Vapaaehtoisesti lapseton, voisitko seurustella lapsia haluavan kumppanin kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen kumppanini haluaa lapsia, minä en. Asia ei tule usein esiin, mutta kyllähän siitä on tietoinen.

Tietääkö hän ettet halua lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä? Jos tarkoitus ei ole olla yhdessä loppuelämää, niin miksi olla yhdessä lainkaan?

Rakkauden, kumppanuuden, romantiikan, hyvän seksin, läheisyyden ja yhteisen hauskanpidon vuoksi?

Joillekin meistä suhteen laatu on sen pituutta tärkeämpi kriteeri.

Hyvin sanottu.

Kokeilin, mutta lapset tuli puheeksi vasta kun olimme viettäneet aikaa yhdessä n 2-3 kuukautta. Itse siis en halunnut lapsia ja miehellä oli jo 3 ennestään. Minä tyhmä kuvittelin että hänellä oli lapsiluku täynnä. Seurustelu loppui aika lyhyeen kun minun päätä ei noin vain käännetäkään. Niin ja en kyllä halunnut äitipuoleksikaan noin tarkemmin ajateltuna.

Voisin. Hän voi tehdä lapsen jonkun toisen kanssa.

It's allright. Turha odottaa silti minun moiselle isäksi alkavan.

Inhoan kakaroita. 🙂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen kumppanini haluaa lapsia, minä en. Asia ei tule usein esiin, mutta kyllähän siitä on tietoinen.

Tietääkö hän ettet halua lapsia?

Juu, meillä on vasektomia käytössä ehkäisykeinona.

En. Alan olemaan jos siinä iässä että ikäsopivan, lapsia haluavan miehen pitäisi olla kovaa vauhtia löytämässä sitä babymamaansa, jos aikoo niitä ehtiä saamaan. Jos mies kuvittelisi että voi olla mun kanssa joitain vuosia ja sitten viisikymppisenä hankkia nuoren vaimon ja perheen, niin olisi liian tyhmä ja harhainen yksilö mulle. 

Voisin hyvin. Ei ole minun ongelmani.

Ainoastaan siinä tilanteessa voisin, jos muuttaisin mieleni tämän ihmisen tavatessani ja huomaisinkin haluavani lapsia hänen kanssaan. Silloin en toki enää olisi vapaaehtoisesti lapseton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä? Jos tarkoitus ei ole olla yhdessä loppuelämää, niin miksi olla yhdessä lainkaan?

Mitä? Onko sun kaikki parisuhteet olleet tarkoitettu loppuelämän yhdessäoloksi? Ei mulla ainakaan ole. Joskus sitä on vain kiva olla jonkun kanssa, vaikka tietää ettei meistä mitään ikuista rakkaustarinaa tule.

Toivottavasti kerrot sen myös aina kumppanillesi. Itselleni paljastui eräässä suhteessa että olin yhden miehen "vain kivaa yhdessä oloa" ja vielä vuosien päästäkin harmittaa kaikki se aika ja rakkaus mitä tähän valehtelijaan tietämättäni tuhlasin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä? Jos tarkoitus ei ole olla yhdessä loppuelämää, niin miksi olla yhdessä lainkaan?

Mitä? Onko sun kaikki parisuhteet olleet tarkoitettu loppuelämän yhdessäoloksi? Ei mulla ainakaan ole. Joskus sitä on vain kiva olla jonkun kanssa, vaikka tietää ettei meistä mitään ikuista rakkaustarinaa tule.

Toivottavasti kerrot sen myös aina kumppanillesi. Itselleni paljastui eräässä suhteessa että olin yhden miehen "vain kivaa yhdessä oloa" ja vielä vuosien päästäkin harmittaa kaikki se aika ja rakkaus mitä tähän valehtelijaan tietämättäni tuhlasin. 

Sinulle parisuhde on ajanhukkaa, jos se päättyy ennen kuin sinä tai kumppanisi kuolee? Aika mielenkiintoinen näkökulma. Minulle hyvä parisuhde on aina arvokas sen pituudesta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä? Jos tarkoitus ei ole olla yhdessä loppuelämää, niin miksi olla yhdessä lainkaan?

Mitä? Onko sun kaikki parisuhteet olleet tarkoitettu loppuelämän yhdessäoloksi? Ei mulla ainakaan ole. Joskus sitä on vain kiva olla jonkun kanssa, vaikka tietää ettei meistä mitään ikuista rakkaustarinaa tule.

Toivottavasti kerrot sen myös aina kumppanillesi. Itselleni paljastui eräässä suhteessa että olin yhden miehen "vain kivaa yhdessä oloa" ja vielä vuosien päästäkin harmittaa kaikki se aika ja rakkaus mitä tähän valehtelijaan tietämättäni tuhlasin. 

Sinulle parisuhde on ajanhukkaa, jos se päättyy ennen kuin sinä tai kumppanisi kuolee? Aika mielenkiintoinen näkökulma. Minulle hyvä parisuhde on aina arvokas sen pit

Ei, vaan minulle parisuhde on ajanhukkaa, jos ei ole aitoa. Voi se päättyä ennen kuolemaakin, koska ihmiset kasvavat joskus erilleen ja kaikenlaista voi tapahtua, mutta jos toinen ei ole alunperinkään ollut vakavissaa, mutta on jopa aktiivisesti uskotellut muuta, niin minusta se on paitsi ajanhukkaa myös törkeää huijaamista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä? Jos tarkoitus ei ole olla yhdessä loppuelämää, niin miksi olla yhdessä lainkaan?

Mitä? Onko sun kaikki parisuhteet olleet tarkoitettu loppuelämän yhdessäoloksi? Ei mulla ainakaan ole. Joskus sitä on vain kiva olla jonkun kanssa, vaikka tietää ettei meistä mitään ikuista rakkaustarinaa tule.

Toivottavasti kerrot sen myös aina kumppanillesi. Itselleni paljastui eräässä suhteessa että olin yhden miehen "vain kivaa yhdessä oloa" ja vielä vuosien päästäkin harmittaa kaikki se aika ja rakkaus mitä tähän valehtelijaan tietämättäni tuhlasin. 

Siis mitä muuta parisuhde on kuin kivaa yhdessäoloa? Ikävää erilläänoloa olisi vissiin pitänyt olla tarjolla.

Olen vapaaehtoisesti lapseton ja voisin seurustella naisen kanssa jolla on lapsia mutta yhteenmuutto ei sellaisen naisen kanssa onnistu. En halua asua talossa missä on lapsia.

M33

Sitä otetaan, mitä on tarjolla. Vedän nähtävästi puoleeni lähinnä lisääntymisikäisiä ja -haluisia naisia. Tinder on tosi outo paikka, kun olet kolmikymppinen. Yhtäkkiä rauhallisempi ja vaatimattomampikin kaveri herättää kiinnostusta.

Olen ollut naimisissakin.

Oletin että lapset ei olleet sitten niin kovin tärkeä juttu. Minä olin kuulemma tärkeämpi. Kerroin kantani kun olimme tutustuneet ja seurustelleet muutaman viikon. 

Miksikö olin hänen kanssaan? Olin rakastunut. Hän ilmeisesti samasta syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä? Jos tarkoitus ei ole olla yhdessä loppuelämää, niin miksi olla yhdessä lainkaan?

Mitä? Onko sun kaikki parisuhteet olleet tarkoitettu loppuelämän yhdessäoloksi? Ei mulla ainakaan ole. Joskus sitä on vain kiva olla jonkun kanssa, vaikka tietää ettei meistä mitään ikuista rakkaustarinaa tule.

Toivottavasti kerrot sen myös aina kumppanillesi. Itselleni paljastui eräässä suhteessa että olin yhden miehen "vain kivaa yhdessä oloa" ja vielä vuosien päästäkin harmittaa kaikki se aika ja rakkaus mitä tähän valehtelijaan tietämättäni tuhlasin. 

Sinulle parisuhde on ajanhukkaa, jos se päättyy ennen kuin sinä tai kumppanisi kuolee? Aika mielenkiintoinen näköku

Minusta parisuhde ei ole epäaito, jos se on kivaa yhdessäoloa. Mutta aika ikävää, jos toinen on tosiaan sanonut VAIN kivaa yhdessäoloa. Tästä ei käy ilmi, onko tuo sana hänen vai sinun suustasi.

En voisi.

Toki, kunhan on siis tehnyt ne lapsensa. Tykkäisin kun miehellä olis jotain mua tärkeämpää elämässä, en jaksaisi tavata koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi olla niin idiootti että hukkaisi toisen aikaa?

Jokaisen asia on huolehtia itse omista prioriteeteistaan ja omista tavoitteistaan. Ts. jos mies kertoo haluavansa lapsia joskus mutta haluaa silti myös olla mun kanssa, vaikka kerroin että en halua lapsia ikinä, niin kuka siinä on idiootti?

Mä olen päinvastoin erittäin huomaavaisesti ilmoittanut kysymättä ja ennen kuin ehditään kiintyä syvästi toisiimme että en halua äidiksi.

Vela ei voi tietää miltä lapsihalu tuntuu. Eikä sitäkään miten kovasti toinen sitä haluaa. Kyllä mäkin haluan kesämökin, hevosen ja omakotitalon, mutta en niin paljon että olisin määrätietoisesti hankkinut ne.

Jokaisen kuuluu itse huolehtia unelmistaan ja niiden toteuttamisesta. Muiden tehtävä se ei ole.

Vierailija kirjoitti:

En. Miksi haaskata kummankaan aikaa, kun ero tulisi kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Tuskin olisi muutenkaan paljon yhteistä lapsia haluavan ihmisen kanssa, erilaiset arvot jne.

Voi olla vaikka kuinka paljon yhteistä. Miksei olisi?