Köyhä lapsuus - seitikeittoa ja juureksia. Voi helvetti 70-luvulla kaikki perheet söi noin.

Vierailija kirjoitti:

60-70 luvun ruokavaliolla ei ollut lihavia ei lapsissa eikä aikuisissa. Toki aikuisilla työ oli fyysisempää ja lapset leikkivät illat ja lomilla päivät ulkona. Autolla ei liikuttu lyhyitä matkoja.

70-luvulla/60-uvun lopussa oli viikkoraha ja karkkipäivä kerran viikossa. Limsaa ei juotu. Mökillä pari kertaa viikossa sauna yhteydessä. 

Kesällä juotiin kauheita jauheista tehtyä mehujuomaa mökillä; Rymd.

Oliko se Rymd sellaista happaman äitelä mansikan makuista jauhejuomaa, sini/hopeisessa pussissa? En muista sen nimeä, mutta se oli hyvää, meillä oli sitä ehkä kerran kesässä.

Mutta tuosta lihavuudesta olen eri mieltä: 60-luvulla oli ainakin valokuvien perusteella lihavia ihmisiä, ja itse muistan 70-luvun, ja silloin oli ihan meidän naapurissakin lihava (nykymittapuun mukaankin lihava) maajussi, joka siis teki pitkää päivää pellolla ja metsässä ja oli silti lihava. Serkkuni mummo (siis sen toisen puolen mummo) oli lihava - todella lihava, sellainen yhtä paksu kuin pitkäkin, huohotus kuului parin korttelin päähän kun hän kulki kaupungilla. Koululuokallani oli yksi erittäin lihava lapsi (tähän liittyi paljon erilaisia ikäviä asioita, en syyllistäisi lasta enkä hänen huoltajaansakaan siitä lihavuudesta). Yläasteella ylipainoisia oli jo useampia, kuten myös lukiossa. Omien lasteni luokilla ei ole ollut sen enempää ylipainoisia, mutta ehkä niitä alipainoisia rimpuloita on vähemmän kuin 70-luvun lopulla?

Syrjässä nuorena asunut sukulainen kertoi, että he söivät perunaa, silliä ja makkaraa.

Lapset keräsivät metsistä risuja ja oksia ym poltettavaa leivinuuniin, että pysyivät lämpiminä se perhe. Tuon sukulaisen kotona käydessäni tapaamassa serkkua satojen kilsojen takaa kasarilla, he tarjosi aamiaiseksi kupin teetä ja ruisleipäpalan ilman päällisiä.

Huom. lapsia oli 6

---

Toinen perhe asui kaupungissa 7-8--90-luvulla ( 8 henkeä) Heillä herkkua oli peruna-ruispuuro.

Tein kyseistä puuroa tällä viikolla ison kattilallisen. Meni viimeistä pisaraa myöten voin kanssa ja hyvää on.

Seitikeitto on hyvää ja helppo tapa tehdä kalaruokaa, jos ei ole tottunut käsittelemään kalaa. Vettä, perunoita, sipulia ja seitiä. Sekaan loraus kermaa, suolaa ja kuivattua/tuoretta tilliä. Kalaliemikuutiolla saa lisää makua.

Nykyään ei voi kyllä sanoa halvaksi ruuaksi, sillä seitin hinta on noussut rutkasti.

Vierailija kirjoitti:

Syrjässä nuorena asunut sukulainen kertoi, että he söivät perunaa, silliä ja makkaraa.

Lapset keräsivät metsistä risuja ja oksia ym poltettavaa leivinuuniin, että pysyivät lämpiminä se perhe. Tuon sukulaisen kotona käydessäni tapaamassa serkkua satojen kilsojen takaa kasarilla, he tarjosi aamiaiseksi kupin teetä ja ruisleipäpalan ilman päällisiä.

Huom. lapsia oli 6

 

---

Toinen perhe asui kaupungissa 7-8--90-luvulla ( 8 henkeä) Heillä herkkua oli peruna-ruispuuro.

Tein kyseistä puuroa tällä viikolla ison kattilallisen. Meni viimeistä pisaraa myöten voin kanssa ja hyvää on.

Meillä lapset joutuivat viime kesänä keräämään mustikoita ja sieniä metsästä, ja vieläpä kantamaan puita ensin metsästä pihaan ja sitte pinoamaan ne pilkotut klapit katoksen alle, ja joutuvatpa kantamaan ne sisällekin vielä poltettavaksi. Mustikat ja sienet tietenkin ruuaksi, jotta on jotain syödä, ja puut lämmikkeeksi. Kyllä meillä oksiakin poltetaan, ovat hyvää sytykettä. Talo lämpiää puilla, ja ruuankin teen talvisin puuhellalla, juuri virittelin siihen tulet. Mutta siis onhan se eri asia haalia polttopuuta pakon edessä maahan pudonneista oksista kuin suunnitelmallisesti pätkiä tuulenkaatoja.

Vierailija kirjoitti:

Eipä ollut montaa läskiä lasta 70-luvulla. Nyt kun katsoo kuudesluokkalaisten liikuntatuntia, niin hyvä ettei itku pääse. Suurin osa ylipainoisia, jotka eivät jaksa paljon mitään eikä edes kiinnosta. 

Olin eilen aamulla ruokaostoksilla siihen aikaan kun just tuollaiset 10-12-vuotiaat oli hakemassa evästä koulumatkalla ja siinä kassajonossa tuli huomattua, että ne litran mehutölkitkin on jo vaihtuneet tuollaisiin 12-limutölkin lavoihin.. Lisäksi oli sitten paistopisteen pusseja ja karkkia.

Siis aamulla ysin aikaan aloitellaan päivää tuollaisilla joutavuuksilla. Joo, ei ollut hoikkia poikia nämä.

Vierailija kirjoitti:

Eun myöt tänne on saatu chilejä, nuudeleita ja meksikolaista. Silti kukaan ei kykene avaamaan kunnon ravintolaa vaan tarjoaa einespaskaa. Ei ole taitoa, tahtoa ja intohimoa.

Ei ole puutetta taidosta, tahdosta tai intohimosta, vaan yksinkertaisesti Suomessa ei ole riittävästi asukkaita siihen, että erilaisia ravintoloita, kahviloita, kauppoja ja muita palveluita olisi samaan malliin kuin tiheästi asutussa Keski-Euroopassa. On se vähän eri asia perustaa gourmet- ravintola 3,5 miljoonan asukkaan Madridiin kuin 35000 asukkaan Kajaaniin. Ei vaan riitä asiakkaita, ei vaikka kuinka hyvä olisi.

Toisaalta seitikeittojen ja perunavellien lisäksi meillä syötiin myös teeri- ja metsopaisteja ja jänispaisteja varmaan kerran kuussa, kun enot ja sedät metsästi. Kaikki sellaisia ruokia joita en ole syönyt 30 vuoteen.

Samoin samana päivänä pyydettyä oikeasti tuoretta enon pyytämää kalaa oli ainakin kerran kuussa pöydässä.

Mitä ihmettä? Käykö koulululaiset herkkuja ostamassa jo ennen koulun alkua aamuisin? Nyt ryhtiliike vanhemmille ja jokapäiväiset herkut pois!! Kyllä aamiaisella nyt pari tuntia ruokkikseen pärjää.

60- ja 70- luvuilla tunsin vain yhden lihavan lapsen ja hän oli vakavasti sairas eikä elänyt kovin pitkään. Varsinkin 70-luvulla oli muotia olla hoikka eikä anorexiaa ollut kenelläkään tuntemallani tytöllä. Farkkujen tuumakokoja vertailtiin koulussa ja kavereiden kesken. Vatsan tuli olla litteä tai kuopalla. Liikuntatunnit menivät todella helposti, kun ei ollut ylimääräistä painoa.

Koko ikäni olen pitänyt itseni hoikassa kunnossa äitini esimerkin mukaan. Tulee vuosien myötä halvaksi vaatteiden kanssa, kun aina edellisen kauden vaatteet sopivat kuten aiemminkin. Todella kallista joutua neljälle vuoden ajalle joka vuosi ostamaan uudet entistä isommat kuteet.

Tällä en tarkoita painaa alas niitä, jotka taistelevat kilojensa kanssa. Ainoastaan kerron omasta elämäntyylistäni. Kukin elää oman tyylinsä mukaan ja se on ihan ok!!

Vierailija kirjoitti:

Eipä ollut montaa läskiä lasta 70-luvulla. Nyt kun katsoo kuudesluokkalaisten liikuntatuntia, niin hyvä ettei itku pääse. Suurin osa ylipainoisia, jotka eivät jaksa paljon mitään eikä edes kiinnosta. 

Panin merkille, että kyläkoulun keittäjän lapset on melko pulleita. Kaksi keittäjää tunnen. Toinen 7-80 luvulta ja toinen 2000 luvulta. 

Sitä on "vähän" kuormasta syöty.

Perunoita ja juureksia syötiin joka lämpimällä aterialla 60- ja 70-luvuilla. Erityisen herkullista oli isosta sälykepurkista noukitut maustekurkut. Niitä oli toisinaan aterioilla. Muutoin sai syödä niitä ihan vapaasti. Lämpimän ruoan kanssa oli näkkäriä ja niin muodikasta Ruotsista haettua margariinia Lätt & Lagom. Ruotsista haettiin laivareissuilla sokeria, voita ja pöytämargariinia. Jossain vaiheessa kieltäydyin syömästä margariinia, kun lehdissä oli, että se tehdään kissoista :)

Asuimme satamakaupungissa, josta oli muutaman tunnin laivamatka Ruotsiin. Tottakai piti saada Maraboun suklaalevyjä. Ne olivat todella hyviä silloin. Nämä nykyiset eivät ole lähelläkään sitä.

Ruotsista vastavuoroisesti käytiin Suomessa ainakin Kauppahallissa. En tiedä, mitä he ostivat. Oli hauska rupatella riikinruotsalaisten kanssa lapsena, he olivat niin kivoja ja ystävällisiä lapsille.

Ruskeaa kastiketta oli usein, jossa oli jauhelihaa tai lenkkimakkaran palasia. Keittoja, joissa aina juureksia mukana. Hedelmiä meillä oli joka päivä iltaisin. Erityisesti suomalaiset talviomenat olivat suurta herkkua.

Liikuttiin paljon vanhempien kanssa viikonloppuisin. Arki-iltaisin läksyjen teon jälkeen ratsastamaan kaverin kanssa ja talvella luisteltiin joka päivä. Oltiin jääprinsessoja ja huonolla menestyksellä yritettiin oppia telkusta nähtyjä piruetteja ja hyppyjä. Luistelukoulussa käytiin yhtenä talvena ja opittiin sirklaamaan etu- ja takaperin sekä tekemään vauhdissa vaaan. Yksi hyppy myös opittiin.

Kannattaako se köyhän ostaa kotimaista ahventa vaikka k-kaupasta hintaan Ahvenfilee nahaton kg. Hinta 39,99/kg. (hinta k-kaupan sivuilta)

Oisko tämä sitä parempaa kalaa keittoon?

Vai ostaisko köyhä seikalaa hintaan 10-16 €/kilo

Ihan on oma valinta.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaako se köyhän ostaa kotimaista ahventa vaikka k-kaupasta hintaan Ahvenfilee nahaton kg. Hinta 39,99/kg. (hinta k-kaupan sivuilta)

Oisko tämä sitä parempaa kalaa keittoon?

Vai ostaisko köyhä seikalaa hintaan 10-16 €/kilo

 

Ihan on oma valinta.

Seuraavaksi voit kertoa, ettei köyhän kannata ostaa kaviaaria tai yöpyä viiden tähden hotellissa. Kylläpä annat fiksuja neuvoja! Kyllä köyhä on nyt kiitollinen, kun joku auttaa viisailla neuvoillaan. Eipä olisikaan tullut itselle mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaako se köyhän ostaa kotimaista ahventa vaikka k-kaupasta hintaan Ahvenfilee nahaton kg. Hinta 39,99/kg. (hinta k-kaupan sivuilta)

Oisko tämä sitä parempaa kalaa keittoon?

Vai ostaisko köyhä seikalaa hintaan 10-16 €/kilo

 

Ihan on oma valinta.

Seuraavaksi voit kertoa, ettei köyhän kannata ostaa kaviaaria tai yöpyä viiden tähden hotellissa. Kylläpä annat fiksuja neuvoja! Kyllä köyhä on nyt kiitollinen, kun joku auttaa viisailla neuvoillaan. Eipä olisikaan tullut itselle mieleen.

Toi on niin totta, että köyhän ei kannata kaviaaria ostaa tai yöpyä hotlassa. Silloin köyhä voi olla viikon sijaan lähes koko kuukauden tyhjätasku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaako se köyhän ostaa kotimaista ahventa vaikka k-kaupasta hintaan Ahvenfilee nahaton kg. Hinta 39,99/kg. (hinta k-kaupan sivuilta)

Oisko tämä sitä parempaa kalaa keittoon?

Vai ostaisko köyhä seikalaa hintaan 10-16 €/kilo

 

Ihan on oma valinta.

Seuraavaksi voit kertoa, ettei köyhän kannata ostaa kaviaaria tai yöpyä viiden tähden hotellissa. Kylläpä annat fiksuja neuvoja! Kyllä köyhä on nyt kiitollinen, kun joku auttaa viisailla neuvoillaan. Eipä olisikaan tullut itselle mieleen.

Toi on niin totta, että köyhän ei kannata kaviaaria ostaa tai yöpyä hotlassa. Silloin köyhä voi olla viikon sijaan lähes koko kuukauden tyhjätasku.

Älähän nyt! Ei kannata liikaa kertoa sisäpiirin salaisuuksia. Me köyhät ei kestetä näin paljoa uutta asiaa kerrallaan. 

Onpa kiva, kun yhdessä ja samassa ketjussa pääsee haukkumaan nuorison, köyhät ja lihavat! Taattua av-laatua.

Vierailija kirjoitti:

Onpa kiva, kun yhdessä ja samassa ketjussa pääsee haukkumaan nuorison, köyhät ja lihavat! Taattua av-laatua.

Mutta tärkeintä on, että pääsee tuntemaan itsensä niin osaavaksi. Oletko jo kuullut, että köyhä voi ostaa halpaa eikä kallista? Tällainen uutinen täällä kerrottiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä muistui mieleeni miten jossain lehdessä joku ihminen muisteli lapsuuttaan 90-luvun laman aikoihin, vähävaraisuus hänen mukaansa näkyi niin että perheessä syötiin mm. silakkapihvejä ja jälkiruoaksi kiisseliä. Ja voihan olla, ettei lapsi noista ruoista pitänyt, mutta nehän ovat maukkaita ja terveellisiä (ja halpoja).

Ja nykyään silakka maksaa paljon

Ja ebsi vuonna maksaa vielä enemmän, eikä ole edes kotimaista, kun EU kieltää suomalaisilta kalastajilta silakanpyynnin. 😐

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä muistui mieleeni miten jossain lehdessä joku ihminen muisteli lapsuuttaan 90-luvun laman aikoihin, vähävaraisuus hänen mukaansa näkyi niin että perheessä syötiin mm. silakkapihvejä ja jälkiruoaksi kiisseliä. Ja voihan olla, ettei lapsi noista ruoista pitänyt, mutta nehän ovat maukkaita ja terveellisiä (ja halpoja).

Ja nykyään silakka maksaa paljon

Ja ebsi vuonna maksaa vielä enemmän, eikä ole edes kotimaista, kun EU kieltää suomalaisilta kalastajilta silakanpyynnin. 😐

Sen siitä saa kun syöttää valtavan määrän silakkaa turkistarhojen minkeille. Kannattaisiko jättää silakka ihmisravinnoksi, niin silakkakantakin saisi vahvistua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaako se köyhän ostaa kotimaista ahventa vaikka k-kaupasta hintaan Ahvenfilee nahaton kg. Hinta 39,99/kg. (hinta k-kaupan sivuilta)

Oisko tämä sitä parempaa kalaa keittoon?

Vai ostaisko köyhä seikalaa hintaan 10-16 €/kilo

 

Ihan on oma valinta.

Seuraavaksi voit kertoa, ettei köyhän kannata ostaa kaviaaria tai yöpyä viiden tähden hotellissa. Kylläpä annat fiksuja neuvoja! Kyllä köyhä on nyt kiitollinen, kun joku auttaa viisailla neuvoillaan. Eipä olisikaan tullut itselle mieleen.

Toi on niin totta, että köyhän ei kannata kaviaaria ostaa tai yöpyä hotlassa. Silloin köyhä voi olla viikon sijaan lähes koko kuukauden tyhjätasku.

Minä en söisi kaviaaria edes rikkaana, hyi. Moni muukin rikkaisiin liitetty ruoka vaikuttaa pelkästään kamalalta. En ymmärrä raakoja lihoja, raakaa kalaa, hanhenmaksapateita, viiriäisen munia, ja sisäelimiä ollenkaan, mitä näitä rikkaiden "herkkuja" nyt on. Ei käy kateeksi.

Onneksi köyhänä voi kypsentää ruuan kokonaan, vaikka se onkin junttia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä muistui mieleeni miten jossain lehdessä joku ihminen muisteli lapsuuttaan 90-luvun laman aikoihin, vähävaraisuus hänen mukaansa näkyi niin että perheessä syötiin mm. silakkapihvejä ja jälkiruoaksi kiisseliä. Ja voihan olla, ettei lapsi noista ruoista pitänyt, mutta nehän ovat maukkaita ja terveellisiä (ja halpoja).

Ja nykyään silakka maksaa paljon

Ja ebsi vuonna maksaa vielä enemmän, eikä ole edes kotimaista, kun EU kieltää suomalaisilta kalastajilta silakanpyynnin. 😐

Sen siitä saa kun syöttää valtavan määrän silakkaa turkistarhojen minkeille. Kannattaisiko jättää silakka ihmisravinnoksi, niin silakkakantakin saisi vahvistua?

Tämä ei tullut itselleni mieleenkään. Sairasta. 

Totta tosiaan, tätä en edes ajatellut.

Eikö tota helvetin kidutusbisnestä ole vieläkään saatu loppumaan. Suomi olevinaan sivistysvaltio, mutta meno on kuin Kiinassa eläinten suhteen.🤬 Olis kirveellä töitä.  EUn pitäisi kieltää myös turkistarhaus, kun suomalaiset nynnypäättäjät ei sitäkään ole aikaan saaneet. 

(Se kelle vastasit)