullon ja ruikkaat naamalle että prkle! Selvittäkää lehmät ongelmanne pihalla! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paskaa työtä paskalla palkalla eikä saisi edes jutella työkavereiden kanssa silloin kun siihen on tilaisuus... Pitäisikö asiakkaidenkin olla kaupassa hiljaa, jotta kirjoittaja saisi tehdä ostoksensa rauhassa? Sitä paitsi osa asiakkaista kuuntelee mielellään ja myös kommentoi. 

 

Yleensä työpaikalla keskitytään työhön, ei työkavereitten kanssa jutteluun. Miltä tuntuisi olla vaikka hammaslääkärin vastaanotolla, jos hl juttelisi läpi vastaanoton hammashoitajan kanssa omista asioistaan?

Kävin hammaslääkärissä, jossa lääkäri ja hammashoitaja juoruilivat koko ajan pääni yli omista matkoistaan, kakaroistaan jne. Oli viimeinen kerta. Valitsin uuden paikan ja ilmoitin esitiedoissa, että en pidä mm. em. käytöksestä ja mainitsin myös pari muuta asiaa. Sain hyvää palvelua ja erinomaisen hammshygienistin vielä samasta paikasta. Eli käytöksestä kärsi vain vastaanotto Pörriäisen hammaspulju. ;)