Anopin käytös mietityttää
Anopilla on vaikeita sairauksia, jotka ovat entistä enemmän alkaneet rasittamaan psyykettä. Vaikka aviomies on apuna, niin perheemme on alkanut saamaan katkeria viestejä siitä, kuinka kuolee pettyneenä ja surullisena, kun emme vieraile tai soita, vaikka itse eivät vieraile meillä ja muutoinkin yhteydenpito on yksipuolista ja keskittyy aina enemmän ja vähemmän anopin sairauksiin ja kurjuuteen. Tapaamiset eivät ole siis koskaan kovin hilpeitä ja varsinkaan kevyitä, jonka vuoksi etäisyyttä on jouduttu ottamaan. Saimme nyt joulukortin, joka oli osoitettu pelkästään lapsellemme, ei siis aikuisille ollenkaan. Tämä kortti tuli sen jälkeen, kun olimme kertoneet viettävämme aaton keskenämme, mutta vierailevamme myöhemmin joulun aikaan. Joulut olleet aina yhtä taistelua ja pettymystä, jos emme ole olleet aattona anopin luona.
Mitä olette mieltä tästä käytöksestä? Miten siihen pitäisi suhtautua?
Kommentit (174)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koettakaa nyt herrantähden miniät ja lapset ymmärtää, jos anoppi on vuosien myötä käynyt sairaalloiseksi. HÄN EI ENÄÄ JAKSA HÖSSÖTTÄÄ KAIKKIEN JOULUASIOIDEN KANSSA!
Ei vanha ihminen jaksa isoja vierailuja ja yöpymisiä eikä totu nuoren polven kaikkiin uusiin tapoihin ja kotkotuksiin.
Yksi ihan keskeinen asia on ruokanirsoilut. Vanhan ihmisen pitäisi hankkia hyvin monenlaisia tarjottavia ja rahat on
tiukilla. Yökyläilyt rasittavat kivulloista vanhaa ihmistä.
Olen itse eläkeläinen, ja puhun omista kokomuksistani.
Vastaa vain omasta puolestasi. Moni mummu nauttii kun tupa on täynnä väkeä jouluna. Kunnia-asia on että syötävät eivät lopu ja kaikilla on mukavaa. Varmasti on rankkaa, mutta myös antoisaa. Kaikilla vanhuksilla ei ole matti kukkarossa.
Eikä se ole kiinni varallisuudestakaan vaan monista muista asioista ja tekijöistä miten mummo kokee joulun, kun on paljon väkeä. Olen itse lähellä 80v ja tytär n 50v ja hän on 2v lapsen mummo. Puhuttiin miten työlästä voi olla pienen lapsen hoitaminen ja huoltaminen. Heillä iso talo kahdessa kerroksessa huoneet ja pitää varoa ettei lapsi putoo/ kaatuile portaikossa jne... Tuli puhetta myös joulunvietosta ja tyttären perheessä poikkeus kun voivat viettää joulun miehensä kanssa , eikä ole lapset puolisoineen. Kerroin työtoverini kertoman vuosien takaa, kun vanha mummo oli avautunut lähikaupan pihalla kertoen, että on taas työtäyteinen joulu, kun tulee kaksi lasta perheineen. Hän on siivonnut ja leiponut, tehny ruokia päiväkausia ja oli päivitellyt pyykkivuorta, mikä seuraa joulun jälkeen. Voi hyvin kuvitella tilanteen. Kun osata avata suutaan ja sanoa, että sitten tehdään yhdessä kaikki ruuat ja tuotte lakanat ja pyyhkeet mukana jne...Moni mummo vaan uhrautuu ja uupuu. Joskus on vaan avattava suu, kun läheiset eivät tajua vaan tulevat kuin hotelliin...
No voi se mummelikin avata suunsa jälkikasvunsa läsnä ollessa eikä kaupan pihassa tuttaville kitistä, kuinka rankkaa on.
Vierailija kirjoitti:
No voi se mummelikin avata suunsa jälkikasvunsa läsnä ollessa eikä kaupan pihassa tuttaville kitistä, kuinka rankkaa on.
Tytär ja miniä kiirehtivät vauvapalstalle kertomaan miten narsistinen ja nuuka äiti on, pitäiskö sitä nyt kylään tullessa ruokaa tuoda tai laittaa tai maksaa ja onhan äidillä.lakanoita, turha niitäkin pakata mukaan.
Se vaan tekee vielä niistä sairauksistaan numeroa, kunhan ruikuttaa. Jokaisella sen verran kremppaa on. Ja joulun jälkeen on koko talvi silläkin aikaa huilata kun olemme käyneet virkistämässä häntä .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi se mummelikin avata suunsa jälkikasvunsa läsnä ollessa eikä kaupan pihassa tuttaville kitistä, kuinka rankkaa on.
Tytär ja miniä kiirehtivät vauvapalstalle kertomaan miten narsistinen ja nuuka äiti on, pitäiskö sitä nyt kylään tullessa ruokaa tuoda tai laittaa tai maksaa ja onhan äidillä.lakanoita, turha niitäkin pakata mukaan.
Se vaan tekee vielä niistä sairauksistaan numeroa, kunhan ruikuttaa. Jokaisella sen verran kremppaa on. Ja joulun jälkeen on koko talvi silläkin aikaa huilata kun olemme käyneet virkistämässä häntä .
Niin. Jos ei rahkeet riitä järjestää sukujoulua, niin sitten on järjestämättä. Mitä se sitä mummelia kiusaa, jos tytär/miniä asiasta anonyyminä kitisee? Tyhmiä ovat tytär / miniä (kenties jopa poika/vävy), jos ymmärrys ei riitä siihen, että on tullut aika päivittää jouluperinteitä.
Suosittelen keskustelua etukäteen. Lakanoita en ala mihinkään rahaakaan, mutta voin ne ennen kotiin lähtöä pestä. Muutenkaan ei kuulu (ainakaan omiin) tapoihin mennä kahta kättä heiluttaen vierailulle.
No mite nyt tuollaisista jotkut kimmastuu. Pitkät sukulaisvierailut vasta voi vähän ärsyttää.
Anoppi nimityksenä kärsinyt inflaation,
Tuntuu,että se varsinkin pojan äiti on se paha,vaikka kuinka tykkäisi miniästään ja haluaisi poikansa perheelle vain Hyvää.
Anoppikuoro vain yleistää ja herättää pahaa verta.
Kai se anoppi saa rakastaa poikaansa edelleen ja sen myötä miniää ja lapsenlapsiaankin.
Ei ainakaan kannata provosoitua. Anopilla voi olla sellaisia puhumattomia traumoja,mistä ei ole päässyt jostain syystä yli. Kyllähän se täytyisi ymmärtää,että aina se paras joulu ei ole se koko suvun joulu. Joillekin se käy toisille ei. Ymmärrystä puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi nimityksenä kärsinyt inflaation,
Tuntuu,että se varsinkin pojan äiti on se paha,vaikka kuinka tykkäisi miniästään ja haluaisi poikansa perheelle vain Hyvää.
Anoppikuoro vain yleistää ja herättää pahaa verta.
Kai se anoppi saa rakastaa poikaansa edelleen ja sen myötä miniää ja lapsenlapsiaankin.
Mun anoppi väittää haluavansa meille vain hyvää. Hyvä tarkoittaa tässä, että tämä mystinen hyvä saavutetaan vain toimimalla anopin toivomalla tavalla, vaihtoehtoista tapaa saavuttaa hyvä ei ole. Eli käytännössä anoppi haluaa itsensä tyytyväiseksi "hyvällä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miniät ne täällä eivät ole yhtään minäkeskeisiä. Vanhuus ja sairaudet ovat ikäviä katsottavia, elämän toki pitäisi olla iloa, valoa , riemua, jaksava rahakas anoppi ja uuttera lastenvahti.
Onko kukaan koskaan oikeasti kuullut yhdenkään miniän valittavan, olevan hankala tai vaikea luonne?
Miksi lapsiperheen pitäisi sen anopin pillin mukaan tanssia? Miksi sen pienen lapsen joulun pitäisi olla mummun vaivojen kuuntelua ja mummun passiivisaggressiivisten hyökkäysten väistelyä?
Muistapa että sinäkin olet joskus se ikäihminen. Ehkä sinullekin puhelinesto päälle ym. Karmanlaki on kova. Hyvää joulua
No kun ei tule anopin kanssa toimeen, ei kestä häntä eikä kestä sairautta ja vanhuutta pysyy sieltä anoppilasta pois. Ihan niin helppoa. Ei vastaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koettakaa nyt herrantähden miniät ja lapset ymmärtää, jos anoppi on vuosien myötä käynyt sairaalloiseksi. HÄN EI ENÄÄ JAKSA HÖSSÖTTÄÄ KAIKKIEN JOULUASIOIDEN KANSSA!
Ei vanha ihminen jaksa isoja vierailuja ja yöpymisiä eikä totu nuoren polven kaikkiin uusiin tapoihin ja kotkotuksiin.
Yksi ihan keskeinen asia on ruokanirsoilut. Vanhan ihmisen pitäisi hankkia hyvin monenlaisia tarjottavia ja rahat on
tiukilla. Yökyläilyt rasittavat kivulloista vanhaa ihmistä.
Olen itse eläkeläinen, ja puhun omista kokomuksistani.
Vastaa vain omasta puolestasi. Moni mummu nauttii kun tupa on täynnä väkeä jouluna. Kunnia-asia on että syötävät eivät lopu ja kaikilla on mukavaa. Varmasti on rankkaa, mutta myös antoisaa. Kaikilla vanhuksi
Anoppi ei todellakaan tee keittiössä mitään herkkuja tai laita pöytää koreaksi! Pienten lasten kanssa kun käydään, ei tarjoa edes leipää. Nälissään lähdemme kotiin. Nyt ihmettelee miksi emme käy? Valittaa kun lapset kiukuttelee, eivätkä istu paikoillaan kolmea tuntia liikkumatta. Sen päälle arvostelua ja negatiivista asiaa lapsista.
Appiukko (ovat siis eronneet) laittaa ruokaa ja leikkii lasten kanssa, siellä käymme mielellään.
Olen iäkäs mummu. Jos joskus menen yökdi lapsille tottakai vien lakanat ja pyyhkeen koska liikun autolla. Hyvin arastellen menen miniöitten haitaksi joten en käy joka vuosikaan.
En puhu sairauksistani, pieniä lapsia ei ole, aikoinaan heitä kyllä hoidin. En koskaan soita lapsille päin etten häiritse.
Kotiini ei mahdu perheitä joulun viettoon joten joulun olen yksin. Introverttinä jopa nautin kun ei ole hälinää ja tarvitse kenenkään ruokavalioita yrittää muistaa.
Joulukortit laitoin aikoinaan vain pienille lapsille , nätit kortit omalla nimellä, en vanhemmille.
Nyt on jo postimerkit niin kalliit, en laittele korttteja kuin kahdelle yli 90 -vuotiaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi se mummelikin avata suunsa jälkikasvunsa läsnä ollessa eikä kaupan pihassa tuttaville kitistä, kuinka rankkaa on.
Tytär ja miniä kiirehtivät vauvapalstalle kertomaan miten narsistinen ja nuuka äiti on, pitäiskö sitä nyt kylään tullessa ruokaa tuoda tai laittaa tai maksaa ja onhan äidillä.lakanoita, turha niitäkin pakata mukaan.
Se vaan tekee vielä niistä sairauksistaan numeroa, kunhan ruikuttaa. Jokaisella sen verran kremppaa on. Ja joulun jälkeen on koko talvi silläkin aikaa huilata kun olemme käyneet virkistämässä häntä .
Moni viettäisi joulun ihan mieluusti sen oman lähiperheen kanssa, sen sijaan että joutuu autoon koko jouluksi kiertämään isovanhempien kodeissa.
-ohis
Huhh!! Tästä muistan taas miksi kannatti erota. Ja onneksi en suostunut tekemään lapsia.
Vastaa vain omasta puolestasi. Moni mummu nauttii kun tupa on täynnä väkeä jouluna. Kunnia-asia on että syötävät eivät lopu ja kaikilla on mukavaa. Varmasti on rankkaa, mutta myös antoisaa. Kaikilla vanhuksilla ei ole matti kukkarossa.