Köyhä lapsuus - seitikeittoa ja juureksia. Voi helvetti 70-luvulla kaikki perheet söi noin.

Se jaksaa aina oudoksuttaa, että yleensä eniten kaiken työläyttä vinkuu ne joilla on eniten aikaa tehdä kaikkea. Ei jakseta tai ehditä kuoria juureksia uuniin, ei voi tehdä pottumuusiakaan kuin jauheesta tai siitä kalliista pakasteesta koska perunoiden kuoriminen on aikaavievää ja tyhmääkin. Eikä voi keittää kuoriperunoitakaan kastikkeen kaveriksi koska peruna on ihan yök (paitsi ranskiksina ja sipseinä) ja kastikekin on niin hankalaa tehdä. Ja pitäisi ehtiä kauppaankin..

Joo. Toki on helpompi tilata valmista sapuskaa wolttikuskin tuomana, mutta miten nämä tukien varassa elävät kuvittelee että sellainen luksus olisi yhteiskunnan velvollisuus rahoittaa? Eihän sellaiseen ole edes työssäkäyvien enemmistöllä varaa kuin satunnaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Mieskin kotona niin aikaa olisi käydä ilta-alessa tai muuten metsästää tarjouksia. Tai syksyllä kerätä puolukoita, sieniä ym. Mies sinne Marttojen kokkikurssille jos tuore äiti ei jaksa. Ei se työnhaku vie aikaa 24/7. Eikä sitä Netflixiä tarvi jatkuvasti tuijottaa. Tämäkin palsta on jatkuvasti täynnä vinkkejä siitä miten ruokamenoissa säästetään.  

 

Mikä tämä palstalla usein mainostettu ilta-ale on? Käyn itse usein kaupassa myöhään illasta, mutta aina siellä kaikki tuotteet ovat ihan normaalihintaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin pelottavaakin, että on näitä "jennoja" joille ihan tavallinen kotiruoka on jotain köyhäilyruokaa joka ei tukien varassa elävälle ihmiselle kelpaa.

Ja sitten vielä retostetaan "säästävänsä" ostamalla itselle nuudeleita ja ranskiksia. Niin ja muksulle purkkimössöjä koska jauhelihakin on niin kallista..

Itse olen lapseton enkä siksi tiedä mitä 5kk vanha vauva syö, mutta eikö sitä sitten voisi tehdä ihan sitä tavallista perunasose-jauhelihavuokaa (voi hienostelumielessä kutsua myös shepherd's pieksi ettei kuulosta niin köyhäilyruualta) jota voi syödä sekä vanhemmat että muksu? Vastaavaahan ne pilttipurkkien mössötkin on. Tuohon voi varioida sitten halutessaan vaikka porkkanaa, lanttua, palsternakkaa ja vaikka heittää tomaattimurskaa siihen jauhelihan sekaan.

Tasan taatusti edullisempaa syömistä kuin jotkut nuudelit ja valmiit pilttipurkit. Ja terveellisempää ja täyttävämpää.

Omat lapseni ovat jo teini-ikäisiä, enkä enää tarkkaan muista kaikkia vauvan ruokaan liittyneitä neuvolan suosituksia ja ohjeistuksia, mutta tuo ideasi ei kyllä ole niiden ohjeiden mukaista. Oli paljon rajoituksia mitä vauva sai/ei saanut syödä, ja miten paljon mitäkin ruoka-ainetta annettiin. Muistan, että itse koin juuri suurta helpotusta siinä vaiheessa, kun n. 1-vuotiaana pystyi antamaan lapselle normaalia ruokaa, eikä tarvinnut miettiä vauvan ruokia erikseen. Silloin kun omat lapseni olivat pieniä, piti myös jokainen ruoka-aines antaa erikseen, jotta olisi heti nähty, mikäli jokin tietty ruoka ei sovi tai aiheuttaa allergiaa. Vauvan ruokaa piti myös soseuttaa. Puuro taisi olla ainoa, mitä sinänsä olisi saattanut antaa yhteisestä kattilasta, kunhan siinä ei ollut suolaa eikä sitä oltu keitetty maitoon.



Joten ei, ei voi antaa vauvalle samaa ruokaa, mitä muu perhe syö - ainakaan pääsääntöisesti. Harvemmin se muun perheen ruoka on niiden neuvolan suositusten ja vauvan ruokavalion mukaista. Tekstistäsi huomaa, että olet lapseton, ja ei se sinänsä haittaa, ettet tiedä kaikkia vauvanruokiin liittyviä suosituksia (enpä minäkään niitä ajantasaisia enää tiedä). Mutta tekstisi on myös oiva esimerkki siitä, miten joskus voi jokin asia näyttää pöyristyttävältä ja uusavuttomalta, kun ei ymmärrä sen taustalla olevia syitä - esimerkiksi nyt sinä kauhistelet miten tyhmästi joku vauvan vanhempi toimii, kun ei ymmärrä tehdä ehdottamallasi tavalla, ja pahimmassa tapauksessa saat ajatuksillesi paheksuvan taustajoukon komppaamaan. Näin saadaan taas yksi köyhä äiti vaikuttamaan kädettömältä, eikä kukaan tule tarkistaneeksi, onko ehdotettu toimintatapa edes mahdollinen.

Vierailija kirjoitti:

Mieskin kotona niin aikaa olisi käydä ilta-alessa tai muuten metsästää tarjouksia. Tai syksyllä kerätä puolukoita, sieniä ym. Mies sinne Marttojen kokkikurssille jos tuore äiti ei jaksa. Ei se työnhaku vie aikaa 24/7. Eikä sitä Netflixiä tarvi jatkuvasti tuijottaa. Tämäkin palsta on jatkuvasti täynnä vinkkejä siitä miten ruokamenoissa säästetään.  

Ja ihan ekana luovutaan siitä netfliksistä ja muistakin suoratoistopalveluista jos ei rahat riitä ruokaan.

No jos 5kk vanhalle vauvalle syöttelee pilttisoseita ja vielä perustelee sitä sillä, että kun liha on muuten niin kallista niin tasan varmasti sille vauvalle voi syöttää perunasosetta ja jauhelihaa eikä se niihin kuole.

Sitä nimittäin voi ottaa vauvan osuuden sivuun jo siinä tekovaiheessa ja sitten mättää mausteita ym siihen osaan jonka vanhemmat syö. Ja myöhemmin sitten antaa lapsellekin mahdollisuus maistella erilaisia juureksia ja kasviksia mitä tuollaiseen soselaatikkoon voi laittaa. Edelleen toki jotkut tabascot ja chilit lisätään vasta omaan annokseen eikä niitä aleta vauvalle syöttämään.

Sama juttu sitten sosekeittojen kanssa. Niitä voi varioida liki rajattomasti niin aikuiseen kuin lapsellisempaankin makumaailmaan. On sitä äidin kaipaamaan kasvistakin ihan täys lautasellinen.

Miksi ostaa jotain kalliita pilttipurkkeja kun voi itse keittää ja soseuttaa erilaisia juureksia ja lisätä sitten vaihtelevasti kanaa, kalaa ja lihaa. 

Nuohan on enemmänkin sellaista matka- ja hätävararuokaa eikä niillä kaiketi ole tarkoituskaan lasta ruokkia pääasiallisesti.

Mutqumutqu niin on vaikeaa ja hankalaa eikä varmasti edes laillistakaan vaan lasuhan siitä tulee jos antaa muuta kuin pilttiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieskin kotona niin aikaa olisi käydä ilta-alessa tai muuten metsästää tarjouksia. Tai syksyllä kerätä puolukoita, sieniä ym. Mies sinne Marttojen kokkikurssille jos tuore äiti ei jaksa. Ei se työnhaku vie aikaa 24/7. Eikä sitä Netflixiä tarvi jatkuvasti tuijottaa. Tämäkin palsta on jatkuvasti täynnä vinkkejä siitä miten ruokamenoissa säästetään.  

 

Mikä tämä palstalla usein mainostettu ilta-ale on? Käyn itse usein kaupassa myöhään illasta, mutta aina siellä kaikki tuotteet ovat ihan normaalihintaisia. 

Suurin osa onkin, mutta paistopistetuotteet on alessa (toki turhan hintavaa ja joutavaa evästä alellakin), samoin jotkut palvelupisteessä myynnissä olleet lämpimät valmisruuat on alessa ja sitten ne punalappuiset (joita on yleensä aamusta asti) on illalla isommassa 60-% alessa sikäli mikäli niitä on jäänyt päivän aikana myymättä sillä -30% alella. Ne voi olla sitten mitä milloinkin on hyllyyn jäänyt ja päiväys alkaa olla tänään/huomenna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieskin kotona niin aikaa olisi käydä ilta-alessa tai muuten metsästää tarjouksia. Tai syksyllä kerätä puolukoita, sieniä ym. Mies sinne Marttojen kokkikurssille jos tuore äiti ei jaksa. Ei se työnhaku vie aikaa 24/7. Eikä sitä Netflixiä tarvi jatkuvasti tuijottaa. Tämäkin palsta on jatkuvasti täynnä vinkkejä siitä miten ruokamenoissa säästetään.  

 

Mikä tämä palstalla usein mainostettu ilta-ale on? Käyn itse usein kaupassa myöhään illasta, mutta aina siellä kaikki tuotteet ovat ihan normaalihintaisia. 

Meidän kaupungissa, niin kuin monessa muussakin, on s-ryhmällä vanhenevat tuotteet -30% päiväsaikaan ja illalla -60%. Minä olen tehnyt hyviä löytöjä kun on ollut tiukkaa. Hyvällä suunnittelulla niillä pääsee pitkälle. Tiesit varmasti tämän mutta piti tulla mukaviisaana  kysymään, eikö?

Tässä on monta asiaa.

En puhu nyt tästä Jennasta, tai en ainakaan puhu pelkästään Jennasta:

Ensinnäkin, median esiin kaivamat köyhät (tai "köyhät" joissakin tapauksissa) ovat niitä, jotka ovat itse halunneet tulla julkisuuteen. He todennäköisesti eivät edusta keskivertoköyhää, joka ei halua todellakaan julkisesti kertoa toimeentulovaikeuksistaan. Se saattaa kertoa esimerkiksi siitä, että heillä on enemmän ongelmia impulssikontrollissa kuin muilla? Tai ovat enemmän riippuvaisia muiden mielipiteistä? Kaipaavat vahvistusta sille, että kuuluvat joukkoon?

Toiseksi: pitkittynyt köyhyys vaikuttaa ihmise kognitiivisiin kykyihin ihan todistetusti. Jos joutuu päivästä toiseen kamppailemaan toimeentulon kanssa, niin se väsyttää ihmisen aivot - usein se näkyy esimerkiksi siten, että ihminen ei pysty suunnittelemaan asioita pidemmällä aikavälillä. Näköala kutistuu pahimmillaan seuraavaan ateriaan, tai jos hyvin menee, niin seuraavaan tukienmaksupäivään. Se on FAKTA, ei niin tietenkään kaikille köyhille käy, mutta enemmistölle. Olipa tausta alunperin mikä tahansa. Vielä jos köyhyyteen liittyy toimintakyvyn puutteita (mielenterveysongelmia, fyysisiä pitkäaikaissairauksia tai jo alunperin hieman heikommat kognitiiviset taidot tai esimerkiksi adhd) niin sen päivittäisen ruuan pöytään saattamisen suunnittelu saattaa olla lähes mahdotonta. Kun elämässä ei näe tulevaisuutta, niin on mahdotonta osata miettiä, että jos ostan nyt tästä viiden kilon säkin perunoita kahdella eurolla, niin saan ensi viikollakin soppaa sen sijaan, että ostan tästä kahdella eurolla nuudelipusseja, jotta saan lämpimän ruuan NYT.

Tähän samaan liittyy sitten se, miten ihminen osaa käyttää rahojaan. Maailmalla on tehty kokeiluja, joissa on selvitetty esimerkiksi sitä, minkälaisilla aikaväleillä tukia kannattaa maksaa. Monet ajattelevat, että olisi hyvä, jos saisi kaikki tuet yhtenä könttäsummana, mutta näissä erilaisissa selvityksissä ja tutkimuksissa on havaittu, että iso osa heikosti toimeentulevista (eli siksi heille niitä tukia maksetaan) ei hahmota rahankäyttöä pitkällä perspektiivillä. He saavat käteensä/tilillensä "suuren" rahasumman, ja se polttaa heidän näppejään, sitä rahaa käytetään ja käytetään ja sitten sitä ei enää olekaan, ja jäljellä on vielä kolme viikkoa seuraavaan tuenmaksuun. "Kun nyt kerrankin on rahaa, niin käydään mäkkärissä ja ostetaan se uusi telkka ja haetaan vielä uudet puhelimet ja täytyyhän nyt VillekalleBeatalle ostaa uudet lenkkaritkin"  ja sitten me paremmin toimeentulevat paheksumme "oikeutetusti" että tuolla tavalla tuhlaavat, kun sillä rahalla olisi voinut ostaa vessapaperia kuukaudeksi, kymmenen kiloa kuivattuja herneitä ja kynttilöitä sähkökatkojen varalle.

Tähän samaan liittyy sitten myös huono-osaisuuden periytyminen. Lapsilla, joiden vanhemmilla on toimeentulo-ongelmia, on suurempi riski päätyä samanlaisiin ongelmiin kuin hyvätuloisten perheiden lapset. Hyvätuloisessa perheessä lapset näkevät ympärillään aikuisia, jotka opiskelevat, käyvät töissä, etsivät aktiivisesti töitä, huolehtivat omaisuudestaan (pitävät kotiaan hyvässä kunnossa, huolehtivat myös yhteisestä omaisuudesta) - ja siis tämä on rankkaan yleistämistä ja kärjistämistä - toimeentulotuella elävissä perheissä taas lapsille sanotaan suoraan, että ei kannata mennä töihin, kun tuet tippuu.

Mutta hitto soikoon. Pakastekasvikset OVAT hyviä ja terveellisiä, ne eivät ole huonompaa ruokaa. Oikeasti, jotkin asiat vain saavat näkemään punaista, vaikka siihen ei olisi mitään syytäkään. Anteeksi.

Ei oltu rikkaita, mutta ruoka oli monipuolista. Ruokaa hankittiin myös luonnosta paljon; kalastettiin, metsästettiin, kerättiin marjoja ja sieniä. Oli oma puutarha ja perunat omasta takaa. Kaupanlihaa oli harvoin. Kotona leivottiin pullaa ja sämpylöitä, isovanhemmilta saatiin kotona leivottua leipää.

Kuitenkin ruoka oli hyvää ja monipuolista.

Rantakala, madekeitto, uunihauki, suolakala, kalakukko, kalamureke, isoa kalaa,  halstrattua kalaa, paistetut muikut, ahvenet, savustetut kalat, jänistä, hirveä, teeri/metso/sorsapaistia tai kastikkeita.

Hedelmät yleistyi 70-luvun aikana mm. talven kampanjat appelsiini päivässä saa c-vitamiinia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin pelottavaakin, että on näitä "jennoja" joille ihan tavallinen kotiruoka on jotain köyhäilyruokaa joka ei tukien varassa elävälle ihmiselle kelpaa.

Ja sitten vielä retostetaan "säästävänsä" ostamalla itselle nuudeleita ja ranskiksia. Niin ja muksulle purkkimössöjä koska jauhelihakin on niin kallista..

Itse olen lapseton enkä siksi tiedä mitä 5kk vanha vauva syö, mutta eikö sitä sitten voisi tehdä ihan sitä tavallista perunasose-jauhelihavuokaa (voi hienostelumielessä kutsua myös shepherd's pieksi ettei kuulosta niin köyhäilyruualta) jota voi syödä sekä vanhemmat että muksu? Vastaavaahan ne pilttipurkkien mössötkin on. Tuohon voi varioida sitten halutessaan vaikka porkkanaa, lanttua, palsternakkaa ja vaikka heittää tomaattimurskaa siihen jauhelihan sekaan.

Tasan taatusti edullisempaa syömistä kuin jotkut nuudelit ja valmiit pilttipurkit. Ja

Mulla oli vauvaa varten oma kattila tai uunivuoka vieressä kun tein meille aikuisille vaikkapa lihakeittoa tai uunikalaa. Suola ja muutama muu aines vain jäi pois. Loput pakastimeen annoksina. Helppoa kuin mikä. Tätä vaihetta ennen oli ne jääpalamuotti soseet, jolloin pakastimesta kaivoi vauvalle yhden perunan, yhden porkkanan ja yhden kanan ja seuraavana päivänä perunan tilalle parsakaalia ja uunista pala samaa kalaa kuin meillä aikuisilla. Vauvan ruokkiminen ei todellakaan ole rakettitiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä muistui mieleeni miten jossain lehdessä joku ihminen muisteli lapsuuttaan 90-luvun laman aikoihin, vähävaraisuus hänen mukaansa näkyi niin että perheessä syötiin mm. silakkapihvejä ja jälkiruoaksi kiisseliä. Ja voihan olla, ettei lapsi noista ruoista pitänyt, mutta nehän ovat maukkaita ja terveellisiä (ja halpoja).

Ja nykyään silakka maksaa paljon

Samoin sei. Viimeksi kun katsoin hintaa, niin oli 16 euroa kilo siinä kaupassa missä käyn, ostamatta jäi.

jatkuu

Pakastevihanneksia ei ollut kuten ei pakastintakaan. Kun pakastin tuli, sinne säilöttiin marjat, leivonnaiset,  lihat...

Toki paljon  syötiin kastikeruokia, keittoja ja laatikkoruokia varsikin talvella. Kesällä syötiin enemmän kasviksia; lapset suoraan kasvimaalta.

Mökillä päiväruoka oli yleensä kalaa ja jossain vaiheessa iltaruokana grilliruokaa; makkaraa, ennen sitä oli ryynimakkaraa ja välllä myöhemmin porsaan lihaa tai kanaa.

Jos kaupassa ei oltu käyty, niin saattoi olla purkkiruokaa, joskus paistettua leipää, kananmunaa, velliä.

Muinoin aamiaiseksi ja illaksi  myös lapsilla oli pullaa ja kahvia. 70-luvun terveysvalistuksen aikana siirryttin  leipäaamiaiseen. Aina leivän päällä ei ollut mitään muuta kuin voita. Ranskanleipä tai vaalea leipä oli harvinaisempaa; niitä ostettiin hyvin harvoin - ruisleipä pitää tiellä; herkkua oli mökillä grillatut ranskanleipäviipaleet. 

Kouluun mennessä olin hvvin nirso; kuten lapset yleensä. Kouluruoka oli erilaista; keitetyt vihannekset  eivät olleet hyviä ja kesäkeitto kammotus. Kotona  ei juuri syöty makaronia, riisiä vaan ruuan kanssa oli perunaa. Koulussa vielä 11 vuotiaana inhosin makaroniruokia tai keitettyjä makaroneja. Yksi kouluruokainhokkini oli myös corn flaksesit ja mehukeitto.

Minä tienaan käteen 5k kuussa. Asutaan miehen kanssa kahdestaan.

Viikon ruuat:

SEITIKEITTO

Jauhelihakastike

Tortillat kanalla ja jauhelihalla

Purkkihernekeitto

Kasvislasagne 

En tiennyt, että lautaselta paistaa köyhyys. Pitääpä siirtyä kaviaariin.

70-luvulla ei syöty salaatteja talvella, koska sellaisia ei ollut saatavilla. Niiden tilalla oli juuresraasteita ja joskus appelsiineja tai omppuja.

Seitikeitto oli ihan tavallista kalakeittoa. Seitiä oli myös uunikalana, myös koulussa. Hyvää. 

Meillä syötiin perunaa ja kastiketta, uunissa seitiä, kokonaista kanaa tai makkaraa, lihakeittoa (pakastejuureksilla) ja makaronilaatikkoa. Nämä yleisimmät. Salaatit oli syöty koulussa, hedelminä/marjoina oli mummolasta omenoita ja puolukkaa. Leipä myös mummolasta limppu (pakkasesta). Emme olleet erityisen köyhiä mutta tuollaista ruoka oli 80-luvulla. Mutta ymmärrän sen että jos ei ole koskaan vara ostaa monipuolisempaa ruokaa, niin se on raskasta

Eipä ollut montaa läskiä lasta 70-luvulla. Nyt kun katsoo kuudesluokkalaisten liikuntatuntia, niin hyvä ettei itku pääse. Suurin osa ylipainoisia, jotka eivät jaksa paljon mitään eikä edes kiinnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä muistui mieleeni miten jossain lehdessä joku ihminen muisteli lapsuuttaan 90-luvun laman aikoihin, vähävaraisuus hänen mukaansa näkyi niin että perheessä syötiin mm. silakkapihvejä ja jälkiruoaksi kiisseliä. Ja voihan olla, ettei lapsi noista ruoista pitänyt, mutta nehän ovat maukkaita ja terveellisiä (ja halpoja).

Ja nykyään silakka maksaa paljon

Silakka on älyttömän kallista, eikä sitä saa mistään tuoreena. Vakuumiin pakattu sameasilmäinen silakka on karmean makuista. 

Ihan normi kotiruokaa tuo.  Meillä oli kyllä aina hedelmiä ja niitä syötiinkin.  Eikä silloin ollut lihavia ihmisiä.  Oli aamupuurot tms, ja päivällä oli keittoa, illalla muuta ruokaa, lisänä välipalat. Leikittiin ulkona joka päivä ja illalla väsyneenä nukkumaan.  Elämä oli perhekeskeistä. Olen syntynyt 60 luvun alkupuolella. 

60-70 luvun ruokavaliolla ei ollut lihavia ei lapsissa eikä aikuisissa. Toki aikuisilla työ oli fyysisempää ja lapset leikkivät illat ja lomilla päivät ulkona. Autolla ei liikuttu lyhyitä matkoja.

70-luvulla/60-uvun lopussa oli viikkoraha ja karkkipäivä kerran viikossa. Limsaa ei juotu. Mökillä pari kertaa viikossa sauna yhteydessä. 

Kesällä juotiin kauheita jauheista tehtyä mehujuomaa mökillä; Rymd.

Asuuko artikkelin perhe kaupungissa?

Siinä on tilaisuus juosta tarjousten perässä ja tehdä ilta-ale kierros.

Maalla asuvilla tilanne on haastavaa, kun kauppaa ei ole, ja ostoksilla käymme vain kerran viikossa pitkän matkan takia.

Aikoinaan tälläkin kylällä oli pieni ruokakauppa. Siellä ei koskaan ollut tuoretta kalaa myytävänä tai mitään salaatteja.

Nuoruudessani meillä tosiaan syötiin makkaraa ja säilykelihaa.

Jauhelihakastike tehtiin puolen kilon määrästä kuudelle hengelle. 2 aikuista ja 4 kasvavaa lasta.

Juhlaa oli kun sai jauhelihapihvin kahden uunissa paistetun ranskanleipäsiivun välissä. ( Maalla asuvan hampurilainen). Sitä sai vain yhden kappaleen, ja se oli päivällinen. Lasi maitoa lisänä.

Lisäksi tuo punalaputus on melkoisen vähän aikaa ollut ja ilta-ale samoin.

Maaseutukaupoissa sellaisia ei ollut. Leipäkin täyteen hintaan, vaikka jo ylipäiväistä.