Lue keskustelun säännöt.
Lapsi sai lahjaksi ison pehmolelun, jota ei halunnut. Möin sen uutena 10 eurolla tutulle, pienen tytön lahjaksi. Nyt on draamaa.
02.01.2024 |
Lahjan hankki lapseni isovanhempi, joka ilmoitti nyt joulun pyhinä, että hän ei osta enää yhtään ainutta lahjaa meidän perheeseen. Hän oli sanonut sukulaiselle, että me myydään lasten kalliit lahjat ja tupakkaan käytetään rahat. Kumpikaan meistä ei kylläkään polta. Minulla on välillä ääni käheänä pakkasilla, mistä on voinut syntyä väärä kuva. Mietin, miten tällaisessa pääsee eteenpäin. Minusta se jättipehmolelu oli aika lapsellinen ja luulen, että lapsi ei sen takia tykännyt ollenkaan. Onko tässä ihan turha alkaa selittää, että mieluummin varmaan lapsi haluaa leffaan tai ostaa jotain mieluista edes sillä kympillä, jolla myin eteenpäin.
Kommentit (451)
Kiusa se on pienikin kiusa. Minä väsyin ja nyt annan pelkästään suklaata ja villasukat lahjaksi. Joita osaan vain nippanappa tehdä.😂 Eikä sureta edes lasten puolesta. Komioita lahjoja olivat saaneet enemmän kuin tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Draamaa?
Miniäni sanoi kerran, että hänen kotiinsa tulee vain niitä tavaroita, mitä hän itse ostaa. Minä olen tyytyväinen, kun en hanki heille lahjoja ja miniäni on tyytyväinen, kun ei saa lahjoja. Eihän teilläkään ihmeellistä draamaa ole. Säästyy aikaa ja vaivaa kumminkin puolin.
Olisitpa minun anoppini! Meillä sekä minä että mieheni joudumme jatkuvasti kieltämään anoppia ostelemasta meille kaikenlaista, kun emme halua kotiimme kuin itselle mieleistä tavaraa ja kaikki on jo hankittu n. 20 vuotta sitten... Joka hemmetin syntymäpäivä ja joulu on yhtä mielenpahoittamista, kun "tänäkään vuonna en ole osannut tehdä mitään oikein!!!" (anopin sanat). Emme ole 15 vuoteen edes ottaneet vastaan näitä lahjoja, mutta antamisen halu on niin kova, että aina vain anoppi yrittää tyrkyttää jotain eripari lautasia tai huumorimukeja. Olemme yrittäneet kannustaa katoaviin lahjoihin, kun ei kerran kykene luopumaan lahjojen hankkimisvimmastaan, mutta ei. Kun sen pitää ilmeisesti olla jotain, minkä näkee meillä käydessään seinällä, hyllyllä tai arkikäytössä - mutta ei kuitenkaan missään nimessä sellaista, mitä meillä jo on. Ei siis voi ostaa lahjaksi lautasta sarjasta, jota käytämme, vaan pitää tilata jostain Ellokselta jokin aivan erilainen. Rasittavaa! Emme halua kotia täyteen toisten maun mukaista rojua, vaan haluamme pitää tavaramäärän maltillisena ja käyttää ainoastaan sellaista tavaraa, mikä on meistä kaunista sekä käytännöllistä.
Lapsenlapsi teki alle kouluikäisenä isoäidilleen "kirjan", johon kirjoitti tarinan, piirsi kuvat jne. Seuraavalla kyläilykerralla lapsi olisi tämän halunnut nähdä, jolloin isoäiti kertoi laittaneensa kirjan lehtiroskiin.
Ohis.
Yrittäkääpä ite myydä jotain jättipehmoa vaikka torissa... Kymppi on siitä todella hyvin. Luultavimmin menee ilmaiseksi jossain roskalavaryhmässä JOS laput on vielä kiinni. Ihan sama mitä se kaupassa on maksanut, kassan jälkeen ne on ongelmajätettä.
Mikä tässä oli ongelma? Sinä sait kympin kaljarahaa ja isovanhempi lupaa olla ostamatta jatkossa lahjoja, eli enää ei tule vääränlaisia tavaroita. Kaikki voittivat. Tietysti kaljaraha on jatkossa etsittävä muualta kuin lapsen lahjoja myymällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yrittäkääpä ite myydä jotain jättipehmoa vaikka torissa... Kymppi on siitä todella hyvin. Luultavimmin menee ilmaiseksi jossain roskalavaryhmässä JOS laput on vielä kiinni. Ihan sama mitä se kaupassa on maksanut, kassan jälkeen ne on ongelmajätettä.
Näin juuri joulun jälkeen kaupassa, kun tyttö raahasi itsensä kokoista pehmoa autoon. Olisi tehnyt mieli mennä sanomaan vanhemmille, että ette tiedä, minkä virheen teitte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet arvostelevat lahjanantajaa törkeäksi, kun on kysynyt siitä. Minä olen yhtä törkeä, kysyn vaikka antamistani villasukista, olivatko sopivat tms. Ja omat lapseni olen opettanut liittämään lahjasta ja mainitsemaan kyseisestä lahjasta jotakin.
Mitä sinulle kuuluu vastata, jos koko on väärä ja värit ei miellytä? Ts. haluatko kuulla oikeasti palautetta vai vain jutustella
No totuus tietenkin, mitä hyötyä olisi kehua, vaikka olisivat olleet muutamaa kokoa liian pienet.
Koosta onkin helpompi sanoa, jos olivat liian pienet, mutta haluatko, että sanotaan myös rumuudesta, jos se on ainoa syy, miksi ei lahjaa halua käyttää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa mitätön riidan aihe.
Anoppia on aina lyötävä henkisesti. Ne on ilkeitä, tyhmiä, eivät raaski kunnon lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ihana jättipehmo 🐶, joka maksoi uutena kympin. Olis saanu kolmella eurolla, mutta varmuuden vuoksi maksoin kympin 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet arvostelevat lahjanantajaa törkeäksi, kun on kysynyt siitä. Minä olen yhtä törkeä, kysyn vaikka antamistani villasukista, olivatko sopivat tms. Ja omat lapseni olen opettanut liittämään lahjasta ja mainitsemaan kyseisestä lahjasta jotakin.
Mitä sinulle kuuluu vastata, jos koko on väärä ja värit ei miellytä? Ts. haluatko kuulla oikeasti palautetta vai vain jutustella
No totuus tietenkin, mitä hyötyä olisi kehua, vaikka olisivat olleet muutamaa kokoa liian pienet.
Koosta onkin helpompi sanoa, jos olivat liian pienet, mutta haluatko, että sanotaan myös rumuudesta, jos se on ainoa syy, miksi ei lahjaa halua käyttää?
Minä annan parinkolmen vuoden välein villasukkia lahjaksi ja haluan kuulla myös rumuudesta. Mallit ovat pääsääntöisesti omiani. Valitsen kyllä värit saajan vaatetuksen mukaan. Mutta vuosi sitten annoin kärppäfanille tapparasukat - en ymmärrä, miten sekoitin veljesten paketit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi ei halunnut sitä pehmolelua, niin ei mitään ongelmaa minun mielestä.
Huonot fibat. Ihan puhtaalta ilkeydeltä vaikuttaa ap:n toiminta. Jokainen fiksu tietää että lasten mieli muuttuu eikä oikeaa keskustelua lahjasta ole varmasti edes ollut. En usko että ap on kaikessa toiminnassaan noin tehokas ja nopea, mutta tämä asia piti hoitaa ylisukkelaan. Vaikuttaa todella mielikuvituksettomalta ja tylyltä. Ja huono malli lapselle. Kympin sijaan olisi voinut aikanaan lahjoittaa iloksi johonkin lasten kerhoon tai vastaavaan yhdessä lapsen kanssa. Mikä se idea ylipäänsä on että toisten pitäisi tietää just tarkkaan mieltymykset. Ei muut ihmiset ole sitä varten. No tuli ainakin selväksi mummolle että nuori polvi ei ystävällisiä eleitä arvosta. Ap:n kaltaisia tosikkoja on yhä enemmän enkä yhtään viihdy sellaisessa seurassa. Maailma on loukkaantumiskenttä ja äkkiväärät mielipiteet todella väsyneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä teen niin, että annan hyvissä ajoin ennen joulua miniälle hyvän summan rahaa (400 e), että voi ostaa kolmelle lapselleen lahjan. Aina on kelvannut. Kerran annoin miniälle jouluvalmisteluihin 700. Heillä oli silloin tiukka rahatilanne. Olivat tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Minä teen niin, että annan hyvissä ajoin ennen joulua miniälle hyvän summan rahaa (400 e), että voi ostaa kolmelle lapselleen lahjan. Aina on kelvannut. Kerran annoin miniälle jouluvalmisteluihin 700. Heillä oli silloin tiukka rahatilanne. Olivat tyytyväisiä.
Tiesivätkö lapset mummon antaneen mitään?
Kyllähän tuo tuntuu kurjalta. Toisen välittämisen kieli on lahjojen ostaminen ja sitten lahjan saaja ei välitäkään annetusta lahjasta ollenkaan - kyllähän se kirpaisee. Itse ostin miehelle juuri sisätohvelit, joita oli toivonut, mutta ostin vähän hassut ulkonäöltään. Ei ole käyttänyt. Harmitti, kun ajattelin että nyt on tarpeellinen ja hauska lahja. Eihän näille mitään voi.
Sinänsä en vastusta lahjojen myymistä eteenpäin. Ei kaikkea voi säilyttää kohteliaisuudesta. Toivottavasti silti pahoittelit asiaa lahjan ostajalle, että ymmärrät että tuli paha mieli.
Arvaan että kommunikaatio sakkaa ap:llä muutenkin ihmisten kanssa jos tämä oli paras mihin ylsi.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei halunnut sitä pehmolelua, niin ei mitään ongelmaa minun mielestä.
Lahjahevosen suuhun ei katsota.
Nykylapset kasvatetaan niin, että hernekin vaivaa patjan alla ja sitten ihmetellään, kun elämä on niin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut mummot han eivät tottele, vaikka heille sanoo että ei saa tuoda mitään lahjoja eikä vaatteita. Lahjojen tuominen on silloin henkistä väkivaltaa.
Tämä oli paksuinta terapiakielipotaskaa tänä vuonna. Kyllä naurattaa tämänkin tosikon ihmiskuva ja ns. vaikeudet.
Juuri näin. Kauniit käytöstavat auttavat nuorta jatkossa elämässä eteenpäin. Moni nappula ei edes pysähdy tarkistamaan, keneltä lahja on. Sitä vain hyökätään pakettien kimppuun kuin eläimet.
Omilta aikuisilta lapsilta kysyn edelleen, että ovathan muistaneet syntymäpäivälahjaksi saadusta pankkitilin muistamisesta soittaa isovanhemmille ja kiittää. Se on varsinkin iäkkäille ihmisille todella tärkeää. Nuorisolle myös muistutus siitä, että asiat eivät tule automaattisesti.
Kauniit käytöstavat ja kohteliaisuus ovat siksi näppäriä, että ne taidot ovat ihan ilmaisin käytössä kaikilla.