Oletteko muut vuorotyöläiset huomanneet, ettei suurin osa ihmisistä tajua ollenkaan vuorotyöläisen rytmejä?
Eivät tajua, vaikka sanoisit esimerkiksi olevasi pe-la välisen yön töissä aamukuuteen saakka, niin silti saatetaan ehdottaa näkemistä lauantaille puolelta päivin. Jos pääset nukkumaan vaikka klo 7:30 ja heräät klo 11, niin saahan siinä ruhtinaalliset 3,5 tunnin unet. Ja kun näitä ihmisiä on paljon. Mikä siinä kellon hahmottamisessa on niin vaikeaa?
Kommentit (83)
En tiedä. Samoin se, että joku on viikonloppuna töissä. On se vaikeaa ymmärtää.
Luulevatko ne että baarimikot ovat tiskin takana öisin ihan huvikseen?
Kerran oli suunnitteilla viikonlopuksi mökkireissu. Olin töissä pe-la välisen yön. Porukka halusi lähteä aamulla ja itse totesin, että ei kyllä minulle passaa, kun en minä nyt sinne nukkumatta voi lähteä, että menee koko viikonloppu sitten ihan perseelleen. No heillehän ei kelvannut lähtöajankohdaksi launtai-iltapäivä, kun menisi lähtö kuulemma liian myöhäiseksi. Sitten tulee viestiä, että harmi ku et lähteny mukaan. Meinasin haistattaa pitkät vitut harmittelijoille.
ennemminki tuntuvat olettavan että kaikki nukahtaa heti ku menee sänkyyn.
Onhan noita, joiden on vaikea ymmärtää, että on muitakin kuin 7-15 töitä ja osa voi itse valita sen työntekoaikansa. Yhdelle äitiliinille oli ihan ylivoimaista ymmärtää, että joku toinen oli vielä töissä klo 18 ja ihan omasta tahdostaan, kun heidän perheessään oli nuo 7-15 työajat. Puhumattakaan, että liukumilla pystyi päivän pituuttakin säätämään paljon.
En ikinä suostuisi mihinkään vuorotyöhön, johonkin pitää vetää se raja, mihin ihminen alistuu, ei sovi valkoisen arvoille.
Mun oma esimies ei ymmärrä yhtään vuorotyöstä mitään.
Joo olen huomannut saman. Munkin eläkkeellä oleva faija asuu 200km päässä ja hän pyytää minua, kolmevuorotyössä käyvää henkilöä kylään hänen luokseen, kun hän ei itse jaksa matkustaa minun kotipaikkakunnalle
Juu, vuosia taksissa ja tunnistin itseni yövirkuksi.
Eivätkä tunnu tajuuvan että vapaapäivinä ja lomilla sitä rytmiä ei vaihdeta aamuvirkkuiluksi.
No kyllä. Koska työskentelen ilta/yötyössä, jopa vanhempani pitävät minua työttömänä. Tämä ei mene omaan järkeeni. Suurin osa ihmisistä tuntuu ajattelevan, että toimistoaika 8-16 on ainut oikea työaika. Edes aamu 5.ksi meneviä ei ihmetellä niin paljon, kuin että sanoo menevänsä vaikka ilta 19 tai 22 töihin. Samoin kuin jos sanoo, että pääsee töistä vaikka aamu 5.ltä, niin lähes näkee kuinka kylmät väreet kiertää kuulijaa.
Vierailija kirjoitti:
Juu, vuosia taksissa ja tunnistin itseni yövirkuksi.
Eivätkä tunnu tajuuvan että vapaapäivinä ja lomilla sitä rytmiä ei vaihdeta aamuvirkkuiluksi.
Tämä!!! Ei hitto se on monelle juustopäälle vaikea tajuta, että jos valvot yöt, niin et sinä vapaapäivinä yhtäkkiä rupea lennosta nukkumaan yöt ja heräämään aikaisin aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Kerran oli suunnitteilla viikonlopuksi mökkireissu. Olin töissä pe-la välisen yön. Porukka halusi lähteä aamulla ja itse totesin, että ei kyllä minulle passaa, kun en minä nyt sinne nukkumatta voi lähteä, että menee koko viikonloppu sitten ihan perseelleen. No heillehän ei kelvannut lähtöajankohdaksi launtai-iltapäivä, kun menisi lähtö kuulemma liian myöhäiseksi. Sitten tulee viestiä, että harmi ku et lähteny mukaan. Meinasin haistattaa pitkät vitut harmittelijoille.
No ihan ymmärrettävää että halusivat lähteä jo aamusta. Viikonloppu on niin lyhyt. Olisit itse perunut vaikka tuon yövuoron, jos olisit halunnut lähteä mukaan. Onneks minun työpaikassa yövuorot ajoitetaan niin, että viikonloppuvapaalle pääsee torstai-perjantain yön jälkeen...
Vierailija kirjoitti:
En ikinä suostuisi mihinkään vuorotyöhön, johonkin pitää vetää se raja, mihin ihminen alistuu, ei sovi valkoisen arvoille.
Ja minä en ikinä suostuisi siihen, että työt on ma-pe 8-16. En v*ttu ikinä. Mielummin elän luontaisen rytmini mukaan ja menen töihin iltapäivällä tai illalla, kuin raahaudun väkisin zombina ylös klo 5.30 joka ikinen arkiaamu.
Olen huomannut. Etenkin nuorempana oli hämmentävän yleistä, että joku ei tajunnut minun olevan oikeasti töissä esimerkiksi sunnuntaiaamuna. Ei siis harrastuksessa tai soppajonossa vaan töissä. Kun kerroin etten voi lauantaina juhlia kun sunnuntaiaamuna työt alkavat klo 7, vastaukseksi kuului usein että "eikä, et mene, et tosiaankaan mene sunnuntaina töihin, mikä järki, mennään bileisiin ja sunnuntaina nukut rauhassa!"
Olisi ollut hauska soittaa näille tyypeille vaikka keskiviikkoiltana kun itsellä pari vapaata että lähdetäänkö tanssimaan. Et vaan mene töihin huomenna, et mene, sehän on ihan tylsää!
Toinen usein toistuva ihmetyksen aihe on se että minä nukun kolmeen kun olen ollut yöllä 10 h töissä. "Miten voi nukkua kolmeen, menee koko päivä hukkaan!" No koska pääsin nukkumaan aamulla 8.00 ja vielä on 2 yövuoroa edessä. Minun yöuneni ajoittuvat silloin päivään ja tykkään nukkua sen 7 h.
Jos yövuoron jälkeen piti hoitaa aamupäivästä mitään asioita, ilman että kerkesi nukkua riittävästi, oli ihan puolizombina. On varmaan ihmiset katsoneet että varmaan jokin narkki tai humalassa.
En jaksanut enää, lopetin sen työn. Niiltä yövuorovuosilta ei ole oikein mitään muistikuviakaan, suunnilleen 10 vuotta elämästäni on ihan sumua.
Joo olin aikoinaan 2-vuorotyössä ja usein aamuvuoron päätyttyä kotiinpäin ajellessa meinasin nukahtaa ratin taakse työmatka 20km
Minä elän yksin, koska en usko, että kukaan huolii kumppaniksi 3- vuorotyötä tekevän lähihoitajan, joka tienaa huonosti. Häpeän ammattiani, en kehtaa kertoa kenellekään, mitä teen työkseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä suostuisi mihinkään vuorotyöhön, johonkin pitää vetää se raja, mihin ihminen alistuu, ei sovi valkoisen arvoille.
Ja minä en ikinä suostuisi siihen, että työt on ma-pe 8-16. En v*ttu ikinä. Mielummin elän luontaisen rytmini mukaan ja menen töihin iltapäivällä tai illalla, kuin raahaudun väkisin zombina ylös klo 5.30 joka ikinen arkiaamu.
Tämä, niin tämä! Olen yrittänyt tehdä päivätyötä kun alallani löytyy kaikenlaista, tein jopa vuoden verran. Mutta ei, ei jumalauta kun ei siinä jää aikaakaan mihinkään muuhun vaan tuntuu että olet töissä jatkuvasti, eikä koskaan ole kuin kaksi vapaapäivää peräkkäin! Ei oo mun juttu se, ei vaikka miten se olisi muiden mielestä parempi ja helpompi kun minäkin vaan eläisin samaa järjestystä kun muutkin... Epäsäännöllinen kolmivuoro, välillä öitä, tuplavuoroja, välillä pitkiä työputkia, välillä paljon vapaata, se on mun juttu.
Eivät ihmiset ylipäänsä ole niin kiinnostuneita muiden asioista, että jaksaisivat asettua heidän asemaansa ja miettiä asioita heidän kannaltaan. Sinä kerrot rajasi, jos ne ovat sinulle oleelliset. Ja he kertovat omansa.