Oletteko muut vuorotyöläiset huomanneet, ettei suurin osa ihmisistä tajua ollenkaan vuorotyöläisen rytmejä?
Eivät tajua, vaikka sanoisit esimerkiksi olevasi pe-la välisen yön töissä aamukuuteen saakka, niin silti saatetaan ehdottaa näkemistä lauantaille puolelta päivin. Jos pääset nukkumaan vaikka klo 7:30 ja heräät klo 11, niin saahan siinä ruhtinaalliset 3,5 tunnin unet. Ja kun näitä ihmisiä on paljon. Mikä siinä kellon hahmottamisessa on niin vaikeaa?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Minä elän yksin, koska en usko, että kukaan huolii kumppaniksi 3- vuorotyötä tekevän lähihoitajan, joka tienaa huonosti. Häpeän ammattiani, en kehtaa kertoa kenellekään, mitä teen työkseni.
Mitenkäs mahtaa olla sen itsetunnon kanssa? On aika säälittävää hävetä omaa ammattiaan. Mikäli oikeasti häpeää ammattiaan, niin suosittelen palaamaan koulun penkille opiskelemaan uuden ammatin.
Muutamien kommenttien perusteella ihmisillä on aika kusipäisiä "kavereita". Itse tein vajaa 4 vuotta 3-vuorotyötä, lähdin hommaan ihan kylmilteen. Ei tullut kertaakaan kavereiden kanssa ongelmia. Kerran sovin itse kaverin kanssa siten, että voit tulla käymään, mutta tuun aamulla yövuorosta himaan. Tule vasta illalla, ja tämä sopi ihan hyvin. Itse vaan tympäännyin vuorotöihin, varsinkin yövuorot alkoivat ottaa päähän. Nyt olen tehnyt taas tavallista päivätyötä, ja mieluummin näin.
Meille tuli avioero vuorotöiden vuoksi. Mies teki säännöllistä työaikaa; ma-pe. Minä 3-vuorötöitä hoitajana. Emme koskaan voineet suunnitella lomia tms. Työnantajani oli joustamaton, en saanut ikinä lomia samaan aikaan mieheni kanssa. Mieheni kyllästyi ja halusi eron. Hoitoala on kyllä perseestä.