Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi sai lahjaksi ison pehmolelun, jota ei halunnut. Möin sen uutena 10 eurolla tutulle, pienen tytön lahjaksi. Nyt on draamaa.
02.01.2024 |
Lahjan hankki lapseni isovanhempi, joka ilmoitti nyt joulun pyhinä, että hän ei osta enää yhtään ainutta lahjaa meidän perheeseen. Hän oli sanonut sukulaiselle, että me myydään lasten kalliit lahjat ja tupakkaan käytetään rahat. Kumpikaan meistä ei kylläkään polta. Minulla on välillä ääni käheänä pakkasilla, mistä on voinut syntyä väärä kuva. Mietin, miten tällaisessa pääsee eteenpäin. Minusta se jättipehmolelu oli aika lapsellinen ja luulen, että lapsi ei sen takia tykännyt ollenkaan. Onko tässä ihan turha alkaa selittää, että mieluummin varmaan lapsi haluaa leffaan tai ostaa jotain mieluista edes sillä kympillä, jolla myin eteenpäin.
Kommentit (451)
Kyllä toivon että mummo lukee tämän ketjun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti ap ei ole näitä, jotka suhtautuvat lapsen lahjaan nyreästi, jos se ei ole itselle mieleinen ja sitten lapsiparat peilaavat asiaa ja väittävät, etteivät tykkää, vaikka oikeasti olisi mieleenkin. Harva lapsi ei oikeasti tykkää jättipehmoista.
Meilläkin on muutaman kerran tullut lapselle lahjoja, joista eka ajatus vanhemmalla on voi vitalis mutta tottakai ollaan kiitetty ja seurattu mitä mieltä lapsi itse on lahjasta.
Vierailija kirjoitti:
Draamaa?
Miniäni sanoi kerran, että hänen kotiinsa tulee vain niitä tavaroita, mitä hän itse ostaa. Minä olen tyytyväinen, kun en hanki heille lahjoja ja miniäni on tyytyväinen, kun ei saa lahjoja. Eihän teilläkään ihmeellistä draamaa ole. Säästyy aikaa ja vaivaa kumminkin puolin.
Perus. Eukot päättää ja miehiltä ja lapsilta ei kysytä mitään. Niillä ei ole sananvaltaa!
Lapsiparka oikeesti.
Nyt on ap niin että olisit voinut saada paljon karmeammankin mummon kuin tuollaisen pehmo-ostelijan!
Oisko se sitten sekä äiti että lapsi ihka oikeita psykopaatteja? Eivöt tykkää pehmoista eivätkä kommunikoi ihmisten tavoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku toivoi mummon lukevan keskustelun.
Itse kun nyt mummona ja anoppina olen lukenut näitä vauva-keskusteluja sitä aremmaksi olen tullut, vältän yhteydenottoa ja oikeestaan helpottunut kun miniät on aina kipeitä kun pojat lasten kanssa käyvät.
Olen tajunnut, vain raha jotenkin kelvollista, tosin en pysty mitään isoja summia antamaan, satasen ehkä synttärinäkään.
Olen tehnyt taatusti virheitä kun lasten pienenä ollessa pidimme heitä täällä ukkilassakin. Mutta olen oppinut pysymään itekseni.
Sitten vasta ap uliseekin, kun anoppi pitää lupauksensa eikä osta enää mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Draamaa?
Miniäni sanoi kerran, että hänen kotiinsa tulee vain niitä tavaroita, mitä hän itse ostaa. Minä olen tyytyväinen, kun en hanki heille lahjoja ja miniäni on tyytyväinen, kun ei saa lahjoja. Eihän teilläkään ihmeellistä draamaa ole. Säästyy aikaa ja vaivaa kumminkin puolin.
Olisitpa minun anoppini! Meillä sekä minä että mieheni joudumme jatkuvasti kieltämään anoppia ostelemasta meille kaikenlaista, kun emme halua kotiimme kuin itselle mieleistä tavaraa ja kaikki on jo hankittu n. 20 vuotta sitten... Joka hemmetin syntymäpäivä ja joulu on yhtä mielenpahoittamista, kun "tänäkään vuonna en ole osannut tehdä mitään oikein!!!" (anopin sanat). Emme ole 15 vuoteen edes ottaneet vastaan näitä lahjoja, mutta antamisen halu on niin kova, että aina vain anoppi yrittää tyrkyttää jotain eripari lautasia tai huumorimukeja. Olemme yrittäneet kannustaa katoaviin
Tuli mieleen. Kun muutin mieheni kanssa yhteen, anoppi alkoi omista jemmoistaan tuomaan mulle taidelasia. Ruskeaa taidelasia. Taidelasia, eli isoja ruskeita möykkyjä, osasta oli isoja palojakin irti. Nämä oli levollisuus säilyttää olkkarissa paraatipaikalla olohuoneessa. Pari kertaa oli tällainen ilmestynyt meidän hyllyyn anopin vierailun yhteydessä. Monta kertaa sanottiin, että vaikka taidelasia kerään, niin en ruskeita möhkäleitä, enkä varsinkaan rikkinäisiä. Kiellettiin näiden tuominen sanoilla älä tuo meille _mitään_. Kauhea itkupotkuraivari kun se kuuluisa mikään ei kelpaa. Tämä ei loppunut ennen kuin keräsin joka ikisen möhkäleen ja palautin antajalleen.
Nykyään anoppi ei tuo meille (aikuisille), eikä ylipäätään ei olla tekemisissä. Lapsille raahaa oman makunsa mukaisia lahjoja ja kiukuttelee, kun hänen lahjansa eivät ikinä ole niitä lemppareita. Johtuisiko siitä, että toive on anopille mahdoton toteuttaa, kun hän haluaa lahjan ostamisella ilahduttaa vain itseään.
Ap aloitti ketjun ajatellen että porukka tarttuu mummon tupakkaheittoon. Että pirukassa mummoa syytettäisiin kohtuuttomista sanoista vaikka ap ihan itse sai aikaan lapsen pehmon kohtalon. Sympatiat lapsen puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ap ei ole näitä, jotka suhtautuvat lapsen lahjaan nyreästi, jos se ei ole itselle mieleinen ja sitten lapsiparat peilaavat asiaa ja väittävät, etteivät tykkää, vaikka oikeasti olisi mieleenkin. Harva lapsi ei oikeasti tykkää jättipehmoista.
Meilläkin on muutaman kerran tullut lapselle lahjoja, joista eka ajatus vanhemmalla on voi vitalis mutta tottakai ollaan kiitetty ja seurattu mitä mieltä lapsi itse on lahjasta.
Olen kertonutkin täällä, miten inhosin kimbleä, enkä hankkinut sitä iltatähdellemme, 5-vuotiaana sai kolme pukinkontista. Paljon me pelasimme, sitä vaikka se on vieläkin ylivoimaisin inhokki. Lapsen ja aikuisen maku ovat harvoin samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta eikö tää mennyt nyt ihan hyvin, jos vaan pitää lupauksensa olla ostamatta lahjoja? Itse olisin kyllä ottanut ensin yhteyttä isovanhempaan jättipehmolelun osalta, ja kysynyt, haluaako että sitä säilytetään isovanhemman luona, vai haluaako antaa sen jollekin toiselle lapselle, kertoen että lapsi ei kokenut sen olevan hänelle mieleinen.
Niin, meillä olisi kiitetty ja pidetty se pehmo vähintään vuoden.
Jotain käytöstapoja sentään voisi ihmisiltä odottaa.
😲😲😂😂🙄Niinpä. Pyörittänyt pölynkerääjää nurkissa vuodenpäivät vain näyttääkseen joltakin? Hassua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ap ei ole näitä, jotka suhtautuvat lapsen lahjaan nyreästi, jos se ei ole itselle mieleinen ja sitten lapsiparat peilaavat asiaa ja väittävät, etteivät tykkää, vaikka oikeasti olisi mieleenkin. Harva lapsi ei oikeasti tykkää jättipehmoista.
Meilläkin on muutaman kerran tullut lapselle lahjoja, joista eka ajatus vanhemmalla on voi vitalis mutta tottakai ollaan kiitetty ja seurattu mitä mieltä lapsi itse on lahjasta.
Onko tässä käynyt ilmi, minkä ikäinen ap:n lapsi on? Pienet lapset varmasti tykkäävät, mutta mun 10 v on kaupassa ihmetellyt, että missä hän moista säilyttäisi, jos sellaisen saisi.
Oliko se Squishmallow? Nehän on tämän hetken trendituote, niitä näkyy olevan teineilläkin, joten tuskin se liian "lapsellinen" oli lapsellesi. Ehkä lapsi ei vaan tajunnut sen pointtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap aloitti ketjun ajatellen että porukka tarttuu mummon tupakkaheittoon. Että pirukassa mummoa syytettäisiin kohtuuttomista sanoista vaikka ap ihan itse sai aikaan lapsen pehmon kohtalon. Sympatiat lapsen puolella.
Lapsi ei halunnut sitä pehmoa. Äitinsä vei sen pois.
On vinksahtanutta että myy pehmon pois noin nopeasti. Kyllä kirraa ja pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Draamaa?
Miniäni sanoi kerran, että hänen kotiinsa tulee vain niitä tavaroita, mitä hän itse ostaa. Minä olen tyytyväinen, kun en hanki heille lahjoja ja miniäni on tyytyväinen, kun ei saa lahjoja. Eihän teilläkään ihmeellistä draamaa ole. Säästyy aikaa ja vaivaa kumminkin puolin.
Olisitpa minun anoppini! Meillä sekä minä että mieheni joudumme jatkuvasti kieltämään anoppia ostelemasta meille kaikenlaista, kun emme halua kotiimme kuin itselle mieleistä tavaraa ja kaikki on jo hankittu n. 20 vuotta sitten... Joka hemmetin syntymäpäivä ja joulu on yhtä mielenpahoittamista, kun "tänäkään vuonna en ole osannut tehdä mitään oikein!!!" (anopin sanat). Emme ole 15 vuoteen edes ottaneet vastaan näitä lahjoja, mutta antamisen halu on niin kova, että aina vain anoppi yrittää tyrkyttää jotain eripari lautasia tai hu
Olethan sinä paljon fiksumpi, parempi, varakkaampi kuin anoppisi. Muista olla mahdollisimman ylimielinen aina hänelle.
On se sitkee mummo jos vielä teillä käy ja yrittää lahjojakin ostaa äitiinsä tulleille lapsenlapsilleen.
Pahasta anopista ei näköjään pääse millään eroon.
Vierailija kirjoitti:
Oliko se Squishmallow? Nehän on tämän hetken trendituote, niitä näkyy olevan teineilläkin, joten tuskin se liian "lapsellinen" oli lapsellesi. Ehkä lapsi ei vaan tajunnut sen pointtia.
Eikun lapsi ei siitä tykännyt. Niinhän siinä aloituksessa lukee Ihan sama mikä point.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Draamaa?
Miniäni sanoi kerran, että hänen kotiinsa tulee vain niitä tavaroita, mitä hän itse ostaa. Minä olen tyytyväinen, kun en hanki heille lahjoja ja miniäni on tyytyväinen, kun ei saa lahjoja. Eihän teilläkään ihmeellistä draamaa ole. Säästyy aikaa ja vaivaa kumminkin puolin.
Olisitpa minun anoppini! Meillä sekä minä että mieheni joudumme jatkuvasti kieltämään anoppia ostelemasta meille kaikenlaista, kun emme halua kotiimme kuin itselle mieleistä tavaraa ja kaikki on jo hankittu n. 20 vuotta sitten... Joka hemmetin syntymäpäivä ja joulu on yhtä mielenpahoittamista, kun "tänäkään vuonna en ole osannut tehdä mitään oikein!!!" (anopin sanat). Emme ole 15 vuoteen edes ottaneet vastaan näitä lahjoja, mutta antamisen halu on niin kova, että aina vain anoppi
Siinä vasta ongelmia täynnä oleva kommentoija! Välttelisin!
Vierailija kirjoitti:
Oisko se sitten sekä äiti että lapsi ihka oikeita psykopaatteja? Eivöt tykkää pehmoista eivätkä kommunikoi ihmisten tavoin?
Mäkään en tykkäis, jos mun huoneen täyttäisi sellainen metri kertaa metri pölynkerääjä.
Pienen pehmon saa kainaloon. Iso on vaan joka paikassa tiellä
Alue: Aihe vapaa
Minusta oli järkevää myydä itselle tarpeeton lelu pois, jolloin sen sai lapsi, jolle lelu on mieluinen. Ap:n oma lapsi sai mallin, että tarpeettoman tavaran voi myydä, eikä heittää roskiin, eikä sitä tarvitse säilyttää siksi, ettei lahjan antajalle tule paha mieli. Vanhemmilla ikäluokilla on jotenkin epäterve suhde materiaan; sen avulla jopa pyritään hallitsemaan toisia ihmisiä.