Kauniin naisen vanhenemisen hyväksyminen on vaikeaa.
Kun on tottunut olemaan kaunis ja haluttu ja kehuttu, on vaikeaa hyväksyä oma rupsahtaminen. Se on itselleni ollut kova pala. Peilikuva ei enää näytä omalta. Sanon tämän suoraan ja rehellisesti. En kadehdi nuoria naisia, surettaa vain oma taantuminen.
Ja kyllä, vierelläni on rakastavia lähimmäisiä joille ulkonäköni muuttuminen ei vaikuta tai haittaa millään tavalla. Ja kyllä, olen opiskellut ja kehittänyt itseäni ja mielekkäässä työssä ja mielekkäitä harrastuksia myös on elämässäni.
Tarkoitan vain, että kun on koko tähän astisen elämänsä tottunut tiettyihin etuuksiin niistä luopuminen tuntuu hankalalta. Vähän kuin rikas on tottunut huolettomaan rahankäyttöön ja kivoihin lomamatkoihin ja pitäisikin alkaa tottua siihen ettei ole varaa aikaisempaan rahan käyttöön.
kyllä minä tunnustan että muuttunut ulkonäkö harmittaa. Ja kai tähän tottuu aikanaan. Vielä en siinä pisteessä ole. Minusta on hyvä puhua myös tästä ilmiöstä.
Kommentit (185)
Miksi ette ala käyttämään hormonikorvaushoitoa, jos pelkäätte seksihalujen menetystä? Vai onko teillä geneettisiä riskitekijöitä hoidon suhteen? Minä aion aloittaa siksi, että suvussani eikä myöskään minulla ole riskitekijöitä ja tahdon että luuni kestävät vanhana.
Hormonikorvaushoito suojaa luiden haurastumiselta. Vanhoilla naisilla on aivan liikaa luunmurtumia. Sukulaisnaiseni ovat käyttäneet korvaushoitoja vielä yli 70-vuotiainakin ilman terveyshaittoja. Annettuja hormonimääriä on heillä vähennetty, mutta ei kokonaan lopetettu. Vanhuus voi olla pitkä, joten mielestäni on parempi elää se hyväkuntoisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49 vuotias. Vielä olen siedettävässä kunnossa, kiitos sporttisen ja terveellisten elämäntapojen, olen myös hoikka.
Mutta tiedostan, että 2-10 vuoden sisällä romahdan ulkoisesti. Odotan kauhulla menopaussia. Olen aina ollut seksuaalisesti halukas enkä ole ikinä kärsinyt haluttomuudesta tai kuivuudesta. Pelkään että seksistä nauttiminen loppuu elämässäni.
Ihan samoja juttuja pyörii päässä. Käytännössä muuttuu täysin eriksi, jos nuo katoavat. Jotkut tosin onnistuvat säilymään kuumana pitkään, joten toivo ei ole mennyt.
Ikävää, että ketjuun tulee v-mäisiä, epäempaattisia kommentteja. Ymmärrän enemmän kuin hyvin huoltasi.
Ap. Voi kiitos🙏
Jos puhutaan oikeasti kauniista ihmisistä. Kuten sellaisista, jotka ovat saunapuhtaina kauniita. Kauniit piirteet, luusto, silmät. Ei sellaisista, jotka ovat puunaamalla saatu jotenkin nukkemaisiksi. Luonnonkauniit ovat mielestäni ne todelliset kaunottaret. Ja todellinen kaunotar ei sillä mitenkään edes ratsasta, pikimmin ei halua herättää huomiota. Mutta vaatimattomuus on taas sellainen piirre, että kauneus vielä tuplaantuu. Tavallisemman näköiset ne saa aina helpommin kumppanin. Kun eihän kauniiseen voi luottaa, kun joku toinen voi viedä hänet. Sama pätee komeaan mieheen, kokoajan saa olla huolisssaan kuka siellä roikkuu kiinne.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette ala käyttämään hormonikorvaushoitoa, jos pelkäätte seksihalujen menetystä? Vai onko teillä geneettisiä riskitekijöitä hoidon suhteen? Minä aion aloittaa siksi, että suvussani eikä myöskään minulla ole riskitekijöitä ja tahdon että luuni kestävät vanhana.
Hormonikorvaushoito suojaa luiden haurastumiselta. Vanhoilla naisilla on aivan liikaa luunmurtumia. Sukulaisnaiseni ovat käyttäneet korvaushoitoja vielä yli 70-vuotiainakin ilman terveyshaittoja. Annettuja hormonimääriä on heillä vähennetty, mutta ei kokonaan lopetettu. Vanhuus voi olla pitkä, joten mielestäni on parempi elää se hyväkuntoisena.
Tässä puhutaan ulkonäöstä. Ei haluista. Mulla on halut tallella. En tarvitse hormonihoitoa.
Nykyään on vaikka mitä esteettistä hoitoa, kokeilkaa niitä? Itsekin aion.
Minuakin kiinnostaa mitä ovat ne "tietyt edut" mihin ap on tottunut.
Mua kyllä kehuttiin nuorena kauniiksi, mutta eipä siitä mitään etua ollut. Oikeastaan tosi helpottavaa kun kukaan ei nykyään kommentoi ulkonäköäni eikä tunne tarvetta näyttää upealta.
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan oikeasti kauniista ihmisistä. Kuten sellaisista, jotka ovat saunapuhtaina kauniita. Kauniit piirteet, luusto, silmät. Ei sellaisista, jotka ovat puunaamalla saatu jotenkin nukkemaisiksi. Luonnonkauniit ovat mielestäni ne todelliset kaunottaret. Ja todellinen kaunotar ei sillä mitenkään edes ratsasta, pikimmin ei halua herättää huomiota. Mutta vaatimattomuus on taas sellainen piirre, että kauneus vielä tuplaantuu. Tavallisemman näköiset ne saa aina helpommin kumppanin. Kun eihän kauniiseen voi luottaa, kun joku toinen voi viedä hänet. Sama pätee komeaan mieheen, kokoajan saa olla huolisssaan kuka siellä roikkuu kiinne.
Taivas mitä paskapuhetta
Sanoo joku puunattu siellä vai? no kivaa viikonloppua sulle silti, Olet arvokas, olet sitten minkänäköinen tahansa =D
Olen töissäni tekemisissä eläkeläisten kanssa ja täytyy sanoa että kyllä kuusikymppisissäkin on nättejä ja kauniita. Ei ihan siloisia tietenkään enää mutta kauniit silmät ja piirteet näkyy. Nykyään voi tyylikin olla sellainen klassisen nuorekas.
Tjaa. Murheensa kullakin. Onneksi en ole koskaan ollut kaunis, niin eipä ole tuollaisia ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Ap on tutyu palstamies, joka jankkaa aiheesta.
Oikeat naiset tietävät, ettei kauneudella saa mitään etuoikeuksia.
T. Kaunis nuirena ollut 50+, joka on menestynyt normaalilla pätevyydellä ja osaamisella
Tätä mietin itsekin. Mietin jo, tarkoittiko hän esim seuran saamista baarista, muuta en oikein nyt keksi. Mutta sekin on asia joka on miesten mielestä kadehdittava juttu, naisista taas vain tosi pieni osa käsittöökseni kaipaa baarisuhteita. Ja aidoissa ihmissuhteissa onkin sitten kyse koko paketista, eikä pelkästään kauniista kropasta, joten siksi puhun tässä baarisuhteista. Minäkin veikkaisin, että ap on varmaankin mies.
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei ole ollut ollenkaan vaikea pala. Olen rakentanut omanarvontuntoni osaamiseni ja tietämykseni varaan. Tajusin jo varhain että ulkonäkö ei elämässä ole tae mistään.
Juuri tämä, säälittäviä ovat naiset jotka ovat laittaneet oman arvontuntonsa ulkonäön varaan ja yrittävät epätoivoisesti 50v näyttää 25v.
Minulle ainakin on ollut helpotus kun kohdellaan ihmisenä, ei nättinä tyttönä, tisseinä tai tyhmänä blondina.
Ihan yhtä vaikeaa se vanheneminen on rumalle naiselle, rumalle miehelle ja hyvännäköiselle miehelle. Vanheneminen tarkoittaa kaikkien kohdalla sitä, että elinvuodet vähenevät ja jossain vaiheessa alkaa kroppa ja terveys pettää. En ole vielä tavannut ihmistä, joka tuossa kohtaa miettisi ulkonäköään. Ja useimmiten ne, jotka ovat omaksuneet minäkuvan osanaan hyvän ulkonäön, pitävät tämän loppuun asti - eli sikäli ap:n (selvästi muuten miehen kirjoittama) arvio kauniin naisen todellisuudesta meni harhaan.
Että vaikka se teitä (palstamiehet) kuinka harmittaisi, niin ei se vanheneminen kuule kauniille naisille ole yhtään sen kovempi pala kuin muillekaan. Ymmärrän toki, että teitä harmittaa, kun ette koskaan saaneet kaunista naista tai edes sellaista tavisnaistakaan, mutta teidän kannalta karu totuus on se, että kyllä he vaan uskovat edelleen olevansa kauniita, vaikka kuinka olisivat vanhoja. Niin se vain menee, vaikka teitä kuinka ottaisi se päähän.
Olen käynyt läpi samantyyppisen kriisin ja onnistunut selättämään sen täysin. Luulen, että Ihminen, jota on aina kehuttu ulkonäöstä, alkaa jossain vaiheessa ajatella että se on hänessä tärkein asia. Ei ne muut sitä välttämättä tarkoita, mutta itse kokee jotenkin pettävänsä toiset kun ei näytä enää hyvältä. On opittava mikä itsessä oikeasti on tärkeää ja heivattava elämästä ne ihmiset joille ulkonäkösi on merkittävä tekijä sinussa. Sellaisilla ei oikeasti tee elämässä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Olen töissäni tekemisissä eläkeläisten kanssa ja täytyy sanoa että kyllä kuusikymppisissäkin on nättejä ja kauniita. Ei ihan siloisia tietenkään enää mutta kauniit silmät ja piirteet näkyy. Nykyään voi tyylikin olla sellainen klassisen nuorekas.
Me kuusikymppiset käydään vielä monta vuotta töissä eikä olla eläkeläisiä.
Ap
kyllä olen saanut etua kauneudestani. Olen voittanut arpajaisissa koska Instagramissa olin hyvännäköinen , voitin hotelliyön Kämp hotellissa.
Sain myös palkankorotuksen ja ylennyksen pankissa. Ja tehtäviä edustuksessa.
Miesmarkkinoilla olin haluttu. Minua lähestyttiin niin kaupassa, kuntosalilla, tai netissä. Instagramissa ja Facebookissa minua lähennyttiin. Työpaikalla flirttaittiin.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaa mitä ovat ne "tietyt edut" mihin ap on tottunut.
Mua kyllä kehuttiin nuorena kauniiksi, mutta eipä siitä mitään etua ollut. Oikeastaan tosi helpottavaa kun kukaan ei nykyään kommentoi ulkonäköäni eikä tunne tarvetta näyttää upealta.
On siitä, et vain ehkä ole ajatellut asiaa sen kummemmin.
Kaunis/komea ihminen jää helpommin muille mieleen, oli sitten kyse työnhausta, opiskelusta, asunnon vuokraamisesta. Todistetusti hyvännäköiset saavat myös parempaa palvelua kaupoissa. Ihmisillä on mielikuva siitä, että kaunis/komea on muullakin tapaa ns. paremman luokan ihminen.
Ymmärrän täsmälleen mistä ap puhuu. Nuorena vähän harmitti, etten ollut kaunis silloinkaan. Nyt yli kuusikymppisenä tuntuu suorastaan helpottavalta, ettei menetä mitään sellaista mitä ei koskaan ollutkaan. Riittää kun suree vain kunnon ja terveyden rapistumista, ei kauneuden katoavaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei ole ollut ollenkaan vaikea pala. Olen rakentanut omanarvontuntoni osaamiseni ja tietämykseni varaan. Tajusin jo varhain että ulkonäkö ei elämässä ole tae mistään.
Tuossa kohtaa verrannollinen tilanne voisi olla se, kun ennen pitkää iän tai sairauden myötä osaamistaso ja henkiset resurssit hiipuvat ja on opeteltava elämään totutusta "alemmalla" tasolla. Eli jos on saanut huomiota ja hyvää palautetta omissa ja toisten silmissä älykkyydellään ja osaamisellaan, sitä ei enää saa eikä siihen enää ole aihetta entiseen tapaan.
Vaatii sekin tottumista, jos entinen nopea, ripeä osaaja onkin enää keskinkertainen muuttuen jopa autettavaksi.
On teillä rankkaa.