Menet täyteen bussiin ja muutama ihminen pitää laukkua viereisellä paikalla - mitä teet?
Koen aina sisäistä raivoa näitä itsekkäitä mulkeroita kohtaan, mutta en ole koskaan kehdannut kuitenkaan tehdä mitään. Suomalaisena tuppisuuna jään kyräillen seisomaan.
P.s. tänään näin, kun bussiin asuva nainen otti tällainen kahta paikkaa varaavan repun ja nakkasi sen hänen syliinsä. :DDD
Mitä sinä teet?
Mä lupaan tästä eteenpäin toimia ihan samalla tavalla, kuin tuo mun arjen sankarinainen!! xD
Kommentit (243)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ok pitää laukkua kunhan siirtää pyydettäessä. Isoa laukkua on ikävä pitää sylissä siinä ahtaassa välissä eikä sitä halua lattiallekaan laittaa.
Sanon vaan että "anteeksi, pääsisikö tähän istumaan". Asia hoituu aina sillä.
Miksi ihmeessä kaksi paikkaa varaavalta itsekkäältä ääliöltä pitäisi pyytää ANTEEKSI? Jos hän on oikeasti niin itsekäs tai tilannesokea ettei muka tajua siirtää laukkuaan tai kassiaan itse pois, niin kassin voi siirtää lattialle saman tien ja istuutua.
Edellä on jo kerrottu kaltaisellesi torvelolle, joka ei tiedä peruskäytössääntöjä, että milloin on kohteliasta aloittaa sanalla "anteeksi..." siinä pahoitellaan sitä, että häiritään kyseistä tyyppiä. Ei häneltä pyydetä anteeksi, vaan pahoitellaan häiriötä. Pahoittelut että "keskeytän sen mitä ikinä oletkaan tekemässä"
"Anteeksi että vaivaan, mutta..." on vanhanaikainen pidempi versio.
Mun reppu tykkää katsella maisemia, joten se istuu aina ikkunapaikalla. Ei ole kukaan näistä ketjun uhoajista vielä syliin istunut.
Sanon: anteeksi tämä on ruuhkabussi, joten otatko kassin pois kiitos. Ja istun.
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä pahantuulista porukkaa.
Ihmiset on joskus vaan ajatuksissaan. Voi olla vaikka rättiväsynyt unettoman yön jälkeen, tai voi olla että on saanut huonoja uutisia, ihan mitä vaan voi olla ettei välittömästi rekisteröi mitä ympärillä tapahtuu.
Onko pakko heti alkaa aggression kautta paikkaa kysymään? Osaatteko kuvitella, että saatatte itsekin joskus ajattelemattomuuttanne jättää kassin penkille? Ehkä niin ei ole vielä ikinä tapahtunut, mutta sen yhden kerran jos vaikka saatte huonoja uutisia samana aamuna, onko ok muiden alkaa sinulle huutamaan?
Tai vaikkapa eläkeiässä, mitä jos et olekaan enää ihan niin skarppi tai nopeat refleksit? Onko ok että tullaan huutamaan, viskomaan laukkua, istumaan sen päälle?
Niin ja ennen kuin joku taas tulee kysymään, niin minä en varaa paikkaa kassilleni. Enkä ajattele että olen jotenkin sellaisen yläpuolella, ja oikeutet
Näin kävi minulle eräänä päivänä, keskellä päivää. Olin suoraan sanottuna poissa tolaltani ja yritin koko matkan estää, etten ala siinä itkemään räkä poskella ihmisten edessä. En vain jaksanut ajatella mitään ylimääräistä, joten se reppu jäi siihen viereeni. Olo oli täysin voimaton ja rikkinäinen. Ja sitten joku typerys istui reppuni päälle, koska en aivan ehtinyt repiä sitä pois ajoissa tai ylipäänsä rekisteröidä koko tilannetta ajoissa. Valitettavasti poistuin paikalta heti koska en kyennyt enää muuta kuin itkemään lohduttomasti.
Tuntuu jotenkin nyt siltä, että tämäkin asia on monelle taas jokin elämää suurempi ongelma, joka todistaa jollain tavoin ihmisen läpimätäisyyden tai toisaalta todistaa sen että olet hyvä ja joka asiassa epäitsekäs, jos osaat aina huomioida kaikki muut, tuntemattomatkin ihmiset pitämällä jotain hitsin reppua aina sylissäsi.
Toivoisin jokaista katsomaan peiliin. Olenko minä nyt yhtään sen parempi ihminen kuin joku tuntematon joka säilyttää kassiaan penkillä? Välitätkö muka oikeasti lähimmäisestä, vaikka viereesi haluaisi istua kuka tahansa virtsanhajuinen pultsari?
Vierailija kirjoitti:
Seison. En koskaan istu bussissa.
Tää :D onpas täällä läskejä ihmisiä kun pitää yhen paikallismatkan ajaksi päästä istumaan.
Vierailija kirjoitti:
Näin kävi minulle eräänä päivänä, keskellä päivää. Olin suoraan sanottuna poissa tolaltani ja yritin koko matkan estää, etten ala siinä itkemään räkä poskella ihmisten edessä. En vain jaksanut ajatella mitään ylimääräistä, joten se reppu jäi siihen viereeni. Olo oli täysin voimaton ja rikkinäinen. Ja sitten joku typerys istui reppuni päälle, koska en aivan ehtinyt repiä sitä pois ajoissa tai ylipäänsä rekisteröidä koko tilannetta ajoissa. Valitettavasti poistuin paikalta heti koska en kyennyt enää muuta kuin itkemään lohduttomasti.
Tuntuu jotenkin nyt siltä, että tämäkin asia on monelle taas jokin elämää suurempi ongelma, joka todistaa jollain tavoin ihmisen läpimätäisyyden tai toisaalta todistaa sen että olet hyvä ja joka asiassa epäitsekäs, jos osaat aina huomioida kaikki muut, tuntemattomatkin ihmiset pitämällä jotain hitsin reppua aina sylissäsi.
Toivoisin jokaista katsomaan peiliin. Olenko minä nyt yhtään sen parempi ihminen kuin joku tuntematon joka säilyttää kassiaan penkillä? Välitätkö muka oikeasti lähimmäisestä, vaikka viereesi haluaisi istua kuka tahansa virtsanhajuinen pultsari?
En itse koskaan ole epäystävällinen tai ilkeä kanssaihmisiä kohtaan livenä, mutta ymmärrän kyllä ihmisiä jotka hermostuvat penkkien valtaamisesta ja siitä hieman ärähtävätkin. Jos ihminen on päässyt aikuisikään asti ilman että ovat niin perusjuttuja oppineet kuin sen, että istuinpaikat ovat ihmisille eivätkä kasseille niin jopa koen että hieman on aihettakin siitä jo antaa pienoinen opetus. Kun kerran eivät ole muuten vielä oppineet.
Virheitä sattuu ja siksi en suunapäänä menekään siitä pahasti sanomaan, mutta täytyy kyllä sanoa että penkinvaltaus tympii aivan älyttömästi. Julkisella paikalla ihmisten tulisi sen verran olla ympäristöstään tietoisia että sen kassinsa tajuavat siitä penkiltä siirtää. Jos ei siihen kykene niin sitten sitä ei kannata siihen penkille laittaa alkuunsakaan.
Miksi noin sairas suhtautuminen? Avaat suusi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seison. En koskaan istu bussissa.
Tää :D onpas täällä läskejä ihmisiä kun pitää yhen paikallismatkan ajaksi päästä istumaan.
Minulla sattuu selkään lyhyestäkin seisomisesta. Kävelemään ja juoksemaan pystyn tuntikausia. Olen hoikka ja hyväkuntoinen.
Koska olen kunnon mies laitan laukun naulaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seison. En koskaan istu bussissa.
Tää :D onpas täällä läskejä ihmisiä kun pitää yhen paikallismatkan ajaksi päästä istumaan.
Minulla sattuu selkään lyhyestäkin seisomisesta. Kävelemään ja juoksemaan pystyn tuntikausia. Olen hoikka ja hyväkuntoinen.
Miksi alapeukkua? Juoksen puolimaratoneja harrastuksena mutta seisominen nyt vain yksinkertaisesti sattuu. Enkä ole ainut, aivan yleinen ongelma. Liikkuvaa bussia on hankala kävellä päästä päähän.
Vierailija kirjoitti:
Toinen näkökulma: minulla on usein reppu täynnä ostoksia ym ja lisäksi kukkurainen kankainen ostoskassi. Nuo molemmat eivät mahdu syliini enkä myöskään laita kankaisia kasseja tai reppua lattialle kuraantumaan. Siksi varaan kaksi paikkaa ja olen siitä kyllä pahoillani.
Olet melko tuhdissa kunnossa, ellei syliisi kahta kassia mahdu. Penkille ne ei kuitenkaan ruuhkadösässä kuulu.
No mä tunkisin siihen, ja olen tunkenutkin, yleensä ne nappaavat laukun alta pois kun voimallisella aikeella siihen hollille rynnistää. Toisaalta jos matka on lyhyt niin saatan seistäkin, sillä se ihminen ei luultavasti todellakaan halua ketään viereen. Jos se toinen on aineissa tai kiehuu raivosta ja pelottaa, että se huitaisee tai jotain, niin onko se istumapaikka riskin arvoinen.
Mun viereen ei istu koskaan kukaan, vaikka viereinen paikka olisi tyhjä. Ehkä haisen pahalle tai olen muuten epäillyttävä.
Ihan reippaasti mene siihen istuakseni, jos ei laukun/ repun omistaja itse tajua ottaa pois laukkuaan, ni nappaan sen ja työnnän hänelle sanoen, minä istun tähän. Hymyilen , niinkuin tyhmälle hymyillään.
En sin tuojotan vihjailevasti ja jos ei tapahdu mitään, pyydän tekee tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Toinen näkökulma: minulla on usein reppu täynnä ostoksia ym ja lisäksi kukkurainen kankainen ostoskassi. Nuo molemmat eivät mahdu syliini enkä myöskään laita kankaisia kasseja tai reppua lattialle kuraantumaan. Siksi varaan kaksi paikkaa ja olen siitä kyllä pahoillani.
Laita kangaskassit muovikassiin lattialle. Ei ne sinun kassit voi olla kanssamatkustajia tärkeämpiä. Ja jos muovia kammoksut, hanki pestäviä kangaskasseja. Olet kyllä melkoisen itsekäs.
Sanon tietenkin et nostahan kassisi pois, tulen istumaan tälle penkille.
Voi voi itellesi. Mä teen niin, että täysinäinen reppu on toisella polvella ja täysinäinen kangaskassi toisella. Levitän haarani kunnolla niin kuin miehet tekee muutenkin. En siis varaa kassilleni toista paikkaa, mutta harvoinpa siihen kukaan istuu, kun näkee, että tilaa on niukasti.
Mitä te möllit täällä kiukkuatte paikanvaraajille. Minulta ei ole koskaan kukaan paikkaa evännyt, kun olen asiallisesti sanonut, että siirrätkö laukkuasi, kiitos. Eli suu auki reippaasti ja asia on sillä selvä.