Lue keskustelun säännöt.
Voisiko joku selittää, miksi lapsille annetaan kuvaamataidosta numeroksi 6, vaikka laosi on tehnyt kaikki tehtävät
19.12.2023 |
Minkä ihmeen takia tällaisia numeroita jaetaan taideaineissa. Muuten koulussa kiitettävästi pärjäävä lapsi saa kuvaamataidosta todistukseen 6 - siitäkin huolimatta, että on tehnyt kaikki tehtävät.
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Vastaus keskustelijalle 177. Kyllä, ostin lapselle kaunokirjoitusvihon ja teimme kotona. Sen verran voin helposti tehdä.
Mutta varsin vähän voin tehdä niille opettajille, jotka antavat ennakkoluulojensa vaikuttaa siihen, kuinka lapsia kohtelevat.
Hieno homma sinulta! :) Poikani kävi koulua, kun siirryttiin 'erilaiseen kirjoitukseen' ja moitteita tuli. Kysyin, miksei enää opeteta ihan tavallista, vanhanaikaista kaunokirjoitusta. No opeta sitten itse, tiuskaisi ope. No, minähän opetin ja poika jopa piti siitä. Tsihih, jäivät pois ne harakanvarpaat, joita ei meistä yksikään osannut enää lukea. 10 pistettä ja papegoja-merkki sinulle. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuviksesta, käsitöistä, musiikista ja liikunnasta ei pitäisi antaa numeroita ollenkaan! Tappaa kaiken oppimisen ilon.
P. S. Itse sain joskus käsitöistä kuutosen. Olin 8- vuotias. Arvaa, olenko "käsityöihminen" aikuisena?
Itellä liikunta ja kuvis oli ainoa mistä sain hyvän numeron, 9. Muuten sain seiskaa kaikista muista. Oli kiva fiilis saada ees joistain muu kuin tyydyttävä!!
Just, minulla 10 köksästä ja liikunnasta 9, muut 6-8 välillä.Oli törkeää että oli joissakin aineissa todella hyvä ja vaikutti ammatinvalintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuviksesta, käsitöistä, musiikista ja liikunnasta ei pitäisi antaa numeroita ollenkaan! Tappaa kaiken oppimisen ilon.
P. S. Itse sain joskus käsitöistä kuutosen. Olin 8- vuotias. Arvaa, olenko "käsityöihminen" aikuisena?
Itellä liikunta ja kuvis oli ainoa mistä sain hyvän numeron, 9. Muuten sain seiskaa kaikista muista. Oli kiva fiilis saada ees joistain muu kuin tyydyttävä!!
Just, minulla 10 köksästä ja liikunnasta 9, muut 6-8 välillä.Oli törkeää että oli joissakin aineissa todella hyvä ja vaikutti ammatinvalintaan.
Korjaus, tärkeää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekoilee tunnilla, ei noudata tehtävänantoa vaikka tehtävät on tehty, tehtävät on tehty huolimattomasti. Onhan näitä.
No ei varmasti sekoile.
Mistä tiedät?
minun kullannuppu ei ikinä sekoile eikä kiusaa eikä lunttaa tai tee mitään pahaa
Vierailija kirjoitti:
"En ole ikinä ymmärtänyt sitä opetustyyliä lapsuudestani ysärillä, että musiikissa, kuvaamataidossa ja liikunnassa vain tehdään, mutta ei opeteta. "Laula ja arvostellaan laulusi numerolla", mutta kertaakaan ei opetettu mitään laulamisen perusteists tai tekniikoista. "Tee kuva harrastuksestasi ja arvostellaan se", mutta mitään ei opetettu esim. teknisesti. Pärjäsin kuviksessa etenkin myöhemmillä luokilla, koska hankin itse tietoa tekniikoista ym. Koulussa ei opetettu mitään. Toivon todella, että meno ei tule olemaan enää samanlaista oman lapseni kohdalla. "
Miksi ihmeessä ihmiset kuvittelevat koulun olevan nykyään samanlaista kuin ysärillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsi oikeasti surullinen, jos todistuksessa on huono arvosana? En muista omilta kouluvuosilta että ne huonoja arvosanoja saaneet lapset olisivat olleet surullisia siitä, vaikka osalla oli arvosanat huonoja melkein joka aineessa.
Jos numero vastaa todellisuutta, niin se on helpompi hyväksyä. Mutta jos tuntee olevansa ihan hyvä ja sitten lytätään huonolla numerolla, niin se masentaa ketä tahansa.
Oma lapseni sai ylemmillä luokilla kutosen äidinkielestä ja oli todella pettynyt. Otimme yhteyttä opettajaan ja selvisi, että opettaja oli kirjannut numeron väärin.
Joskus on myös oppilaita, joilla on todella vääristynyt kuva osaamisestaan. Äitini oli lukion matikanmaikka, ja hän kertoi joskus oppilaastaan, joka ei kertakaikkiaan osannut yhtään mitää
"Muslimivaikutus"!
Jos laulaa väärää säveltä, niin tuskin kiitettävää voi todistukseen odottaa. Jos ei osaa piirtää, niin tuskin silloinkaan kovin kummoista numeroa todistukseen saa.
Täysin typerä ajatus, että taitoaineista ei pitäisi antaa numeroarvostelua. Tottakai pitää. Moni hakee peruskoulutuksen koulun jälkeen alalle, joissa näitä taitoja tarvitaan. Silloin katsotaan niiden taitoaineiden osaamista ja numerot kertovat siitä. Monilla aloilla painotetaan kädentaitoja.
Pelkkä paha mieli huonosta arvosanasta ei riitä perusteluksi sille, että taitoaineista ei saisi antaa muuta kuin suoritettu merkinnän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuviksesta, käsitöistä, musiikista ja liikunnasta ei pitäisi antaa numeroita ollenkaan! Tappaa kaiken oppimisen ilon.
P. S. Itse sain joskus käsitöistä kuutosen. Olin 8- vuotias. Arvaa, olenko "käsityöihminen" aikuisena?
Samaa mieltä! Ja ei se sitä tarkoita, etteikö opetettaisi ja annettaisi palautetta, kriittistäkin.
Moniko aikuinen menisi keväällä vaikka jumppaan tai maslautuneille, jos nyt syksyn jälkeen todettaisiin, että " olet seiska". No niinpä.
Minä sain laulukokeesta aina seiskan koska olin ujo ja arka ja lauloin hiljaa.
Aikuisena en ole kehdannut laulaa, sillä pidän itseäni huonona laulajana niiden seiskojen takia.
Kai sinä itse kuulet oletko hyvä laulaja vai et? Laulamista ei muutenkaan estä todistuksen arvosanat. Laulaa saa vaikka nelosen olisi saanut.
En minäkään saanut kuin seiskan liikunnasta. Silti liikun säännöllisesti, enkä ole jäänyt murehtimaan sitä seiskaa, enkä sen perusteella luokitellut tai pidätellyt itseäni.
Koska kuvaamataidon numero ei ole tottelevaisuuden numero vaan kuvaamataidon numero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tutustua opetussuunnitelmaan. Sieltä voi saada hyvää vinkkiä tai sitten ihan yksinkertaisesti kysymällä siltä opettajalta.
Juuri näin! Taideaineissa on kovat vaatimukset. Meinasin aikanaan valittaa pojan kässänumerosta, mutta opetussuunnitelmaan tutustuttuani en valittanutkaan. Yksiin vaaditaan tosi paljon. Mulla oli itselläni liikunnasta huonoja numeroita, vaikka olin sisukkain. Taidot ei vaan riittäneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekoilee tunnilla, ei noudata tehtävänantoa vaikka tehtävät on tehty, tehtävät on tehty huolimattomasti. Onhan näitä.
No ei varmasti sekoile.
Kikkeliään piirtelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On ikävää, että moni on lopettanut laulamisen, koska on saanut laulukokeesta 6 tai 7, eikä siis osaa laulaa. Sehän oli vain yhden ihmisen arvio asiasta, ja yksi laulu!
Kyllä se palaute voi tulla myöhemminkin elämässä. Itselläni oli koulussa musiikki 8-9, soitin pianoa ja alakoulussa kävin kylän seurakunnan lapsikuorossa. Tiesin, etten ole Celine Dion, mutta aikuisena mieheni kielsi laulamisen, koska se on epäpuhdasta eikä pysy vireessä. Lopetin. Olis kyllä kiva laulaa, mutta muut eivät sitä kestä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ihmettelen. Pitäisi saada 10 sillä että on tehnyt kaikki tehtävät.
No eikä pidä. Sitten voitaisiin luopua numeron antamisesta taideaineissa. Eihän oppilaat saa mitään käsitystä tai tunnustusta taidoistaan jos tulee kymppi pelkästä tehtävien tekemisestä, mikä nyt on oletusarvo :D Sori nyt vaan mutta kyllä taiteessakin on eri osaamistasoja vaikka taidetta ei voikaan arvioida kuten reealiaineita. Kuvistunneilla merkitystä on myös luovuudella ja toteutuksella, miten työstää ideastaan vaikkapa maalauksen tai saviveistoksen. Lahjakkaampi ja luovempi on ansainnut sen hyvän numeron johon vaadittiin muutakin kuin tehtävien tekeminen. Se myös on monien jopa ainoa vahvuus ja kannustaa eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos laulaa väärää säveltä, niin tuskin kiitettävää voi todistukseen odottaa. Jos ei osaa piirtää, niin tuskin silloinkaan kovin kummoista numeroa todistukseen saa.
Täysin typerä ajatus, että taitoaineista ei pitäisi antaa numeroarvostelua. Tottakai pitää. Moni hakee peruskoulutuksen koulun jälkeen alalle, joissa näitä taitoja tarvitaan. Silloin katsotaan niiden taitoaineiden osaamista ja numerot kertovat siitä. Monilla aloilla painotetaan kädentaitoja.
Pelkkä paha mieli huonosta arvosanasta ei riitä perusteluksi sille, että taitoaineista ei saisi antaa muuta kuin suoritettu merkinnän.
Jos oikeasti haluaa taidealalle, ei siellä peruskoulun numeroita katsota, vaan ihan oikeaa käytännön tekemistä. Ja hyvä niin, sillä useinkaan peruskoulun opettajilla ei ole käsitystä siitä, mitä lapset vapaa-ajallaan tekevät ja osaavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnsä/toimintansa ei ole ilmeisesti vastannut parempaan arvosanaan oikeuttavia arviointiperusteita. Ellei virhe kyseessä.
Taidetta ei voi tuolla tavalla arvioida, vaikka olisi miten peruskoulun kuvisope
Okei. Sä olet niitä. Jos joku piirtää tikku-ukkoja ja toinen maalaa taidokkaasti elävän näköisiä maalauksia niin jäät jäkättämään ettei sille maalauksia tehneelle saa antaa parempaa arvosanaa, koska taidetta ei voi arvioida.
Harva elää elävän näköisillä maalauksilla. Tarkalla tekemisellä on paljon enemmän töitä mitä niitä piirtäjillä on. Kyllä tapoja piirtää tm.on monia, ja luovuus ei ole yksinkertainen asia, jos nyt on mikään muukaan.
Miksi minä sain aina kielissä nelosia, vaikka tein lähes kaikki tehtävät? Olisiko ne sittenkin pitänyt tehdä opettajan mieliksi hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos laulaa väärää säveltä, niin tuskin kiitettävää voi todistukseen odottaa. Jos ei osaa piirtää, niin tuskin silloinkaan kovin kummoista numeroa todistukseen saa.
Täysin typerä ajatus, että taitoaineista ei pitäisi antaa numeroarvostelua. Tottakai pitää. Moni hakee peruskoulutuksen koulun jälkeen alalle, joissa näitä taitoja tarvitaan. Silloin katsotaan niiden taitoaineiden osaamista ja numerot kertovat siitä. Monilla aloilla painotetaan kädentaitoja.
Pelkkä paha mieli huonosta arvosanasta ei riitä perusteluksi sille, että taitoaineista ei saisi antaa muuta kuin suoritettu merkinnän.
Jos oikeasti haluaa taidealalle, ei siellä peruskoulun numeroita katsota, vaan ihan oikeaa käytännön tekemistä. Ja hyvä niin, sillä useinkaan peruskoulun opettajilla ei ole käsitystä siitä, mitä lapset vapaa-ajallaan tekevät ja osaavat.
Siinä mielessäkin luovat ihmiset tarvitsee usein aikaa ja tilaa. Ei siihen omaan luovuuteen pääse ollenkaan sisälle kun käy muutamilla kuvistunneilla, tai toki jotkut voi päästä. Mutta tosiaan on tapoja löytää sitten oma luovuus, ja siihen tarvitsee ainakin rauhoittumista. Niin on monella todella luovalla henkilöllä käynyt. Monessa paikassa tämän maan kouluista kuvallista lahjakkuutta arvostetaan aika vähän, eikä kaikki opi sitä ensinkään kouluissa. Jossain vaiheessa ymmärtää sitten enemmän mitä ja miten haluaa tehdä (myös tekniikat, välineet ja sisällötkin). Monet kuvataiteellisesti lahjakkaat eivät ole kouluissa aina saaneet ymmärrystä. Mutta pitää tehdä mitä haluaa, eikä koettaa miellyttää ketään, se on luovuuden lähde, se ei tule ulkoapäin, eikä se välitä todellakaan numeroista.
Sun lapsesi voi oppia matkimalla. Jos vaikka ope on huomannut että katsoo aina mitä muut tekevät ja tekevät siitä kopion. Minkä antaisit numeroksi? Olen suht. Lahjakas ja törmäsin tähän usein koulussa. Se oli hyvin kiusallista vaikka oikeastaan matkijan työt varmasti olisivat olleet parempia kun olisi tehnyt omia juttujaan omalla tyylillä. Tällaisessa vaan korostui taitotaso.
Vastustan edellä esitettyjä aivoituksia jyrkästi. Kirjoittaja ei ole nähtävästi oikein ymmärtänyt kuvaamataidon opetuksen tarkoitusta!
Jos "taidetta" tehdään "tiimityönä" sosiaalisessa = sosialistisessa hulinassa, tuloksena on silkkaa "sosialistista realismia"!