Ihmiset jotka tarjoavat leipomista tai kävelylenkkiä lääkkeeksi masennukseen.. ihmiselle joka ei pysty edes suihkuun raahautumaan

Sairastuin vaikea-asteiseen psykoottiseen masennukseen ja kunnes jouduin osastolle hoidin kaikki normaalit asiat; työt, lapset, eläimet, autoin kavereita jos tarvitsivat jne. Osastolla olin niin kierroksilla, että sain useampaa eri unilääkettä ennen kuin aivot suostuivat taintumaan. 

Osastolääkörien ohje oli levätä. Pari päivää makasin sängyssä, nousin joskus syömään ja vain nukuin. Sen jälkeen koitin päästä liikkeelle, jaksoin kävellä noin 300 metriä kerrallaan. 

Sairauteni johtui useammasta henkilökohtaisesta takaiskusta, samaan aikaan avioero, kuolemia perheessä, potkut ja muita vastaavia ongelmia.

Eli aina se lenkille lähtö ja leipominen ei todellakaan auta, omassa tapauksessani ne vain pahensivat tilannetta. Piti oppia olemaan armollinen itselle ja hyväksyä se, että ihan aina ei vaan jaksa.

Jos et ole masennusta sairastanut et tiedä mitä se oikeasti on. 

Jos ei jaksa leipoa tai kävellä, niin jaksaa joka tapauksessa tehdä jotain asioita terveytesi ja parantumisesi hyväksi mitkä eivät vaadi käytännössä juuri yhtää energiaa

- Voit olla käyttämättä päihteitä

- Voit syödä terveellistä ruokaa epäterveellisen sijaan

- Voit kuunnella meditointimusiikkia ja hengitellä syvään

- Voit pitää huoltaa siitä että sinulla on säännöllinen nukkumaanmeno aika ja että saat tarpeeksi lepoa

- Voit kokeilla yinjoogaa, joka rauhoittaa keskushermostoa ja liikkeet on todella helppo tehdä ihan vaan sängyssä maaten

Vierailija kirjoitti:

Jos ei jaksa leipoa tai kävellä, niin jaksaa joka tapauksessa tehdä jotain asioita terveytesi ja parantumisesi hyväksi mitkä eivät vaadi käytännössä juuri yhtää energiaa

- Voit olla käyttämättä päihteitä

- Voit syödä terveellistä ruokaa epäterveellisen sijaan

- Voit kuunnella meditointimusiikkia ja hengitellä syvään

- Voit pitää huoltaa siitä että sinulla on säännöllinen nukkumaanmeno aika ja että saat tarpeeksi lepoa

- Voit kokeilla yinjoogaa, joka rauhoittaa keskushermostoa ja liikkeet on todella helppo tehdä ihan vaan sängyssä maaten

Tosi kivoja juttuja ja aikalailla osa omaa olemista. On vaan olo, että jos olen loppuikäni jossain autiolla saarella joogaamassa binauraleiden tahtiin niin joo, on se tietysti kivempaa kuin maata päiväkaudet, mutta silti olen vankina siellä autiolla saarella enkä pääse pois.

Vierailija kirjoitti:

Sairastuin vaikea-asteiseen psykoottiseen masennukseen ja kunnes jouduin osastolle hoidin kaikki normaalit asiat; työt, lapset, eläimet, autoin kavereita jos tarvitsivat jne. Osastolla olin niin kierroksilla, että sain useampaa eri unilääkettä ennen kuin aivot suostuivat taintumaan. 

Osastolääkörien ohje oli levätä. Pari päivää makasin sängyssä, nousin joskus syömään ja vain nukuin. Sen jälkeen koitin päästä liikkeelle, jaksoin kävellä noin 300 metriä kerrallaan. 

Sairauteni johtui useammasta henkilökohtaisesta takaiskusta, samaan aikaan avioero, kuolemia perheessä, potkut ja muita vastaavia ongelmia.

Eli aina se lenkille lähtö ja leipominen ei todellakaan auta, omassa tapauksessani ne vain pahensivat tilannetta. Piti oppia olemaan armollinen itselle ja hyväksyä se, että ihan aina ei vaan jaksa.

Jos et ole masennusta sairastanut et tiedä mitä se oikeasti on. 

Masennus ei ilmene jokaisella samalla lailla, on masentuneita jotka tosiaan pystyvät leipomaan, liikkumaan ja käymään töissä. 

Vierailija kirjoitti:

Masennus ei ilmene jokaisella samalla lailla, on masentuneita jotka tosiaan pystyvät leipomaan, liikkumaan ja käymään töissä. 

Ketjun aiheena oli kuitenkin nuo neuvot ihmiselle, joka ei kykene edes peseytymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei jaksa leipoa tai kävellä, niin jaksaa joka tapauksessa tehdä jotain asioita terveytesi ja parantumisesi hyväksi mitkä eivät vaadi käytännössä juuri yhtää energiaa

- Voit olla käyttämättä päihteitä

- Voit syödä terveellistä ruokaa epäterveellisen sijaan

- Voit kuunnella meditointimusiikkia ja hengitellä syvään

- Voit pitää huoltaa siitä että sinulla on säännöllinen nukkumaanmeno aika ja että saat tarpeeksi lepoa

- Voit kokeilla yinjoogaa, joka rauhoittaa keskushermostoa ja liikkeet on todella helppo tehdä ihan vaan sängyssä maaten

Tosi kivoja juttuja ja aikalailla osa omaa olemista. On vaan olo, että jos olen loppuikäni jossain autiolla saarella joogaamassa binauraleiden tahtiin niin joo, on se tietysti kivempaa kuin maata päiväkaudet, mutta silti olen vankina siellä autiolla saarella enkä pääse pois.

Itsellä ainakin toi meditointimusiikki auttaa siihen kaikista pahimpaan oloon. Kyllä siinäkin aikansa menee, mutta kyllä se jossain vaiheessa alkaa rauhoittamaan oloa ja huomaan, että jaksan sitten ehkä pikkasen tehdä jo jotain muutakin. Jos en kuuntele tuota musiikkia niin huomaan, että sitten jään vaan sinne sängyn pohjalle makaamaan ja katson telkkaria ja selaan nettiä ja olo on entistä pahempi. Auttaa myös yöllä nukkumaan rauhallisemmin jos jätän musiikin päälle.

Itsellä ainakin toi meditointimusiikki auttaa siihen kaikista pahimpaan oloon. Kyllä siinäkin aikansa menee, mutta kyllä se jossain vaiheessa alkaa rauhoittamaan oloa ja huomaan, että jaksan sitten ehkä pikkasen tehdä jo jotain muutakin. Jos en kuuntele tuota musiikkia niin huomaan, että sitten jään vaan sinne sängyn pohjalle makaamaan ja katson telkkaria ja selaan nettiä ja olo on entistä pahempi. Auttaa myös yöllä nukkumaan rauhallisemmin jos jätän musiikin päälle.

Minulla oli tuo vaihe yli viisi vuotta sitten. Nyt en ole ahdistunut, nukun hyvin ja nousen aamulla. Nyt olen masentunut robotti.

Minulla ei ole ollut koskaan sänkyynjäämisongelmaa. Olen paljon makuulla vain akuutissa surussa. En ota nyt masentuneena edes päikkäreitä. En katso telkkaria yhtään, en pysty.

Nousen kyllä pian ja aloitan taas yhden merkityksettömän päivän yksin sumussa.

Olen innokas lukutoukka mutta pahimmassa masennukseni vaiheessa en kyennyt edes menemään kirjastoon. Saati keskittymään lukemiseen. Ruoka oli lähinnä paahtoleipää ja teetä,jo ajatus jostain jauhelihan paistelusta uuvutti. Tiskikone ei ollut päällä viikkoihin saati pyykinpesu kone mutta enpä minä vaatteita tarvinnut ,kun pyjama päällä kävin alakerran kaupassa ja muuten en lähtenyt mihinkään.

Se oli synkkä vaihe elämässä. Onneksi löytyi toimiva lääkitys ja lääkityksen alettua purra, suostuin kokeilemaan kuntouttavaa työtoimintaa kahdesti viikossa.

Lääkitys on aiheellinen aloittaa. Kaikenlaiset narsistiset julkkikset kailottavat lääkitystä vastaan. Onhan tuokin tapa saada palstatilaa. En olisi selvinnyt ilman lääkkeitä.

Mäkikuisma auttaa masennukseen. 

Mulla auttoi masennukseen taide. 

Jos masennuksen on aiheuttanut suorittaminen, paraneeko se lisää suorittamalla? Ehei.

Lenkille lähtö voi auttaa lievään kaamosmasennukseen tai vastaavaan. 

Vierailija kirjoitti:

juu ei ole ollut siihen aikaa istuskella ja miettiä miltä nyt tuntuu:)Töitä tekemättä ,mutta kun pitää tunnustella miltä tuntuu,hiki haisee ja balalaikka soi,mutta miltäköhän nyt tuntuu.Yhteiskunta olis perikadossa jos jokainen vaan miettis miltä asiat tuntuu,päivästä päivään,mitään ei saa aikaiseksi.:))))))

Olen tässä jamassa, koska laiminlöin itseni, painoin alas tunteeni ja suoritin hyvää kansalaisuutta itsensä hoitavana tunnollisena veronmaksajana.

Kalliiksi tämä sairastaminen tulee yhteiskunnalle sekä myös itselleni. Ja inhimillisellä kärsimyksellä ja elämättömällä elämällä ei ole edes hintaa.

Vierailija kirjoitti:

Mulla auttoi masennukseen taide. 

Millä tavalla tehtynä/ koettuna?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla auttoi masennukseen taide. 

Millä tavalla tehtynä/ koettuna?

 

Jotkut konsertit nostivat minut tavallaan arjen yläpuolelle, vähän samaan tapaan kuin joku oikein upea luontoelämys saattaa tehdä. En ollut enää tyhjä, vaan ravittu. Sain ahaa-elämyksiä, joita on vaikea sanoittaa mutta ohjasivat minua oikeaan suuntaan.

Myös tanssilla ja kuvataiteella on ollut parhaimmillaan kohottava vaikutus, mutta musiikki on se vahvin.

Oma luova tekeminen myös auttoi, mutten sitä kutsuisi samalla tavalla taiteeksi. Kirjoitin ja maalasin pahaa oloa paperille kyllä paljon.

Voisin kuvitella että hengellisyys voisi jollekulle toimia kuten taide minulle.

Jotenkin jaksoin yrittää suorittaa elämääni läpi ns. Todella pakollisten asioiden osalta. Kävin töissä ja olin apuna muille, samaan aikaan en vain kyennyt välillä edes kauppaan, joten saattoi mennä päiviä, että en välttämättä edes syönyt. Paino tippui noin 20kg vuoden aikana. Ei ollut nälkä ja kauppa tai syöminen eivät kuuluneet niiden pakollisten asioiden listalle, jotka oli pakko .

Pikkuhiljaa pakollisten asioiden listalta tippui pois melkeinpä kaikki. Niin kauan yritin, kunnes ei vain enää yksinkertaisesti kyennyt. Diagnoosi vakava masennus, jonka perusteella tällä hetkellä saan kuntoutustukea. Painokin on taas noussut lääkkeiden aloittamisen jälkeen, syömisessä ei kuitenkaan ole tapahtunut juuri muutosta.

Tiedän, että pitäisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja väkisin palauttaa normaalia toimintaa takaisin. Tällä hetkellä niskani taitaa vaan olla edelleen ruhjeilla tuosta ajasta, jolloin tuolla systeemillä painettiin läpi vaikka joka päivä silloinkin mietin, että jos vain kävelisi junan alle ja saisi rauhan. 

Masennus on jännä sairaus. Ei ole voimia nousta sängystä, tai tehdä mitään. Mutta voimia löytyy kuparikaljan kaupasta hakemiseen ja sen juomiseen, lähibaariin kävelemiseen, roskaruuan tilaamiseen Woltilla, konsolipelaamiseen... Mutta suihkussa ei jaksa käydä, tai lenkille lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Masennus on jännä sairaus. Ei ole voimia nousta sängystä, tai tehdä mitään. Mutta voimia löytyy kuparikaljan kaupasta hakemiseen ja sen juomiseen, lähibaariin kävelemiseen, roskaruuan tilaamiseen Woltilla, konsolipelaamiseen... Mutta suihkussa ei jaksa käydä, tai lenkille lähteä.

Se on helppo pilkata, kun ei asioiden päälle vaikuta tietävän tuon taivaallista.

Vierailija kirjoitti:

Olen innokas lukutoukka mutta pahimmassa masennukseni vaiheessa en kyennyt edes menemään kirjastoon. Saati keskittymään lukemiseen. Ruoka oli lähinnä paahtoleipää ja teetä,jo ajatus jostain jauhelihan paistelusta uuvutti. Tiskikone ei ollut päällä viikkoihin saati pyykinpesu kone mutta enpä minä vaatteita tarvinnut ,kun pyjama päällä kävin alakerran kaupassa ja muuten en lähtenyt mihinkään.

Se oli synkkä vaihe elämässä. Onneksi löytyi toimiva lääkitys ja lääkityksen alettua purra, suostuin kokeilemaan kuntouttavaa työtoimintaa kahdesti viikossa.

Selkävamma estää minua liikkumasta ja köyhyys hankkimasta ostopalveluja, joten ajankulu on löydettävä hyvin pienistä ympyröistä. Tiskikoneen puuttuminen ei haittaa yhtään, mutta pesukoneen puuttuminen kylläkin. Sukkien ja trikoopaidan ja -housujen peseminen käsin on työlästä ja lakanoiden ja pyyhkeiden peseminen mahdotonta. Suihkun jälkeen pitäisi vetää ylle hieman huonosti pestyt vaatteet, joten on helpompi olla käymättä suihkussa. Ei tässä meditoiminen paljon auta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus on jännä sairaus. Ei ole voimia nousta sängystä, tai tehdä mitään. Mutta voimia löytyy kuparikaljan kaupasta hakemiseen ja sen juomiseen, lähibaariin kävelemiseen, roskaruuan tilaamiseen Woltilla, konsolipelaamiseen... Mutta suihkussa ei jaksa käydä, tai lenkille lähteä.

 

Se on helppo pilkata, kun ei asioiden päälle vaikuta tietävän tuon taivaallista.

Kyllä tiedän. On tullut katseltua masennusta lähietäisyydeltä.