Lue keskustelun säännöt.
Työnantaja ei jousta, vaikka perheessä on erityislapsi
28.12.2023 |
Osaston sisäisiä palavereja ei suostuta järjestämään niin, että niistä pääsisi lähtemään niin, että voin hakea lapsen neljältä iltapäiväkerhosta. Lapsi ei osaa yksin kotiin eikä muita hakijoita pysty järjestämään. Mitä muuta voin tällöin tehdä kuin etsiä toisen työpaikan?
Kommentit (472)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkaako avustaja ip:ssä? Eikö hän voi hoitaa palaveripäivinä? Entä aamut?(en lukenut ketjua)
Avustaja on laskennallinen resurssi, joka on useamman oppilaan käytössä koulupäivisin. Iltapäivätoiminta tulee erikseen järjestön kautta eikä avustaja ole siellä paikalla. Aamuisin minä hoidan lapsen kouluun, koska aamupäivätöimintaa ei ole.
Olettaisin, että diagnoosin perusteella, voit hakea lapselle henkilökohtaista avustajaa. Siitä en osaa sanoa kuntaa tietämättä, miten helposti löytyy. Tuntimäärähän jää vähäiseksi, mutta monet avustajat työskentelevät useammalle avustettavalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs aamut lapselta sujuvat kun ei koululainen kuitenkaan joka aamu kahdeksaksi mene?
Mitä luulet? Hankalaa on.
Mutta siis onnistuu. Joten onnistuu myös se yksi iltapäivä silloin tällöin kun lapsi joutuu tulemaan itse kotiin ip-kerhosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konsensus on, että eihän tuo ole työnantajan ongelma.
Koska työnantaja ei näköjään jousta, etsi uusi työpaikka, jossa voit (niin, sinä) erityislapsen tarpeet huomioon.
Mistähän sellainen työpaikka löytyy? Täällä työnantaja lupasi tarvittaessa joustaa, mutta söikin nopeasti sanansa, kun työt alkoivat.
No tämähän ei ole vauvapalstan ongelma. Vaan ap:n. Eli etsi työpaikka, jossa vaikkapa kirjallisesti sovitaan nämä tarvittavat joustot.
Jos lapsella on tarvittava diagnoosi, eikö silloin pitäisi kunnan järjestää lapselle iltapäivähoito vanhemman työajalle? Se vaan ei välttämättä tule kuin manulle illallinen, vaan sitä pitää vaatia, vaatia ja vielä kerran vaatia. Ota ap yhteys kuntaan esim. koulutoimenjohtajaan tai vammaispalveluun vai mikä se oikea taho nyt onkaan.
"Aamuisin minä hoidan lapsen kouluun, koska aamupäivätöimintaa ei ole"
Mitenkäs se onnistuu kun työnantaja ei kuulemma jousta ollenkaan ja hakea pitää kuitenkin ip-kerhosta ennen klo neljää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Hölön pölön. Läheskään kaikki erityislapset eivät ole mitään vammaispalveluiden asiakkaita. Et taida edes tietää, mitkä kaikki ovat erityislapsia."
Niin, on oikeasti erityislapsia ja sellaisia, joita pidetään jonkin (oman) syyn vuoksi erityislapsina. AP ei selvästikään osaa/halua pyytää apua, jota tilanteessa olisi saatavilla. AP kertoi, että lapsi on integroitu normaaliin luokkaan ja ip-kerhoon, jolloin ihan vaan aikuinen ihminen tulee varmasti lapsen kanssa toimeen. Jos kysyisi vaikka, että onko ip-kerhon ohjaajaa mahdollista palkata kerran viikossa lähtemään lapsen kanssa kotiin ja olemaan siellä sen aikaa, kun vanhempi on tullut kotiin.
Mitä apua tilanteessa on saatavilla? Syksyllä tapasimme sosiaalityöntekijää. Kehotettiin hakemaan kuntoutuskursseja, mutta ei kerrottu mitä muuta apua lisäksi voisi nyt saada.
Vierailija kirjoitti:
Meitä korkeakoukutettuja lapsettomia työnhakijoita on täällä jonossa asti, joilla ei ole mitään siviilielämän rajoitteita työnteon suhteen.
Oletatko, ettei niitä koskaan tulekaan? Miksi haluat ylläpitää noin kylmää asennetta?
Onneksi Suomessakin yhä useammat työnantajat alkavat jo ajattelemaan, että työntekijä on ihminen, jonka suoriutumiseen vaikuttaa mitä suuremmassa määrin myös se perhetilanne.
Työllistän itse pienimuotoisesti, yhden työntekijän vakituisesti ja toisen ajoittain. Onneksi tein itse työurani alussa töitä toisessa Pohjoismaassa, jossa humaani työsuhdeajattelu on ollut itsestään selvyys jo silloin. Nyt Suomessa näen suurimmaksi valttikortikseni "työnantajana" (ehkä kuulostaa vielä suureelliselta nimitykseltä, kun kyse on näin pienimuotoisesta toiminnasta) sen, että avoimesti yritämme järjestää työt työntekijän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioiden. Olen ollut mukana myös mm. Nuorkauppakamaritoiminnassa ja muissa yrittäjäjärjestöissä, ja tämä ajatusmalli on todella voimistumassa nuoremmassa yrittäjäpolvessa. En ole ainoa, joka kokee, että sillä saa työntekijät sitoutumaan, vastavuoroisesti joustamaan ja tekemään työnsä paremmin, kun kokevat vähemmän stressiä ja ahdistusta esim. hankalissa perhetilanteissa. Suosittelen lämpimästi tutustumaan aiheeseen ja siitä tehtyyn tutkimukseen. Kyse on myös humaanista arvoperustasta työssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs aamut lapselta sujuvat kun ei koululainen kuitenkaan joka aamu kahdeksaksi mene?
Mitä luulet? Hankalaa on.
Mutta siis onnistuu. Joten onnistuu myös se yksi iltapäivä silloin tällöin kun lapsi joutuu tulemaan itse kotiin ip-kerhosta.
Ei, vaan teen mahdollisimman usein töitä etänä, jotta pystyn aamuisin viemään lasta kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Ei mun yrittäjäpomokaan tykkää iltapalavereista vaikkei hänellä ole pieniä lapsia. Yrittää aina saada ne päivälle vaikka alalla iltapalaverit on yleisiä. Inhoaa myös klo 8 alkavia.
Miten tämä liittyy aloitukseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan kommentoida ehdotusta osittaisesta hoitovapaasta eli 80-pros työajasta.
Ensinnäkin sitä on pakko myöntää vasta työsuhteen kestettyä puoli vuotta, ei siis uudessa työpaikassa.
Itse anoin vanhassa työpaikassani osittaista hoitovapaata ja se toki myönnettiin kun olin ollut siellä jo pitkään. Mutta se myönnettiin vain nelipäiväisenä työviikkona, ei viitenä kuuden tunnin työpäivänä. Työnantaja vetosi työjärjestelyihin että ei voi myöntää lyhennettyjä työpäiviä.
Eli osittaisesta hoitovapaasta ei välttämättä ole hyötyä eikä sitä edes saa jos ei ole ollut 6 kk töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hölön pölön. Läheskään kaikki erityislapset eivät ole mitään vammaispalveluiden asiakkaita. Et taida edes tietää, mitkä kaikki ovat erityislapsia."
Niin, on oikeasti erityislapsia ja sellaisia, joita pidetään jonkin (oman) syyn vuoksi erityislapsina. AP ei selvästikään osaa/halua pyytää apua, jota tilanteessa olisi saatavilla. AP kertoi, että lapsi on integroitu normaaliin luokkaan ja ip-kerhoon, jolloin ihan vaan aikuinen ihminen tulee varmasti lapsen kanssa toimeen. Jos kysyisi vaikka, että onko ip-kerhon ohjaajaa mahdollista palkata kerran viikossa lähtemään lapsen kanssa kotiin ja olemaan siellä sen aikaa, kun vanhempi on tullut kotiin.
Mitä apua tilanteessa on saatavilla? Syksyllä tapasimme sosiaalityöntekijää. Kehotettiin hakemaan kuntoutuskursseja, mutta ei kerrottu mitä muuta apua lisäksi voisi nyt saada.
Henkilökohtaista avustajaa kannattaa harkita tai ainakin kysyä mahdollisuutta - vammaisilla ulkoiluttajina, sokeilla kaupankäynti apuna, asiointipalveluissa vanhuksilla jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konsensus on, että eihän tuo ole työnantajan ongelma.
Koska työnantaja ei näköjään jousta, etsi uusi työpaikka, jossa voit (niin, sinä) erityislapsen tarpeet huomioon.
Mistähän sellainen työpaikka löytyy? Täällä työnantaja lupasi tarvittaessa joustaa, mutta söikin nopeasti sanansa, kun työt alkoivat.
Kai siinäkin on joku raja, miten paljon työnantaja voi joustaa yhden työntekijän kohdalla?
Ap pyydät apua vammaispalvelun puolelta. Perustelut lisä hoitopaikalle on:
- erityislapsi, joka ei osaa itse mennä kotiin/pärjää siellä yksin
- ip-kerhon liian aikainen sulkeminen, tarpeeseen nähden (huoltajan työaika + matka)
- yksinhuoltajuus jolla ei ole tukiverkostoa
Vammaispalvelu järjestää Lapselle paikan esim. päiväkodista johon lapsi siirtyy taksilla, sen jälkeen, kun ip-kerho loppuu. Ap hakee lapsen sitten sieltä päiväkodista.
Vammaispalvelun kautta järjestetään hoito myös silloin kun ip-kerhoa ei enää saa, mutta perusteltua että tarvitsee iltapäiviksi hoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsella on virallinen diagnoosi eikä pysty kulkemaan koulumatkoja itsenäisesti niin miksei hän kulje taksilla? On kuitenkin tavallisella luokalla ja tavallisessa kerhossa eli ei tarvitse mitään erityisammattilaista vaan tavan taksikuskikin varmasti pärjää lapsen kanssa.
"Kyllä kyseessä on diagnosoitu erityislapsi. Siksi on erityisen tuen päätös ja pidennetty oppivelvollisuus, koska on niitä toimintakyvyn haittaavia rajoitteita."
Mutta hän ei saa sairauskohtauksia, joiden tehokas ensiapu vaatii hoitoalan erityisosaamista?
Käyttäytyykö lapsesi sillä tavalla ennalta-arvaamattomasti, ettei hänen kanssaan pärjää normaalisti kotona?
Mikäli haluat, kysy apua sosiaalitoimesta, sieltä kautta lapselle voi löytyä hoitaja tarvittaville päiville.
Ymmärrätkö tämän? Anteeksi, ei ole tarkoitus olla ilkeä, mutta tässäkin ketjussa on aika monta viestiä, joissa neuvotaan, miten tilanteeseen voisi saada apua, mutta mikään neuvo ei tunnu menevän sinulla perille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hölön pölön. Läheskään kaikki erityislapset eivät ole mitään vammaispalveluiden asiakkaita. Et taida edes tietää, mitkä kaikki ovat erityislapsia."
Niin, on oikeasti erityislapsia ja sellaisia, joita pidetään jonkin (oman) syyn vuoksi erityislapsina. AP ei selvästikään osaa/halua pyytää apua, jota tilanteessa olisi saatavilla. AP kertoi, että lapsi on integroitu normaaliin luokkaan ja ip-kerhoon, jolloin ihan vaan aikuinen ihminen tulee varmasti lapsen kanssa toimeen. Jos kysyisi vaikka, että onko ip-kerhon ohjaajaa mahdollista palkata kerran viikossa lähtemään lapsen kanssa kotiin ja olemaan siellä sen aikaa, kun vanhempi on tullut kotiin.
Mitä apua tilanteessa on saatavilla? Syksyllä tapasimme sosiaalityöntekijää. Kehotettiin hakemaan kuntoutuskursseja, mutta ei kerrottu mitä muuta apua lisäksi voisi nyt saada.
Mitä kautta henkilökohtaista avustajaa pitää kysyä? Tähän asti on keskitytty vain siihen, että kouluun saadaan apua. Muu on jätetty täysin vanhempan huoleksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs aamut lapselta sujuvat kun ei koululainen kuitenkaan joka aamu kahdeksaksi mene?
Mitä luulet? Hankalaa on.
Mutta siis onnistuu. Joten onnistuu myös se yksi iltapäivä silloin tällöin kun lapsi joutuu tulemaan itse kotiin ip-kerhosta.
Ei, vaan teen mahdollisimman usein töitä etänä, jotta pystyn aamuisin viemään lasta kouluun.
Nyt siis pitää uskoa että teet vähän väliä joustavasti etätyötä aina kun on tarpeen mutta tämä yksi vikkopalaveri ei millään onnistu etänä vaikka kaikki työntekijät ovat sitä mieltä että voisi olla ja se maksaa työnantajalle valtavasti?
Henk.koht.avustajaa haetaan kunnan/kaupungin sosiaalipalvelujen kautta - useimmiten sama henkilö/t huolehtii sekä vammaisten että vanhusten avustustarpeesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs aamut lapselta sujuvat kun ei koululainen kuitenkaan joka aamu kahdeksaksi mene?
Mitä luulet? Hankalaa on.
Mutta siis onnistuu. Joten onnistuu myös se yksi iltapäivä silloin tällöin kun lapsi joutuu tulemaan itse kotiin ip-kerhosta.
Ei, vaan teen mahdollisimman usein töitä etänä, jotta pystyn aamuisin viemään lasta kouluun.
Nyt siis pitää uskoa että teet vähän väliä joustavasti etätyötä aina kun on tarpeen mutta tämä yksi vikkopalaveri ei millään onnistu etänä vaikka kaikki työntekijät ovat sitä mieltä että voisi olla ja se maksaa työnantajalle valtavasti?
Meillä on on linjattu, että viikottainen sisäinen palaveri järjestetään lähipalaverina siten, että se kiertää eri paikkakunnilla, koska "tiimihenki kehittyy kasvokkain tavatessa". Usko tai älä, näin se meillä menee.
Mitä luulet? Hankalaa on.