Miten suhtaudutte syrjäytyneisiin aikuisiin lapsiinne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta olis tosi outoa, jos järjestelmä olis kehitetty niin loistavasti kaikkia erilaisia ihmisiä huomioiden, että ei olis syrjäytyneitä. Jotenkin ymmärrettävää ja normaalia, että joku asia ei ole kaikille sopiva

Järjestelmä on rakennettu siten, että työstä on varaa kieltäytyä. Esimerkiksi lähihoitajille olisi töitä, mutta osaa ihmisistä eivät lähihoitajaopinnot miellytä ja siksi istuvat työttöminä kotona.

Tähän voisi esittää kysymyksen. Miksi pitäisi lähteä opiskelemaan alaa, josta ei todennäköisesti tulisi pitämään? Tai opinnot päättyisivät ns. alkumetreillä.

Vierailija kirjoitti:

Tarvittaisiin tukien poisto työkykyisiltä loisijoilta, alkaisi varmaan se työnteko napostella samaan tahtiin kuin vatsa kurnia ja varpaita palella taivasalla yöpyessä 👍 Sehän se meidän yhteiskunnan ongelma on, kun ei ole pakko elättää itseään. Tietynlaiset ihmiset ei silloin sitä tee. Ja tämä on yksi syy mikä suistaa meidän hyvinvointiyhteiskuntaa tuhoon. Kun rahat vaan loppuu. Osakiitos näiden lorvijoiden, meidän tulevilla sukupolvilla ei ehkä ole hyvinvointiyhteiskuntaa enää. Arvelen, ettei se tosin näitä ihmisiä hetkauta, sillä kiinnostus ei riitä omaa elämää pitemmälle. 

Myös Itäsaksa kutsui itseään hyvinvointiyhteiskunnaksi, tasan kuten Suomi tekee. En tiedä miksi Itäsaksa tuhoutui, mutta kenties seuraavia sukupolvia ei siellä kauheasti ole harmittanut se ettei siellä enää ole Itäsaksaa.

Myös Pohjoiskoreassa valtiovalta väittää heidän yhteiskuntajärjestyksensä luovan kansalle hyvinvointia, ja kansa uskoo tuon, kansa laulaa tuota ylistystä kuorossa. He ovat tosi onnellisia että saavat elää hyvinvoivassa Pohjoiskoreassa eivätkä jossain rappiollisessa pahoinvoivassa Yhdysvalloissa tms. Pohjoiskorealaiset tahtoisivat vapauttaa (pelastaa) eteläkorealaiset veljensä Yhdysvaltojen pahuuden vallasta, jotta eteläkorealaisetkin pääsisivät nauttimaan pohjoiskorealaisten hyvinvoinnista. Niin: jos sinulla itselläsi on jotain tosi hyvää niin tietysti tahdot sitä samaa hyvää myös veljellesi. Ensin veli täytyy "pelastaa" pois pahasta.

Neuvostoliitossakin uskottiin että heidän järjestelmänsä loi hyvinvointia, ja että esim Yhdysvaltojen järjestelmä loi pahoinvointia.

Oletko varma että tahdot ylistää "hyvinvointiyhteiskuntaa", että tahdot ylistää "hyvinvointia jonka yhteiskuntajärjestelmämme luo"? Onkohan koskaan voitu ollenkaan todistaa, että mitään "hyvinvointia" voidaan "luoda" ollenkaan?

Olen aina ihmetellyt kun Suomessa sanotaan että "tukijärjestelmä (helppo sossuraha) kannustaa ihmisiä laiskoiksi, aiheuttaa tukiloukun, mahdollistaa syrjäytyneisyyden..."

En ole koskaan tajunnut tuossa yhtään mitään logiikkaa, tuo on ollut mielestäni ihan järjetöntä puhetta. Mutta nyt sitten sattumalta näin Youtubevideon jossa kerrottiin, että Yhdysvalloissa joillain paikkakunnilla on rikos antaa ruokaa kodittomille. Siis: jos sinulla on hampurilainen, et jaksa syödä sitä, niin saat heittää sen roskiin, saat antaa sen kaverille tai vaikka poliisille,... mutta jos annat sen kodittomalle niin saatat saada sakot, pahimmillaan jopa vankeustuomion. Ja logiikka tuon lain takana? "Dont enable homelessness!"

Jouduin googlaamaan tuon fraasin ja lukemaan paljonkin että mistä ihmeestä siinä oikein on kyse. Siis: "älä mahdollista kodittomuutta!" Eli mukamas tämä logiikka: "kodittomuuteen täytyy löytää todellinen ratkaisu, jokin tapa vähentää kodittomuutta, mutta kodittomien ruokkiminen tekee päinvastoin eli vain parantaa kodittomien mahdollisuuksia pysyä kodittomina entistäkin pidempään. Mitä paremmat oltavat kodittomille annetaan sitä vähemmän heillä on syytä lopettaa kodittomuuttaan."

Tsiisus! Amerikkalaiset on tasan yhtä mielisairaita kuin suomalaiset! "Kodittomilta ruuat pois! Syrjäytyneiltä tuet pois!"

Vierailija kirjoitti:

Molemmat aikuiset lapseni ovat tärkeitä ja rakkaita, mutta vältän puhumasta heistä puolitutuille tai esim.töissä. Jos kerron, että minulla on kaksi parikymppistä lasta niin ensimmäinen kysymys on, että missä/mitä opiskelee. Kumpikaan ei opiskele. Molemmat sairastavat masennusta ja molemmilla on ADHD, mikä toisella diagnosoitiin vasta täysi-ikäisenä. Molemmilla on puoliso. Toinen elää muuten päällisin puolin normaalia elämää, mutta jätti lukion kesken eikä ole jatkanut opintoja. Koki erittäin suurta ahdistusta nimenomaan koulua ja opiskelua kohtaan. Kaikki ongelmat kulminoituvat kouluun, kotona oli Ok. Toinen taas pelaa paljon, on aloittanut opiskella parikin kertaa lukion jälkeen, mutta jättää kesken, myös työsuhteet jäävät usein kesken. Koulupelkoinen on hakenut/hakee aktiivisesti apua ja on tuen piirissä. Toinen ei halua muuta kuin lääkkeet. 

 

Tunnen ahdistusta ja pelkoa, jonkun verran myös häpeää tilanteesta j

Ootko itse penaalin terävin kynä?

Ennen heikkolahjaisillekin riitti töitä.

Pistit geeniloton sit vetämään.

Oliko lasten isä hyvä pano?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvittaisiin tukien poisto työkykyisiltä loisijoilta, alkaisi varmaan se työnteko napostella samaan tahtiin kuin vatsa kurnia ja varpaita palella taivasalla yöpyessä 👍 Sehän se meidän yhteiskunnan ongelma on, kun ei ole pakko elättää itseään. Tietynlaiset ihmiset ei silloin sitä tee. Ja tämä on yksi syy mikä suistaa meidän hyvinvointiyhteiskuntaa tuhoon. Kun rahat vaan loppuu. Osakiitos näiden lorvijoiden, meidän tulevilla sukupolvilla ei ehkä ole hyvinvointiyhteiskuntaa enää. Arvelen, ettei se tosin näitä ihmisiä hetkauta, sillä kiinnostus ei riitä omaa elämää pitemmälle. 

Myös Itäsaksa kutsui itseään hyvinvointiyhteiskunnaksi, tasan kuten Suomi tekee. En tiedä miksi Itäsaksa tuhoutui, mutta kenties seuraavia sukupolvia ei siellä kauheasti ole harmittanut se ettei siellä enää ole Itäsaksaa.

Myös Pohjoiskoreassa valtiovalta väit

Selitystä selitystä selitystä selitystä kunhan ei vaan tarvi räväyttää omaa evää ja mennä töihin. Jotenkin tuntuu, että tuolla loputtomalla selityksellä yhteiskunnan vioista yritätte heilauttaa huomion pois siitä faktasta, että olette kotona muiden rahoilla lorvivia työkykyisiä aikusia... 

Ootko itse penaalin terävin kynä?

Ennen heikkolahjaisillekin riitti töitä.

Pistit geeniloton sit vetämään.

Oliko lasten isä hyvä pano?

 

En tiedä miksi edes vastaan, mutta varmasti olen terävämpi kuin sinä. Akateemisesti koulutettu ja ollut työelämässä aina. Lapseni eivät ole heikkolahjaisia, olivat hyviä koulussa. Masennus ja ADHD eivät liity älykkyyteen. 

Olen varmaankin se syrjäytynyt lapsi. Hävettää. Äitini on jo kuollut, mutta mietin mitä hän ajattelisi tilanteestani. Saisinko halin ja ymmärrystä? Sain kaikki valttikortit käyttööni, opiskelut maksettiin, tukea annettiin ja rakkautta. Bipolaariäiriöni tuhosi kaiken, alkoholisoiduin mutta nyt olen raitis. Gradua vaille maisteri, taustalla haastaviakin työtehtäviä. Nyt neljä vuotta pois työelämästä, terveys sökönä, kova lääkitys päällä, ei juuri ystäviä, ei harrastuksia (paitsi scifi ja tietokoneet). Kaksi kertaa viikossa käyn tuettuna kuntoutuksessa aikuisten päiväkodissa nojaamassa pianoon huithapelinuorison ja eläkkeelle pyrkivien kanssa.

Älyllisesti minulla olisi paljonkin annettavaa, mutta mieleni särkyy stressistä ja paineista. Isääni en tavannut, mutta antaisitko äiti anteeksi epäonnistumisen?

Minulla on 7-vuotias erityislapsi, josta olen huolissani. Miten tulee pärjäämään kovassa elämässä aspergerina, jonka minä hänelle olen varmaan aiheuttanut. En tunne eläväni kuin niinä viikonloppuna kun lapsi on luonani. Silloin hukutan hänet huomioon, kannustukseen ja rakkauteen. Riittääkö sekään enää. Lopun ajan kuusta makaan masentuneena ja erakoituneena sohvallani. Olen kyllä surkea tapaus.

En nyt oikein tällaista kuvitellut osakseni. Perhe piti olla, hyvä työpaikka ja ura. Kaikki on valunut sormeni välistä kuin kuiva hiekka. Surkea ja luojan kiitos lyhyt avioliitto on mitä saavuin, tuon ihanan lapsen kanssa. Ehkä tehtäväni on oman kohtaloni toteutumisen estäminen lapseni kohdalla.

Ahdistaa. Sukulaisetkaan käynyt kylässä yli vuoteen. Elämäni on jatkumo epäonnistumisia ja ihana lapsi. Muuten kaikki on tyhjää. En ole luovuttanut, mutta kaikki yritykseni irtautua kierteestä epäonnistuvat. Oli avoinna kaikki portit, ja ne suljin takanani. Siltä ainakin tuntuu.

en saa lainattua, mutta voi luoja 267 - ihan oikeesti?? Mitä sinä saat itsellesi tästä? 

 

vanha psykologinen totuus on, että kaikki mitä ihminen päästää suustaan, kertoo vain ja ainoastaan hänestä itsestään. 

 

voi sinua raukkaa.

Kaikki lähtee kotoa. Jos lapsi syrjäytyy, löytyy syyllinen aina vanhemmista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta olis tosi outoa, jos järjestelmä olis kehitetty niin loistavasti kaikkia erilaisia ihmisiä huomioiden, että ei olis syrjäytyneitä. Jotenkin ymmärrettävää ja normaalia, että joku asia ei ole kaikille sopiva

Järjestelmä on rakennettu siten, että työstä on varaa kieltäytyä. Esimerkiksi lähihoitajille olisi töitä, mutta osaa ihmisistä eivät lähihoitajaopinnot miellytä ja siksi istuvat työttöminä kotona.

Tähän voisi esittää kysymyksen. Miksi pitäisi lähteä opiskelemaan alaa, josta ei todennäköisesti tulisi pitämään? Tai opinnot päättyisivät ns. alkumetreillä.

Miksi ihmeessä lähihoitajiksi tuupataan kaikkia vauvasta vaariin, syrjäytyneestä nuoresta lähes eläkeikäisenä työttömäksi jäävään. Kaikista ihmisistä ei ole hoitoalalle. En villihevosten vetämänäkään alalle menisi. Arvostan niitä, jotka sitä työtä tekevät. Itse en siihen pystyisi. Onhan pulaa vaikka bussikuskeistakin, opettajista, lääkäreistä, tomaatinpoimijoista. Ei pelkästään lähihoitajista.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lähtee kotoa. Jos lapsi syrjäytyy, löytyy syyllinen aina vanhemmista.

Idiootti, elä sä siinä uskossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lähtee kotoa. Jos lapsi syrjäytyy, löytyy syyllinen aina vanhemmista.

Idiootti, elä sä siinä uskossa.

Olikohan Jeesus syrjäytynyt?

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitetaan syrjäytyneellä? Onko syrjäytynyt, jos on muuten paketti kohtalaisen hyvällä mallilla, mutta sosiaalinen verkosto puuttuu? Kyllähän sellainen tuntuu pahalta ja kuormittavalta. Mutta enemmän sattuu jos vanhemmat ajattelevat että heidän lapsensa on "syrjäytynyt". Sillä on paljon merkitystä, uskotteko lapsiinne ja kannustatteko heitä vai paheksutte vain sivussa.

Mulla on monta lasta, joista kaksi on jo noin parikymppisiä. Heillä on opiskelupaikat, kaverit, työpaikat  ja harrastukset. Ovat kiinnostuneita nuorten menoista, toinen on seurustellut useampaan otteeseen. Toisella on autotalli kavereiden kanssa vuokralla, jossa laittelevat autojaan, jotka ovat itse omilla rahoilla ostaneet.

Ovat sanavalmiita, älykkäitä ja keskustelutaitoisia. Toinen heistä hoitaa minun vuokra-asuntobisnekseni soppareiiden tekemisestä asuntonäyttöihin asti, sekä toimii vuokranantajana omille vuokralaisilleen. On siinä hänen vuokralaisillaan (vanhemmat ja 2 lasta) ollut ihmetystä pari vuotta sitten, kun vuokranantajaksi paljastui 18-vuotias nuori :) Lisäksi hän hoitaa minun veroilmoitukseni, kaikista lippulapuista alkaen :O 

Mutta niin, nyt lopetan omien lasteni kehumisen. Se syrjäytyneisyys. On minulla siitäkin kokemusta, puolisoni lapseen liittyen. Olemme siis uusioperhe, pitkän linjan sellainen. Kun mieheni lapsi asui meillä useamman vuoden ollessaan teini, isänsä eli minun mieheni oli jatkuvasti työmatkoilla joka viikko, muutaman päivän sellaisilla. Pojalla oli tietokone, ja hän ei tehnyt muuta kuin pelasi. Yläkoulussa ei jaksanut mennä aamulla kouluun, koska oli pelannut aamuneljään. Monesti sanoin miehelleni, että nyt pojalta tietokone pois. Mieheni vastaus oli, että en ota, koska se on ainoa, mitä Jessellä on. Jossain vaiheessa Jesse muutti äidilleen. Sinä aikana sitten hänellä todettiin kv  masennus. Jossain vaiheessa lihoi ilmeisesti lääkkeiden takia noin 40 kg, mutta on nyt laihtunut ne pois. Käy ammattikoulua 5 vuotta nuorempien seurassa, että saa suoritettua toisen asteen tutkinnon loppuun. Ei ole koskaan seurustellut. Ja on aika tyytymätön elämäänsä.

Olen sitä mieltä, että syrjäytymistä voidaan estään monella tavalla:

-viedään lasta harrastuksiin 

-estetään jatkuva tietokonepelaaminen

-asutaan alueella, jossa lähistöllä on muista lapsia

-kysellään lasten asioista JOKA PÄIVÄ: mites koulussa, mites kavereiden kanssa, mites harrastuksissa jne.

-pidetään huolta lapsen säännöllisestä ja normaalista ruokavaliosta sekä säännöllisistä kotiintuloajoista

-opetetaan lapsille hyvät tavat ja että muita ihmisiä kunnioitetaan ja pyritään ymmärtämään

-opetetaan lapsille, että loputonta huonoa käytöstä joltain toiselta ihmiseltä ei tarvitse sietää ja että kiusaamisesta pitää kertoa heti

-opetetaan lapsille, että on ok pyytää apua ja että jokainen tarvitsee joskus apua

-opetetaan lapsille, että on parempi puhua liikaa kuin liian vähän

-opetaan lapsille, että ystävyyssuhteita syntyy usein siten, että ollaan rohkeasti kiinnostuneita muista ja että itsestäänkin voi kertoa luotettavalle ystävälle. Umpipussit harvoin ystävystyvät.

Melkein lyön vetoa, että monessa perheessä, joista tulee syrjäytyneitä nuoria, on vanhemmat menneet riman ali joissain noista asioista. Jos vanhemmalla on itsellään rankkaa, niin vaikeatahan se lapsiperhe-elämä silloin on. Oma mieheni alitti riman noista asioista lähes joka asiassa Jessen suhteen. MInun ei annettu asioihin puuttua, koska olin vain äitipuoli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: aa, no sitten sinä sivusta huutelija voit ajatella ihan mitä haluat. Lapsella on sisaruksia ( eikä tämäkään ole syrjäytynyt, ainakaan vielä ) ja ihan liian myöhään sai ADD dg. ei ollut vanhempien vika , vaan tässä kohtaa saan sitten syyttää yhteiskuntaa =D Siirretään vastuu

Yhteiskunta ja kalkati kalkati. Lapsenne on perinyt teidän geeninne, joten lasten joka ikinen vaiva ja tauti on vanhempien syy. Jos olisitte LUKENEET ja OPISKELLEET, niin olisitte itse ajoissa tajunneet niiden olevan ADD oireita, mutta ei. Tollotitte vaan tumput suorina ja odotitte, että yhteiskunta hoitaa... TEIDÄN omasta spermasta ja munasoluista ITSE TIETOISESTI hautomanne lapsen. Olette epäkelpoja vanhemmiksi ihan alun perin.

 

 

 

Voi olla sattumaa että käytit ehkäisyä. Maapallolla ehkäisy on vedetty huippuunsa ja sitä on tarjolla jopa kehitysmaissa asti runsaasti. Silti väestöä syntyy ennätysmaäriä maapallolle. Maapallo ihmisöi.

Voidaan tehdä nopea päätelmä siitä että ihminen ei oikeasti tee päätöksiä ehkäistä tai hankkia lapsia.

Kuten ei mitkään muutkaan eliöt tee. Ne vain lisääntyy ja kuluttaa täysin holtittomasti.

Voi olla hankalaa luopua kristinuskon ihanteista että on olemassa oma vapaa tahto päättää asioista. Omassa harhassa voi helposti kuvitella niin, mutta kun maailman mittakaavassa katsoo asioita, niin ei ihmiset todennäköisesti itse päätä lihota ( nykyään on dieettejä ja laihdutusoppaita ja kokonaisia aloja laihdutukselle) ja hankkia ylipainoa itselleen, eikä ihmiset todennäköisesti päätä myöskään lapsiluvuista.

Elät harhassa. Sen halusin kertoa sinulle. Ja otat tekemättömyydestä tavallaan kunnian. Todennäköisesti mies hoiti ehkäisyn ja sinä et ja otat siitäkin kunnian. Me emme voi olla varmoja miten harhoissa elätkään ja mitä palturia syötät omista ehkäisyistäsi. Saattaa olla että olet heikko yksilö ja et ole edes päässyt parittelemaan elämässäsi kertaakaan. Kerrot meille vain tarinoita ettet tuntisi oloasi epäonnistuneeksi eliöksi.

Tämä on nykyään todella yleistä länsimaissa että on yksilöitä jotka eivät ole koskaan harrastaneet yhdyntää.

Se on lisääntynyt. Siltikin kokonaismääräisesti yhdistettynä ehkäisyn yleistymiseen, niin yleisesti väestöä on enemmän kuin koskaan. Todennäköisesti omia elintoimintoja ei voi itse päättää. Kuten lihomista tai lisääntymistä.

Teen kaikkeni etteivät lapseni syrjäytyisi, siis ihan kaikkeni aina koulun vuoksi paikkakunnan vaihdosta alkaen. Mutta jos he kuitenkin syrjäytyisivät, yrittäisim tehdä kaikkeni, että saisin heidät kiinnittymään elämän takaisin. 

Onpas pitkä ketju ja paljon syrjäytyneitä lapsia :o ! 

Minä kyllä tekisin paljon enemmän kuin monet täällä. Joidenkin ajattelu tuntuu todella epäempaattiselta ja kylmältä, ajatellen että kyseessä on oma lapsi, jonka asiat eivät ole hyvin. Lapsi on aina lapsi. Kävisin kyselemässä kuulumisia ja selvittäisin, missä on ongelma. Auttaisi elämässä eteenpäin. Viettäisin aikaa yhdessä. Monet nuoret tarvitsevat apua omille siiville pääsemisessä. 

älkää jättäkö heitä yksin. 

Omaani häpeän. En kovasti puhu hänestä seurakunnan tapahtumissa tai harrastuksissa. Joku aina kysyy ja se on kiusallista vastata kuulumisiin. En mielelläni juttele hänestä ja häpeän häntä.

Olisin kaivannut lasta jonka kautta voi saada mainetta ja kunniaa. Olisi voinut kehua häntä muille ja saavutuksia.

Pojalta olisi minimivaatimuksena voinut olla aliupseerin natsat edes, mutta ei viitsinyt kahta viikkoa pidempää olla intissäkään. Täysi luovuttaja mulla poikana. Ei ole tullut keneenkään meidän suvussa. Meillä on lyöty päätä läpi pimeän kaivon ja kallion. On yritetty väkisillä kädet ruvella ja jäässä läpi tuntemattomien kivisten polkujen kärsimystä nähden.

Hän ei koskaan ole nähnyt vaivaa minkään vuoksi. Edes roskia ei jakanut viedä roskapönttöön huoneessaan. Ajattelin mieheni kanssa että armeija tekee sen mihin me emme pystyneet. Ei edes korkein ylivalta kyennyt kasvattamaan pojasta miestä. Hän on olemukseltaan kuin selkärangaton mato. Mieheni ja minä rakensimme talonkin kahdestaan ja kävimme samalla töissä. Mikään esimerkki tai kova raadanta tarttunut poikaamme. Eino Leinon Helkavirret luo minulle lohtua, kun luen sitä ja peilaan poikaamme. Toiset ne syntyy heikoiksi ja tämä yhteiskunta keinohengittää heitä elossa, vaikka ovat meille muille täysin kuolleina jo syntyneinä.

Tipinä linnunpesästä hän ei olisi koskaan selvinnyt lentoon aikuiseksi Tipiksi tai sisarukset olisivat nokkineet hänet hengiltä munasta kuoriuduttuaan. Hän on marraskuun lapsi. Tällä viikolla täyttää 38. Arvatkaa kiinnostaako meitä juhlia yhtään?

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miksi Itäsaksa tuhoutui, mutta kenties seuraavia sukupolvia ei siellä kauheasti ole harmittanut se ettei siellä enää ole Itäsaksaa.

Kehnoon palkkatasoon. Kuten meilläkin niin enemmistö uskoo vieläkin ja käy töissä matalalla palkalla, vaikka älykkäimmät ymmärtää ettei se ole sen väärtiä. Palkkataso pitäisi olla kolmekertaa suurempi kaikilla aloilla.

Vasemmistolaiset ne silti edelleen sinnittelee ja käy töissä.

DDR:ssä porukkaa lähti länteen pakoon ja töihin, koska sielä sai tekemättä saman mitä DDR:ssä sai työntekolla. Eli sosiaalituet oli suuremmat kuin itäsaksan palkka. Etenkin korkeastikoulutettu väki loikkasi pois.

Lopulta kansan tahto mureni. Kun DDR hajosi, niin idän saksalaiset olivat toiveikkaita että nyt heillä on mahdollisuus luoda uusi sosialistinen valtio hirmuhallinnon sijaan, mutta se sen sijaan liitetttiin pakolla osaksi länttä ja kapitalismia. Kapitalismi merkitsi heille vain sosiaalitukia ja toimeettomuutta ideologian sijaan.

Tälläkin hetkelä elää entisen DDR:n alueella paljon työttömiä tukien varassa eläviä ihmisiä jo kolmatta sukupolvea. Heitä ei koskaan saatu alistettua kapitalistisen järjestelmän työläisiksi. He olivat tottuneet (kuten suomalaiset) tekemään holhotusti töitä heille määrätyissä töissä minimaalisella palkalla.

Suomen palkkatason pitäisi olla kolme kertaa suurempi, mutta työnantajapuolikin ylläpitää meillä sosialistista meininkiä, jossa osan palkkaa saa tukina, koska se on niin pieni. Minulla on itä saksalaisia sukulaisia ja puhun sujuvasti slaavikieliä ja saksaa.

Vierailija kirjoitti:

Omaani häpeän. En kovasti puhu hänestä seurakunnan tapahtumissa tai harrastuksissa. Joku aina kysyy ja se on kiusallista vastata kuulumisiin. En mielelläni juttele hänestä ja häpeän häntä.

Olisin kaivannut lasta jonka kautta voi saada mainetta ja kunniaa. Olisi voinut kehua häntä muille ja saavutuksia.

Pojalta olisi minimivaatimuksena voinut olla aliupseerin natsat edes, mutta ei viitsinyt kahta viikkoa pidempää olla intissäkään. Täysi luovuttaja mulla poikana. Ei ole tullut keneenkään meidän suvussa. Meillä on lyöty päätä läpi pimeän kaivon ja kallion. On yritetty väkisillä kädet ruvella ja jäässä läpi tuntemattomien kivisten polkujen kärsimystä nähden.

Hän ei koskaan ole nähnyt vaivaa minkään vuoksi. Edes roskia ei jakanut viedä roskapönttöön huoneessaan. Ajattelin mieheni kanssa että armeija tekee sen mihin me emme pystyneet. Ei edes korkein ylivalta kyennyt kasvattamaan pojasta miestä. Hän on olemuks

Armeijakuvia jossa pojalla on natsat kauluksissa on hauska pitää näytillä kirjahyllyllä tai vitriinissä!