Lue keskustelun säännöt.
Lapsi sai lahjaksi ison pehmolelun, jota ei halunnut. Möin sen uutena 10 eurolla tutulle, pienen tytön lahjaksi. Nyt on draamaa.
02.01.2024 |
Lahjan hankki lapseni isovanhempi, joka ilmoitti nyt joulun pyhinä, että hän ei osta enää yhtään ainutta lahjaa meidän perheeseen. Hän oli sanonut sukulaiselle, että me myydään lasten kalliit lahjat ja tupakkaan käytetään rahat. Kumpikaan meistä ei kylläkään polta. Minulla on välillä ääni käheänä pakkasilla, mistä on voinut syntyä väärä kuva. Mietin, miten tällaisessa pääsee eteenpäin. Minusta se jättipehmolelu oli aika lapsellinen ja luulen, että lapsi ei sen takia tykännyt ollenkaan. Onko tässä ihan turha alkaa selittää, että mieluummin varmaan lapsi haluaa leffaan tai ostaa jotain mieluista edes sillä kympillä, jolla myin eteenpäin.
Kommentit (451)
Monet arvostelevat lahjanantajaa törkeäksi, kun on kysynyt siitä. Minä olen yhtä törkeä, kysyn vaikka antamistani villasukista, olivatko sopivat tms. Ja omat lapseni olen opettanut liittämään lahjasta ja mainitsemaan kyseisestä lahjasta jotakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet arvostelevat lahjanantajaa törkeäksi, kun on kysynyt siitä. Minä olen yhtä törkeä, kysyn vaikka antamistani villasukista, olivatko sopivat tms. Ja omat lapseni olen opettanut liittämään lahjasta ja mainitsemaan kyseisestä lahjasta jotakin.
Mitä viimeinen virke tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Monet arvostelevat lahjanantajaa törkeäksi, kun on kysynyt siitä. Minä olen yhtä törkeä, kysyn vaikka antamistani villasukista, olivatko sopivat tms. Ja omat lapseni olen opettanut liittämään lahjasta ja mainitsemaan kyseisestä lahjasta jotakin.
Varsinkin villasukista kysyminen on todella väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet arvostelevat lahjanantajaa törkeäksi, kun on kysynyt siitä. Minä olen yhtä törkeä, kysyn vaikka antamistani villasukista, olivatko sopivat tms. Ja omat lapseni olen opettanut liittämään lahjasta ja mainitsemaan kyseisestä lahjasta jotakin.
Mitä viimeinen virke tarkoittaa?
Sorry -kiittämään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet arvostelevat lahjanantajaa törkeäksi, kun on kysynyt siitä. Minä olen yhtä törkeä, kysyn vaikka antamistani villasukista, olivatko sopivat tms. Ja omat lapseni olen opettanut liittämään lahjasta ja mainitsemaan kyseisestä lahjasta jotakin.
Varsinkin villasukista kysyminen on todella väärin.
Niin, se on sitä kummallista small talkia, mitä jossakin päin maailmaa harrastetaan - ja joku vielä rääkkää lapsiakin puhumalla heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet arvostelevat lahjanantajaa törkeäksi, kun on kysynyt siitä. Minä olen yhtä törkeä, kysyn vaikka antamistani villasukista, olivatko sopivat tms. Ja omat lapseni olen opettanut liittämään lahjasta ja mainitsemaan kyseisestä lahjasta jotakin.
Mitä sinulle kuuluu vastata, jos koko on väärä ja värit ei miellytä? Ts. haluatko kuulla oikeasti palautetta vai vain jutustella
AP luulee että lapsi ei tykännyt lelusta. Kysyikö hän asiaa lapselta itseltään ollenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP luulee että lapsi ei tykännyt lelusta. Kysyikö hän asiaa lapselta itseltään ollenkaan?
Siellä joku jättileluja kerännyt anoppi heräsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet arvostelevat lahjanantajaa törkeäksi, kun on kysynyt siitä. Minä olen yhtä törkeä, kysyn vaikka antamistani villasukista, olivatko sopivat tms. Ja omat lapseni olen opettanut liittämään lahjasta ja mainitsemaan kyseisestä lahjasta jotakin.
Mitä sinulle kuuluu vastata, jos koko on väärä ja värit ei miellytä? Ts. haluatko kuulla oikeasti palautetta vai vain jutustella
No totuus tietenkin, mitä hyötyä olisi kehua, vaikka olisivat olleet muutamaa kokoa liian pienet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP luulee että lapsi ei tykännyt lelusta. Kysyikö hän asiaa lapselta itseltään ollenkaan?
Siellä joku jättileluja kerännyt anoppi heräsi.
Kärrännyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet arvostelevat lahjanantajaa törkeäksi, kun on kysynyt siitä. Minä olen yhtä törkeä, kysyn vaikka antamistani villasukista, olivatko sopivat tms. Ja omat lapseni olen opettanut liittämään lahjasta ja mainitsemaan kyseisestä lahjasta jotakin.
Mitä sinulle kuuluu vastata, jos koko on väärä ja värit ei miellytä? Ts. haluatko kuulla oikeasti palautetta vai vain jutustella
No totuus tietenkin, mitä hyötyä olisi kehua, vaikka olisivat olleet muutamaa kokoa liian pienet.
Etkö.ymmärrä, että on ahdistavaa, jos lahjoista kysytään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä se on nykylasten (ja vanhempien) kanssa. Mikään ei kelpaa ja tahallaan loukataan toisia. Sitten ihmetellään, kun koko kylä ei kasvatakaan ja tukiverkostot on ohuet.
Vierailija kirjoitti:
Jos myynti-idea tuli suoraan lapselta, niin hyvää business henkisyyttä. Hyvä. Mitä tästä opimme, lapsille kannattaa antaa lahja pelkästään käteisenä vaikka se tylsää onkin. Meillä nuoriso myi avoimesti 50 euron vaatelahjakortteja 30 eurolla ja lahjanantaja oli vieressä. Ainakin oppi meni perille. Sitäpaitsi noita jättipehmoja saa nyt joulun jälkeen puoleen hintaan eli sillä rahalla sais pehmon halvemmalla ku ostaiskin aina joulun jälkeen.
Kannattaisi opettaa nuorisolle käytöstapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ihan käsittämätöntä käytöstä Ap:lta. Enkä itsekään antaisi enää lahjoja jos vastaanotto on tuo. Ei niitä nyt ikuisesti tarvitse säilöä, mutta että viikossa pitää myydä murto-osalla arvosta eteenpäin? Tuohan on nyt pelkkää v*ttuilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP luulee että lapsi ei tykännyt lelusta. Kysyikö hän asiaa lapselta itseltään ollenkaan?
Siellä joku jättileluja kerännyt anoppi heräsi.
En ole anoppi ja oma anoppini on kuollut jo vuosia sitten. Mietin vain tuota sanavalintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet arvostelevat lahjanantajaa törkeäksi, kun on kysynyt siitä. Minä olen yhtä törkeä, kysyn vaikka antamistani villasukista, olivatko sopivat tms. Ja omat lapseni olen opettanut liittämään lahjasta ja mainitsemaan kyseisestä lahjasta jotakin.
Mitä sinulle kuuluu vastata, jos koko on väärä ja värit ei miellytä? Ts. haluatko kuulla oikeasti palautetta vai vain jutustella
No totuus tietenkin, mitä hyötyä olisi kehua, vaikka olisivat olleet muutamaa kokoa liian pienet.
Etkö.ymmärrä, että on ahdistavaa, jos lahjoista kysytään?
Olen eri, mutta varmasti ahdistaa jos on kiittämätön eikä halua kenenkään tajuavan sitä.
Vierailija kirjoitti:
Olipa mammalla kiire myydä. Ja kympin vuoksi.
Älä ny mamman Ukko sai tunnin tuulettimissa.
Olisivat kysynyt kuitin niin ois Ukko saanu kuukauden tai kaksi tuulettimessa.
Minä olen lahjoja ostellut täti useammalle lapselle ja näiden pieninä ollessa kysyin aina lasten vanhemmilta lahjatoiveet ja toteutin niitä toiveita. Lasten kasvaessa siirryin jouluna rahalahjoihin koska muistelen omaa nuoruuttani miten kivaa oli saada lahjaksi se 50 euroa tai satanen, jolla sai joululomalla tehdä oman mielensä mukaisia ostoksia. Minun antamiani lahjoja ei ole tarvinnut tunkea kaapin täytteeksi tai kantaa kirpputorille joulun jälkeen. En osta kenellekään aikuisellekaan oman mieleni mukaisia lahjoja vaan pyrin aina selvittämään lahjan saajan mieltymykset ja tarpeet ennen lahjan ostoa ja jos olen epävarma päädyn usein lahjakorttiin. Lahjaa toiselle ostettaessa ei ajatella omia vaan lahjan saajan mieltymyksiä ja tarpeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet arvostelevat lahjanantajaa törkeäksi, kun on kysynyt siitä. Minä olen yhtä törkeä, kysyn vaikka antamistani villasukista, olivatko sopivat tms. Ja omat lapseni olen opettanut liittämään lahjasta ja mainitsemaan kyseisestä lahjasta jotakin.
Mitä sinulle kuuluu vastata, jos koko on väärä ja värit ei miellytä? Ts. haluatko kuulla oikeasti palautetta vai vain jutustella
No totuus tietenkin, mitä hyötyä olisi kehua, vaikka olisivat olleet muutamaa kokoa liian pienet.
Etkö.ymmärrä, että on ahdistavaa, jos lahjoista kysytään?
Valitettavasti en ymmärrä. Minulla on jo aikuinen poika, jos en olisi koskaan kysynyt lahjoista, en tietäisi, että ei pidä suklaasta, vaan vihreistä kuulista tai, että haluaa mieluummin viskiä kuin konjakkia.
Jotkut mummot han eivät tottele, vaikka heille sanoo että ei saa tuoda mitään lahjoja eikä vaatteita. Lahjojen tuominen on silloin henkistä väkivaltaa.