Keski-ikäiset naiset huolestuvat siitä etteivät nuoret lue - samaan aikaan kirjallisuus suunnataan keski-ikäisille naisille
Jos ei ihan kaikki kirjallisuus, niin ainakin kaikki näkyvyys. Niin puffit kuin kritiikit kuin muu huomio: wokekirjailijattaret ja heidän autofiktiiviset uupumus/kiusaamis/narsisminuhri/mielenterveysongelma-aiheensa.
Kommentit (308)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa on kyllä vahva pointti. Kuinka hyvin nämä keski-ikäiset tädit itse jaksaisivat lukea vaikkapa peleistä tai urheilusta, jotka kiinnostavat monia nuoria (poikia etenkin)? Veikkaanpa että aika monella vähenisi lukeminen huomattavasti.
Siis mitä? Nuoret miehet saavat kyllä sekä kirjoittaa että lukea peleistä ja urheilusta, jos niin haluavat. Mitä se meihin keski-ikäisiin täteihin kuuluu?
Kustantamot ja kirjakaupat panostavat teihin keski-ikäisiin täteihin ja ne kirjat, jotka saattaisivat kiinnostaa nuoria, eivät saa rahaa saati huomiota. On helppoa harrastaa lukemista ja jopa paheksua niitä, jotka eivät lue, kun leijonanosa uutuuskirjoista on suunnattu juuri sinulle.
Niin mitä keski-ikäisten naisten pi
Lopettaa moralisointi siitä, että nuoret eivät lue.
Vierailija kirjoitti:
Monenlaista mielenkiintoista luettavaa löytyy, se että onko kirja kenelle suunnattu on osin keinotekoista. Mielenkiintoinen luettava voi löytyä juuri sieltä mistä sitä vähiten odottaisi. Suurin ongelma lienee siinä, että lukemisesta ei saa heti samalla sekunnilla välitöntä dopamiinipaukkua kuin tiktok-bing-bäng -jutuista.
Juuri näin. Olen itse juuri sellainen parjattu nelikymppinen mies, joskin luen paljon. Tässä taannoin sovin saman ikäinen naispuolisen työkaverin kanssa että tuomme molemmat jonkin suosikkikirjoistamme toiselle luettavaksi ja sain käsiini Okaruusujen valtakunnan, jota en varmasti olisi valinnut ikinä itse kirjaston hyllystä. Se taitaa edustaa juuri tuota ketjussa mainittua romanttista fantasiaa. Sehän olikin oikein hauska opus jonka luin muutamassa illassa. Erittäin hauska ja freesi hyppy omalta kirjalliselta mukavuusalueeltani!
Nuorena tuli luettua ihan kaikenlaista minkä sain käsiini mutta onhan se myönnettävä, että aihealueet ovat typistyneet iän myötä. Tosin en kyllä ole ikinä kiinnittänyt huomiota kirjailijan sukupuoleen, kirjat ovat valikoituneet puhtaasti juonen ja aihealueen mukaan. Toki usein naiset kirjoittavat naisia kiinnostavista aiheista ja toisinpäin, mikä osaltaan varmasti selittää kiistelyn aihetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin. Meidän teini (nuori mies) lukee Dostojevskiä ja Platonia, ihan itse on valinnut. Kirjoja todellakin riittää, niitä ei ole pakko valita uutuushyllystä tai top kympistä.
Palsta taputtaa villisti teidän teinille! Hän on aivan poikkeuksellinen nero jo nuorena.
Höpsistä, Minä tunnen monta teiniä, jotka tykkäävät klassikoista.
-eri.
Näin. Itsekin tuli teininä ja nuorena aikuisena luettua nimenomaan klassikoita ja todella laajalla skaalalla kirjallisuutta. Pikemminkin aikuisena aiheet ovat typistyneet elämänkertoihin ja historiallisiin kirjoihin.
Vierailija kirjoitti:
En voi sietää woke-kirjallisuutta, joten tän päivän kirjallisuuden kanssa täytyy olla tarkkana, koska en halua tuhlata aikaani huonoihin kirjoihin. Luen loppujen lopuksi aika vähän fiktiivistä kirjallisuutta, tykkään enimmäkseen elämänkerroista ja muista tositapahtumiin perustuvista kirjoista. Onneksi olen sen verran hidas lukemaan, että toistaiseksi kirjastossa on riittänyt mulle kiinnostavaa luettavaa tällä alueella.
Lapseni lukee myös, enimmäkseen fantasiaa, mutta myös seikkailukirjoja, välillä aika vanhojakin. Suurin osa hänen luokkakavereistaan ei lue mitään vapaa-ajallaan.
Eivät edes sarjakuvia. Elokuvatkin mieluiten dubattuina ettei tarvitse lukea tekstejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin. Meidän teini (nuori mies) lukee Dostojevskiä ja Platonia, ihan itse on valinnut. Kirjoja todellakin riittää, niitä ei ole pakko valita uutuushyllystä tai top kympistä.
Palsta taputtaa villisti teidän teinille! Hän on aivan poikkeuksellinen nero jo nuorena.
Höpsistä, Minä tunnen monta teiniä, jotka tykkäävät klassikoista.
-eri.
Näin. Itsekin tuli teininä ja nuorena aikuisena luettua nimenomaan klassikoita ja todella laajalla skaalalla kirjallisuutta. Pikemminkin aikuisena aiheet ovat typistyneet elämänkertoihin ja historiallisiin kirjoihin.
Sama täällä, silloin oli jotenkin enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä lukea. Luin esim Seitsemää veljestä jo joskus alakouluiässä, kun koulun jälkeen mummon luona odottelin harrastuksien alkua. Sieltä mummon kirjahyllystä etsin sopivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä toki jätä tuota huomiotta, miksi jättäisit? Se nyt on ihan sama saadaanko pojat lukemaan uutta vai vanhaa kirjallisuutta. Suuri kysymys onkin siinä KUINKA heidät saadaan sitä lukemaan. Raha siinä kai ratkaisee - miten voidaan siis tehdä poikien kirjallisuuden mainostamisesta tuottoisaa? Siten kai että pojat ostaisivat kirjoja. Miten pojat saadaan ostamaan kirjoja? No ei ainakaan mainostamalla kirjoja yksinomaan keski-ikäisille naisille.
Mä en ole koskaan ollut lukemista karttava poika, joten mä en oikeasti tiedä miten sellaisen saisi houkuteltua lukemaan. Lisäksi koska olen maailman epätrendikkäin olento, eli keski-ikäinen nainen, niin mulla ei taida olla kamalasti teinipoikien silmissä vaikutusvaltaa. Yksi juttu joka tuli mieleen on se, että monesti pojat ottaa mallia miehistä. Eli jos miehet ottaisivat kirjan käteen ja avoimin mielin kuluttaisivat kirjallisuutta monipuolisesti,
Eivätkö keski-ikäiset naiset ole juuri nyt supertrendikkäitä?
Tulin vasta ensi kertaa lukemaan tätä ketjua ja en voi kuin ihmetellä jankkaamista miesten ja naisten lukemisen ja kiinnostusten eroista. Niitä varmaan on, mutta kyllähän kyse on ennemmin siitä, minkä tyyppiset asiat itseä kiinnostaa ja koskettaa. Siltä pohjalta kai niitä kirjoja enemmin luetaan, paitsi jos haluaa periaatteessa lukea aina esim uuden Finlandia-palkitun teoksenja ylipäätään pysyä kirjallisuuden trendeissä mukana.
Seuraavakin on paljon lukeville varmaan itsestäänselvyys, mutta kirjoitan auki: kirjallisuuden ja osin myös elokuvien tärkeä tehtävä on mahdollistaa tunteiden ja arvojen tutkiskelua ja uusien näkökulmien muodostumista (kaikenlaisiin ilmiöihin ja aiheisiin). Siksi kantsii lukea niitäkin kirjoja, joiden kertoja/ aihe/ näkökulma poikkeaa selvästi omasta elämästä ja kiinnostuksista. Ja siksi on aika älytöntä rankata kirjoja vain lajityypin tai esim. kirjailijan sukupuolen perusteella, koska taitavat kirjoittajat pystyvät samaistumaan ja omaksumaan asioita sosiaalisten ym. luokitusten liiemmin häiritsemättä.