Lue keskustelun säännöt.
Köyhä lapsuus - seitikeittoa ja juureksia. Voi helvetti 70-luvulla kaikki perheet söi noin.
01.12.2023 |
Jenna on köyhän lapsuuden elänyt äiti
Kun olin lapsi, ruoat olivat hiilaripainotteisia. Oli perunaa ja pastaa. Tuoreita kasviksia ja hedelmiä ei juurikaan ollut. Salaatteja ruoan kanssa ei ollut ikinä.
Kalakeitto oli tehty halvemmasta kalasta. Se oli seitikeittoa ja sekaan laitettiin keittojuureksia. Meillä oli purkkihernekeittoa todella paljon. En terveyssyistä pystynyt syömään sitä.
Meillä oli aina kotona lämmin ruoka kerran päivässä, mutta jos siitä jäi nälkä, söimme leipää.
Kommentit (524)
Juurekset on kasviksia ja huomattavasti ravintorikkaampia kuin vihreä salaatti tai kurkku. Meillä syödään talvi läpeensä kasviksina kaaleja, porkkanaa, lanttua ja punajuurta, raasteina tai kypsennettyinä eri muodoissa. Maksavat parhaimmillaan 0,5 €/kg, enimmillään 1€/ kg. Jos haluaa syödä terveellisesti halvalla kannattaa suunnitella ruokalista ja valmistaa ruokaa peruselintarvikkeista. Saa monipuolista, hyvää ja terveellistä ravintoa halpaan hintaan.
Vertailuna: Nuudelipaketti näkyy maksavan 0,79, ja se on vain yksi annos. Samaan hintaan saa kilon perunoita, ja siitä riittää monelle. Ranskalaiset näkyvät maksavan halvimmillaan noin 1,5€. Perunaa saa samaan hintaan 2 kg.
Monipuolinen kotiruoka tulee aina halvemmaksi kuin puolivalmisteet tai einekset. Jopa nuo punalappueinekset ovat kalliimpia kuin peruselintarvikkeista valmistettu kotiruoka, joka sisältää tasapainoisesti niin hiilaria kuin proteiiniakin, mukaan lukien kasvikset ja hedelmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V
Vi
Näyttää siltä, että nykyihmisille köyhyys tarkoittaa ihan eri asiaa, kuin niille, ketkä ovat sen kokeneet esimerkiksi 70-80-luvuilla.
Joskus ihmetyttää, että joku valittaa köyhyydestä ja kuitenkin hänellä on esim. kaksi omistusasuntoa, tai muuta omaisuutta, minkä voisi realisoida.
Myöskin asunnon pitäisi nykyään olla niin iso, että jokaisella on oma huone. Mieluiten myös perheen koiralla. Lisäksi lemmikkejä on harkitsematta otettu monta, niiden ylläpito on tunnetusti kallista.
Sitten kun nämä elämisen vähimmäisvaatimukset ei toteudu, niin se onkin äärimmäistä köyhyyttä, josta pitää ihan lehdessä valittaa.Köyhyys on aina suhteellista. Köyhinkin suomalainen elää paremmin kuin ylellisyydestä tunnettu aurinkokuningas muutama sata vuotta sitten. Köyhyy
Tämä asumistukiväitteesi on osoitettu tutkimuksissa huuhaaksi. Miksi hoet sitä silti?
Vierailija kirjoitti:
Voi vee! Onpa köyhää! Meillä syödään edelleen seikeittoa, eikä tunnu yhtään köyhiltä, vaikka pienituloisia ollaan. En edes suostuisi syömään jotain teurasjätteistä leivottuja nugetteja, kerran maistoin, riitti.
Samaa mieltä, että voisivat haastatella jotakuta oikeasti köyhää, pieneläkeläistä, jolla on kalliit lääkkeet, sairaalapäivämaksuja tms.. Heillä on tiukkaa, ei toimintakykyisellä aikuisella.
Mua pienituloisena ärsyttää nämä jutut. Itse elän oikeasti vaatimattomasti, mutta sillä keinoin pärjään kyllä, oikein hyvin jopa. Mutta mulla ei näin ollen ole tarvetta valittaakaan. Suomessa on (toistaiseksi) hyvä sosiaaliturva. Tietysti, jos itse sotkee asiansa, niin voihan sitä kuseen joutua, mutta elämä on valintoja. Senkin tiedän, että aina ei voi valita, mutta silloin kun voi, niin kannattaa valita viisaasti.
Kiitos! Kiitos tästä kommentista!
Voisitko harkita tarjoutuvasi seuraavan kerran Ylen juttuun, jossa etsivät haastateltavaa "köyhyydestä" tai "pienituloisuudesta"?
Olen yrittänyt etsiä ja tälläkin palstalla tänään pyytänyt ihmisiä laittamaan linkkiä, eikö nyt h**kutti saataisi sellaista juttua ylelle tai iltapäivälehtiin, jossa olisi "kokemusasiantuntijana" (lainausmerkit siksi, että termi on minusta vähän typerä) eli kasvot aiheelle antavana ihmisenä sellainen ihminen, joka ei ole mt-ongelmainen tai kärsi elämänhallinnan ongelmista. Tai neurologista ongelmista. Tai mistään ongelmista - muusta kuin siitä köyhyydestään/pienituloisuudestaan.
Mielestäni nämä tämänpäiväisen kaltaisen jutut vain pahentavat sitä kahtiajakoa, joka yhteiskunnassa koko ajan voimistuu. Kun näitä "Jennoja" tulee mediassa tarpeeksi esiin, se antaa polttoainetta nykyhallituksen kaltaisille päättäjille, että ihan itse ovat köyhät köyhyytensä aiheuttaneet. Kun itse sössivät asiansa. Se tosiaan näyttääkin siltä, että "asioiden sössiminen" on ylisukupolvista ja kulkee rinta rinnan "syrjäytymisen" ja myös työttömyyden ja tuilla elämisen ylisukupolvisuuden kanssa. Mutta se ei ole koko totuus suomalaisesta köyhyydestä. Silti vain tuota aspektia esitetään julkisuudessa.
Jotta köyhyteen - myös lapsiperheköyhyyteen - voitaisiin yhteiskunnallisena ongelmana tarttua ja sille alkaa jotakin tehdä, tarvitaan esimerkkejä, joissa ihmiset eivät ole itse sotkeneet asioita eivätkä tehneet (toistuvasti) vääriä valintoja.
Kirjoitit niin viisaasti ja hyvin. Kiitos siitä. Kiitos kun kerroit, miten näet asiat.
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli 2000 luvun kokemus, ei 70-luvun.
En tiedä mitä teidän mielestä köyhän lapsen elämä saisi olla. Tosiasia on se, että 2000 luvun lapset on saaneet monipuolista ruokaa eikä ole tarvinnut olla nälässä eikä ole tarvinnut haaveilla paprikasta. Toisin on tällä Jennalla.
Teille ei toki. Ikään määrä köyhyyttä ole tarpeeksi köyhää. Aina voi verrata pula-aikaan.
Miten nuudeleita ja ranskalaisia syömällä säästää? Köyhyyttä en hauku, kai se syö ymmärrystä ja aloitekykyä keneltä vaan.
Meillä ei syöty erityisesti paprikaa 2000-luvun alussa. Josko 90-luvun pula-aika jäi päälle?
Vierailija kirjoitti:
Seitikeitto ja purkkihernari on ihan perusruokaani. Itseasiassa voisi tänäänkin syödä purkkihernaria. En tiennyt että se on merkki köyhyydestä.
Onhan ne perusruokaa, mutta eiköhän kyse ole siitä onko noiden syöminen oma valinta vai onko pakko, kun rahat ei muuhun riitä. Kyllä minäkin syön purkkihernekeittoa ja seitikeittoa joskus, mutta teen niin koska haluan. Voin myös syödä vähän kalliimmin, jos hernekeitto ei maistu. Köyhällä ei ole varaa valita, ihan sama miten paljon siihen purkkiruokaan on kyllästynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Miksi tämä on niin vaikea joillekin ymmärtää mitä köyhyys lapselle tekee? Se ei selittämällä mihinkään poistu. Miten sinun ajattelusi on noin kapeaa?
Lukeminen auttaisi tähän. Adoaa on tutkittu hyvin paljon eikä asian kieltäminen tai ihmisten arvostelu auta mitään.
Tmä ei ole mikään uusi asia."
Olen lukenut asiasta hyvin paljon. Rohkenen sanoa, että enemmän kuin moni muu tähän keskusteluun osallistuva. Auli Viitalan kolumnit, Jani Kaaron erinomaisen tekstin "Köyhyys on aivoja syövä loinen", sen kirjoituskutsulla kootun paksun kirjan suomalaisesta köyhyydestä, jonka tekijät lähettivät 200 kansanedustajalle (noin vuonna 2007), jonka nimeä en valitettavasti muista. Olen lukenut köyhyystutkija Juho Saaren haastatteluja sekä populaarimpia tutkimusartikkeleita. Laitan tähän mukaan myös lukemani erittäin ansiokkaan kirjailija Katja Raunion kirjoittaman pitkän esseen: https://www.longplay.fi/pitkat/koyhan-perheen-lapsi<
Palstalainen, joka viittaa 2007-luvun kirjaan tarkoittanee kirjaa "Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä" . Se on
vuodelta 2007. Nuorempi lapseni oli silloin täysi-ikäinen ja kertoi köyhyydestä tässä
kirjassa. Valitettavasti hän on köyhä vielä tänäkin päivänä. Voi olla, että kauheat lamavuodet hänen
lapsuudessa vaikuttivat häneen haitallisesti tavalla, jota ei voi korjata.
Luin jutun. Syy tuohon Jennan ylipainoon(kuten monen muun nuoren naisen) on liikuntaharrastuksen puute. Itsekin toteaa asian. Ei mikään ruoka. Tosin sitäkin on varmasti ahminut yli oman tarpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Faktaa on, että ylipaino on räjähdysmäisesti yleistynyt viime vuosikymmeninä. Ruokailutottumukset on mullistuneet.
70-luvulla limonadia ostettiin ehkä kerran viikossa 0,33 litran pullossa ja lasten piti jakaa se keskenään. Nyt sitä ostetaan 1,5 litran pulloissa sixpack kerrallaan silloin kun tekee mieli. Ihan kaikessa näkyy tämänkaltainen muutos.
MInusta tuo kertoo pikemminkin mielikuvituksen puutteesta ja siitä ettei oikeasti ole osattu tehdä ruokaa kunnolla. Suomessa oli 70-luvuilla jo puolivalmisteita ja yllin kyllin raaka-aineita tehdä vaikak kuinka hyviä ruokia hevi-osastolta ja silloin vielä sentään oli lihatiskit ja käytään järvillä kalassa vapaapäivinä. Tuntuu että kaikki jutut on aina Helsingin näkökulmasta. Kyllä täällä Keski-Suomessa on väännetty piirakat, paistit ja monenmoiset keitot jo vuosisatoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seiti kannattaa sulattaa, kuovat ylimääräiset nesteet pois liinalla ja sitten maustaa ja leivittiiä ja paistaa pannulla tai öljyssä. Keitetty seiti maistuu miedolle spermalle. Yäk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi tämä on niin vaikea joillekin ymmärtää mitä köyhyys lapselle tekee? Se ei selittämällä mihinkään poistu. Miten sinun ajattelusi on noin kapeaa?
Lukeminen auttaisi tähän. Adoaa on tutkittu hyvin paljon eikä asian kieltäminen tai ihmisten arvostelu auta mitään.
Tmä ei ole mikään uusi asia."
Olen lukenut asiasta hyvin paljon. Rohkenen sanoa, että enemmän kuin moni muu tähän keskusteluun osallistuva. Auli Viitalan kolumnit, Jani Kaaron erinomaisen tekstin "Köyhyys on aivoja syövä loinen", sen kirjoituskutsulla kootun paksun kirjan suomalaisesta köyhyydestä, jonka tekijät lähettivät 200 kansanedustajalle (noin vuonna 2007), jonka nimeä en valitettavasti muista. Olen lukenut köyhyystutkija Juho Saaren haastatteluja sekä populaarimpia tutkimusartikkeleita. Laitan tähän mukaan myös lukemani erittäin ansiokkaan kirjailija Katja Raunion kirjoittaman pitkän esseen:
Voi miten ikävää kuulla lapsestasi. Saanko kysyä, mitä hänen elämässään on tapahtunut sellaista, että hän on pysynyt köyhänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin jutun. Syy tuohon Jennan ylipainoon(kuten monen muun nuoren naisen) on liikuntaharrastuksen puute. Itsekin toteaa asian. Ei mikään ruoka. Tosin sitäkin on varmasti ahminut yli oman tarpeen.
Tämä on pötyä. Ylipainon tärkein syy on ruokavalio. Liikunnan merkitys on vähäisempi, vaikka ei merkityksetön.
Sinänsä erikoinen väite, kun Suomi oli paljon säännellympi maa, jossa kaikki oli rajoitettua vielä 70- ja 80-luvulla.
Esimerkiksi kaupat, elokuvateatterit, ravintolat ja muut huvit olivat auki lain määräyksestä paljon vähemmän kuin nykyään. Lauantai-iltapäivästä maanantaiaamuun ei päässyt kauppoihin. Pääsiäispyhät piti kärvistellä, kun elokuvatkin oli kielletty huvi.
Vapaa yritteliäisyys oli hyvin kaukana Kekkoslandiasta.
Kekkoslandiassa kuitenkin vapaat Suomen kansalaiset lapsista teinipoikiin keräsivät karkki- ja moporahoja Suomen metsistä joka kesä ja syksy. Verovapaasti myytiin marjat, ja hillo-, jugurtti- ja muu elintarviketeollisuus sai raaka-aineensa.
Nyt eivät edes ukrainalaispakolaiset kotipaikkaoikeuden saatuaan mene poimimaan marjoja, kun saavat suomalaisten tavoin suuremmat sosiaalietuudet tekemättä mitään kuin mansikkatiloilla ollessaan. Verovapaan marjan metsään eivät hekään lähde.
Se on vapautta se, paitsi niille marjabisnesyrittäjille, jotka nyt istuvat tutkintavankeudessa pidettyään thaikkuja pakkotyössä.
Meni todella paljon off topic, mutta joltain kantilta siellä suljetussa kekkoslandiassa saattoi kuitenkin olla enemmän oman vastuun tuntemista ja ainakin tienestien suhteen yrittämistä kuin 2020-luvun Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli 2000 luvun kokemus, ei 70-luvun.
En tiedä mitä teidän mielestä köyhän lapsen elämä saisi olla. Tosiasia on se, että 2000 luvun lapset on saaneet monipuolista ruokaa eikä ole tarvinnut olla nälässä eikä ole tarvinnut haaveilla paprikasta. Toisin on tällä Jennalla.
Teille ei toki. Ikään määrä köyhyyttä ole tarpeeksi köyhää. Aina voi verrata pula-aikaan.
Miten nuudeleita ja ranskalaisia syömällä säästää? Köyhyyttä en hauku, kai se syö ymmärrystä ja aloitekykyä keneltä vaan.
Meillä ei syöty erityisesti paprikaa 2000-luvun alussa. Josko 90-luvun pula-aika jäi päälle?
Suurin osa ihmisistä ei osaa laittaa kunnollista ruokaa. On kaikenlaiset hienot paperit korkeakouluista, mutta kaupasta vedetään naamariin "paskaa". Sitten ihmetellään kun on paha olla, vaikka ei pitäisi olla mitään ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelin samaa. Mikä ihmeen vika on seitikeitossa, se on hyvää. Ja olen hyvätuloinen toimihenkilö. Toinen mikä pisti silmään oli tuo "vaaralliset alueet" joissa ei voi asua.
Se vika ettei ole koskaan muuta, ei salaattia eikä mitään mallia terveellisestä ruuasta. Ruoka oli niukkaa ja yksipuolista.
Ei tietenkään sinun mielestäsi tarpeeksi köyhää.
Mikä kiukkuperse nyt taas? Ei meilläkään syödä salaattia, varsinkaan talvella. Syödään juureksia, perunoita, keittoja. Kalaa ei ole näkynyt pöydässä aikoihin.
"Niukka ja yksipuolinen" ravinto pitää hoikkana ja ehkäisee kansansairauksia. Näköjään turhasta kiukuttelua myös.
No nyt! Seitisoppa ei ole nähnytkään köyhyyttä ruuassa.
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä erikoinen väite, kun Suomi oli paljon säännellympi maa, jossa kaikki oli rajoitettua vielä 70- ja 80-luvulla.
Esimerkiksi kaupat, elokuvateatterit, ravintolat ja muut huvit olivat auki lain määräyksestä paljon vähemmän kuin nykyään. Lauantai-iltapäivästä maanantaiaamuun ei päässyt kauppoihin. Pääsiäispyhät piti kärvistellä, kun elokuvatkin oli kielletty huvi.
Vapaa yritteliäisyys oli hyvin kaukana Kekkoslandiasta.
Kekkoslandiassa kuitenkin vapaat Suomen kansalaiset lapsista teinipoikiin keräsivät karkki- ja moporahoja Suomen metsistä joka kesä ja syksy. Verovapaasti myytiin marjat, ja hillo-, jugurtti- ja muu elintarviketeollisuus sai raaka-aineensa.
Nyt eivät edes ukrainalaispakolaiset kotipaikkaoikeuden saatuaan mene poimimaan marjoja, kun saavat suomalaisten tavoin suuremmat sosiaalietuudet tekemättä mitään kuin mansikkatiloilla ollessaan. Verovap
Marjayrityksethän edustavat oikeiston toiveunta, jossa työn ehdot sovitaan paikallisesti eli työnantaja määrää. Rahaa ja rahakkaita palvotaan ja jos se raha tuli riistämällä, ei haittaa.
70-luvulla sopiminen oli kaiken lähtökohta, ei repiminen. Ei olisi tullut kuuloonkaan nykyisenlainen meno.
Tämä asumistukiväitteesi on osoitettu tutkimuksissa huuhaaksi. Miksi hoet sitä silti?
Argumentin vuoksi.
Jos asumistuessa ei ole mitään mätää, miksi nykyhallitus sitä haluaa leikata?
Pelkästään ideologisista syistäkö?
Eikä tämä ole provo, kysyn tosissani, kun en tiedä.
Sen tiedän, että asumistukiväitteeni on tosiaan joissakin tutkimuksissa osoitettu virheelliseksi. Toisaalta olen lukenut myös ko. tutkimukseen kohdistunutta kritiikkiä. En ole vielä selvittänyt asiaa perimmiltään.
Tässä tosiaan käytin sitä väitettä argumenttiani korostaakseni.
Lisäksi mielestäni se kysymys pitää kysyä, onko jokaisella suomalaisella oikeus asua halutessaan pk-seudulla. Myös heillä, jotka elävät täysin tukien varassa.
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, tiedän, mutta kysymys on pakko esittää. Helsingissä tuhotaan koko ajan vähäisemmäksi jäävää luontoa sen vuoksi, että pitää rakentaa uusia asuntoja. Oma tarpeeni esittää tuo kysymys kumpuaa tuosta seikasta.
Palstalainen, joka viittaa 2007-luvun kirjaan tarkoittanee kirjaa "Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä" . Se on
vuodelta 2007. Nuorempi lapseni oli silloin täysi-ikäinen ja kertoi köyhyydestä tässä
kirjassa. Valitettavasti hän on köyhä vielä tänäkin päivänä. Voi olla, että kauheat lamavuodet hänen
lapsuudessa vaikuttivat häneen haitallisesti tavalla, jota ei voi korjata.
Kiitos kirjan nimen tuomisesta esiin! Ja olen pahoillani siitä, että asia on koskettanut henkilökohtaisesti.
Se on muuten jännä kun täältä "sivistysmaista" lähtee vaikka Aleksandrian kaduille tai esimerkiksi Malesiaan, niin alkaa ruokiin tulla ihan erilailal makuja ja ne eivät ole eineksiä. Ja ihmisetkin on ystävällisiä. Täällä tulee vastaan naama norsulla olevaa sakkia, joka vetää viinaa ja eineksiä. Ei ihme että ottaa kupoliin ja siihen päälle vielä tämä helvetillinen pimeys ja kylmyys.