Te joiden mielestä Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia
Millä lailla vaikkapa Alepan kassan elämä ja vaikkapa Helsingin yliopiston historian professorin elämä ovat ihan samanlaisia? Tai ähtäriläisen varastomiehen ja tamperelaisen silmälääkärin.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Molemmat joutuvat käydä töissä elääkseen, sekä kassahenkilö että professori.
Jos ei nyt lähdetä ihan tuolta tasolta, että molemmat hengittävät. Onko suhde työhön sama, vapaus, vastuu, arvot? Elämäntapa.
Haluatko tuntea jotain ylemmyytä? Tai alemmuutta?
Kaikkia töitä tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Haluatko tuntea jotain ylemmyytä? Tai alemmuutta?
Kaikkia töitä tarvitaan.
Mitvit? Onko joku väittänyt, että kaikkia töitä ei tarvittaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko tuntea jotain ylemmyytä? Tai alemmuutta?
Kaikkia töitä tarvitaan.
Mitvit? Onko joku väittänyt, että kaikkia töitä ei tarvittaisi?
Jos arvotat historian professorin tärkeämmäksi kun alepan kassan? Ja proffan elämänarvot parempilaatuisiksi?
Poista ihmisestä ammattinimike, status ja muut tittelit, mitä jää jäljelle?
Valitettavasti kuitenkin itsekin pitkään matalapalkkatyötä tehneenä tiedän, että moni halveksuu 'alempiaan', sama mitä suullaan hyvesignaloivat.
Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia siksi, että luokissa ei ole kyse siitä, onko elämä samanlaista vai erilaista, vaan siitä, voiko elämäänsä halutessaan muuttaa helposti yhden sukupolven aikana vai ei. Luokkayhteiskunnassa ei voi. Suomessa voi.
Keski-ikäinen rouva Alepan kassalla voi ihan hyvin olla entinen professorin rouva, jolla on kesken jääneet historian opinnot yliopistosta. Elämä sitten on heitellyt. On tehty lapsia ja koettu pettymyksiä avioliitossa. Elämäntapa voi olla professoria käytännöllisempi, mutta voi hyvin harrastaa vaikka kieliä kansalaisopistossa tai liikuntaa, ruoanlaittoa, käsitöitä, matkailua. Rahaa on käytössä vähemmän, mutta suuret eivät ole professorienkaan palkat. Asunto riippuu siitä, onko esimerkiksi perittyä omaisuutta. Maatilojen lapsilla usein on pesämunaa sisarosuuksista.
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat hyvin erilaisia.
Yliopiston opettajalta löytyi huumeita, niin voi löytä tietysti kassahenkilöltäkin. Mutta kaikissa paheissakin on parempi taso ja huonompi taso.
Kallista konjakkia juova ja vaimoaan hakkaava kalliissa talossa on parempi ihminen kuin vuokratalossa pirkka-oluissa vaimoaan hakkaava.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia siksi, että luokissa ei ole kyse siitä, onko elämä samanlaista vai erilaista, vaan siitä, voiko elämäänsä halutessaan muuttaa helposti yhden sukupolven aikana vai ei. Luokkayhteiskunnassa ei voi. Suomessa voi.
Muutapa helposti aloituksen matalapalkkaduunarin elämä professorin elämäksi. Teoriassa mahdollista, ei helppoa. Ei helpompaa kuin luokkayhteiskuntien äidissä Britanniassa.
Vierailija kirjoitti:
Poista ihmisestä ammattinimike, status ja muut tittelit, mitä jää jäljelle?
Valitettavasti kuitenkin itsekin pitkään matalapalkkatyötä tehneenä tiedän, että moni halveksuu 'alempiaan', sama mitä suullaan hyvesignaloivat.
Kysymys koskee kulttuuria ja sen vaikutuksia ja sinä haluat redusoida sen kokonaan pois. Et ymmärrä kysymyksestä mitään.
Kartanoissa asuvia varakkaita ihmisiä on aika vähän. Yläluokkaa ei juuri ole. Valtaosa on ihan keskiluokkaa. Riippuu vähän ihmisestä itsestään, mitä hän harrastaa ja miten suhtautuu esimerkiksi politiikkaan. On olemassa eräs kulttuuriin kielteisesti suhtautuva junttipuolue.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia siksi, että luokissa ei ole kyse siitä, onko elämä samanlaista vai erilaista, vaan siitä, voiko elämäänsä halutessaan muuttaa helposti yhden sukupolven aikana vai ei. Luokkayhteiskunnassa ei voi. Suomessa voi.
Yhteiskuntaluokkaa voi muuttaa esim. opiskelun kautta. Sitähän sinä haluat sanoa.
Kyllä Suomessa saa opintolainaa, jos on älliä opiskella professoriksi. Ei siinä kysytä vanhempien ammattia tai varoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia siksi, että luokissa ei ole kyse siitä, onko elämä samanlaista vai erilaista, vaan siitä, voiko elämäänsä halutessaan muuttaa helposti yhden sukupolven aikana vai ei. Luokkayhteiskunnassa ei voi. Suomessa voi.
Muutapa helposti aloituksen matalapalkkaduunarin elämä professorin elämäksi. Teoriassa mahdollista, ei helppoa. Ei helpompaa kuin luokkayhteiskuntien äidissä Britanniassa.
Matalapalkkaduunari voi hakea yliopistoon ja opiskella, tehdä väitöskirjan ja vaikka virka yliopistoon.
Professori ei lähde matalapalkkaduunariksi vaan ottaa mt-eläkkeen.
Lasteni serkut, kumpikin sähköasentajia nuorina. Nyt kumpikin DI, toinen yliopistolla , ( tohtori) toinen suuryrityksen keskijohtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poista ihmisestä ammattinimike, status ja muut tittelit, mitä jää jäljelle?
Valitettavasti kuitenkin itsekin pitkään matalapalkkatyötä tehneenä tiedän, että moni halveksuu 'alempiaan', sama mitä suullaan hyvesignaloivat.
Kysymys koskee kulttuuria ja sen vaikutuksia ja sinä haluat redusoida sen kokonaan pois. Et ymmärrä kysymyksestä mitään.
Yhteiskuntaluokka, yleisemmin sosiaalinen strata, voi muotoutua muutenkin kuin kulttuurin perusteella. Marxin mukaan omistamisen, Weberin mukaan statuksen ja Bourdieun mukaan elämäntyylin perusteella. Kaikkien perusteiden mukaisesti löytyy Suomestakin yhteiskuntaluokkia ja niiden rajoja.
Ilmainen koulutus on antanut kaikille suomalaisille nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet. Pidetään siitä kiinni kynsin hampain ja kehitetään sitä yhä paremmaksi. Luokkayhteiskunta ei ole mikään onni ja autuus, vaikka jotkut amerikkalaisuutta ihailevat juntit niin kuvittelevat.
Henkilö yrittää kertoa oopperassa torkkuvan proffan tai silmälääkärin olevan parempi ihminen kuin vaikka varastomiehen joka laulaa kuorossa, säestää tanhuajia haitarilla, näyttelee kesäteatterissa ja käy kiinnostuksedta ahkeasti teatterissa ja konserteissa ja lukee paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia siksi, että luokissa ei ole kyse siitä, onko elämä samanlaista vai erilaista, vaan siitä, voiko elämäänsä halutessaan muuttaa helposti yhden sukupolven aikana vai ei. Luokkayhteiskunnassa ei voi. Suomessa voi.
Muutapa helposti aloituksen matalapalkkaduunarin elämä professorin elämäksi. Teoriassa mahdollista, ei helppoa. Ei helpompaa kuin luokkayhteiskuntien äidissä Britanniassa.
Matalapalkkaduunari voi hakea yliopistoon ja opiskella, tehdä väitöskirjan ja vaikka virka yliopistoon.
Professori ei lähde matalapalkkaduunariksi vaan ottaa mt-eläkkeen.
Lasteni serkut, kumpikin sähköasentajia nuorina. Nyt kumpikin DI, toinen yliopistolla , ( tohtori) toinen suuryrityksen keskijohtoa.
Serkut ovat hyviä esimerkkejä, että mahdollista on. Ei tosin tavanomaista eikä helppoa. Myös Britanniasta löytyy työväenluokasta nousseita tohtoreita ja yritysjohtajia. Sielläkään ei siis mahdotonta.
Molemmat joutuvat käydä töissä elääkseen, sekä kassahenkilö että professori.