"Miksi miehet ei halua sitoutua?" Voin kertoa teille
Esimerkiksi huonojen kokemusten takia. Kun kaikki hyvältä vaikuttava onkin lopulta jotain ihan muuta ja oot lopulta naisen henkinen nyrkkeilysäkki, niin kyllä sitä alkaa ajatella että yksin elämä on niin paljon onnellisempaa.
Kommentit (327)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen seurustellut, ollut kihloissa, avoliitossa ja jopa ostanut rivarin kimppaan. Mutta ei kiitos koskaan enää, en enää jaksa miehiä. Niille tarttis koko ajan olla äiti, kokki, siivooja, pyykinpesijä ja huo ra. Parempi mun on yksin olla.
Hyvä, että olet vihdoinkin itsekin tajunnut, ettet ole vaimoainesta.
Ei ole, koska vaimoaines sanana ei ole mikään kehu ihmiselle.
Nojoo, varmasti sinitukkaiselle uistinnaama läskitiinulle se olisi lähinnä vittuilua.
Ei ole syynä vanhat traumat. Vaan vanhat kokemukset. Tiedän tasantarkkaan miten hyviä naisia voi olla. Ja en luovuttanut ex suhteen, vaan minut laitettiin kiertoon. Traumaa en saanut vaikka sattuihan se..
Tiedän mitä hyvä parisuhde hyvän kumppanin kanssa on. Miksi tyytyisin keskivertoon parisuhteeseen? En todellakaan ala sitoutumaan parisuhteeseen jossa asiat eivät toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä peiliin katsominen voisi parantaa todennäköisyyksiäsi?
Mitä sieltä pitäisi etsiä? Joo valikoin vääränlaisia
Ehkä alkuun voisit nuo omat mielenterveysongelmasi hoitaa kuntoon. 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tietysti inhimillistä joskin epäreilua että me menneet kokemukset projisoidaan uuteen parisuhteeseen. Ne sun traumat on sun traumoja eikä niiden sinällään pitäisi olla toisen ihmisen ongelma. Jos sä tapaat uuden ihmisen, kohtaa se uutena ihmisenä äläkä jonkun menneen peilikuvana.
Kun tulee tarpeeks pettymyksiä niin alkaa miettiä, että jos todennäköisyydet on näin pahasti sitä vastaan että löytäisin hyvän parisuhteen, niin jättäydyn mieluummin pois koko pelistä. Jos todennäköisyys että suhde on paska on selvästi yli 50 %, niin se on aika paska todennäköisyys.
AP
Enemmän kuulostaa siltä että elät yhä noissa traumoissa. Huomaa! Sinkkuudessa ei ole mitään vikaa. Traumaelämisessä on. Sinuna miettisin terapiaa
Millä tavalla ne suhteet menee puihin? Ootko koskaan miettinyt että käyttäydytkö itse jotenkin tavoilla jotka tuo näitä huonoja puolia (?) naisista esille? En lainkaan tarkoita etteikö yhden miehen kohdalle voisi osua pelkästään epätasapainoisia tai vaikeita naisia, mutta jos sama kaava toistuu, kyllä mä oikeasti miettisin että voisko mussa itsessäni olla jotain joka saa ne tilanteet aina menemään jotenkin tietyin päin.
Jos on naista joka sormelle, niin miksi pitäisi tyytyä yhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tietysti inhimillistä joskin epäreilua että me menneet kokemukset projisoidaan uuteen parisuhteeseen. Ne sun traumat on sun traumoja eikä niiden sinällään pitäisi olla toisen ihmisen ongelma. Jos sä tapaat uuden ihmisen, kohtaa se uutena ihmisenä äläkä jonkun menneen peilikuvana.
Kun tulee tarpeeks pettymyksiä niin alkaa miettiä, että jos todennäköisyydet on näin pahasti sitä vastaan että löytäisin hyvän parisuhteen, niin jättäydyn mieluummin pois koko pelistä. Jos todennäköisyys että suhde on paska on selvästi yli 50 %, niin se on aika paska todennäköisyys.
AP
Ehkä peiliin katsominen voisi parantaa todennäköisyyksiäsi?
Mitä sieltä pitäisi etsiä? Joo valikoin vääränlaisia
Itsetuntemus ja terapia.
Epäilen, että oikea sitoutumiskammo on harvinaista. Kyse on lähes aina joko siitä, ettei henkilö sillä hetkellä yleensäkään koe halue sitoutua tai sitten siitä, että ei ole vielä tavannut oikeaa henkilöä.
Mun "sitoutumiskammo" katosi sillä hetkellä kun tapasin vaimoni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en saanut viedä omia lapsia ulkomaille ja sen takia en itse tule koskaan menemään ulkomaille enkä halua miestä joka matkustaa ulkomaille enkä miestä joka on vienyt edellisessä suhteessa lapset ulkomaille.
Osa 50-vuotiaista miehistä ei saa parisuhdetta, koska he vastasivat kysymykseen väärin eli kertoivat vieneensä edellisessä suhteessa lapset ulkomaanmatkalle.
Suomi on mukava maa vain osalle ihmisistä ja osalle täysi helvetti.
Oikeestiko mun pitää sijaisena kuunnella kahvitauolla kuinka nämä 63-vuotiaat lähtevät lastenlastensa kanssa Espanjaan ja mun lapsi täyttää 18 enkä päässyt koskaan hänen kanssaan ensimmäiselle lentokonematkalle. Sille ensimmäiselle lentokonematkalle menee varmaan joku k-pää mies, jota en tule sitten sietämään kosk
Kaikilla ei ole samat tulot eikä ratikkaa jolla mennä töihin ja säästää rahat ulkomaanmatkan.
Minä haen sairaslomalle masennuksesta.
Te ette maksaneet sitä yhtä ulkomaanmatkaa joten maksatte veroissa työkyvyttömyyseläkettä 40 vuotta.
Jos yhteiskunta on täynnä tyhmiä ihmisiä niin se ei ole minun vika
Ja minä en mihinkään terapioihin mene, se ei lastani ja minua lentokoneeseen vie eikä auta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä peiliin katsominen voisi parantaa todennäköisyyksiäsi?
Mitä sieltä pitäisi etsiä? Joo valikoin vääränlaisia
Ehkä alkuun voisit nuo omat mielenterveysongelmasi hoitaa kuntoon. 😊
Ensinnäkin, älä laita hymiötä sellasen viestin perään jolla on tarkoitus loukata toista. Se antaa susta extra-ikävän kuvan. Toisekseen, millainen ihminen alkaa diagnosoida toiselle mielenterveysongelmia tuolla tavalla ja sitten vielä laukoo diagnoosinsa ääneen? Ei kovin kypsää eikä etenkään empaattista käytöstä.
AP
Vierailija kirjoitti:
Ei ole syynä vanhat traumat. Vaan vanhat kokemukset. Tiedän tasantarkkaan miten hyviä naisia voi olla. Ja en luovuttanut ex suhteen, vaan minut laitettiin kiertoon. Traumaa en saanut vaikka sattuihan se..
Tiedän mitä hyvä parisuhde hyvän kumppanin kanssa on. Miksi tyytyisin keskivertoon parisuhteeseen? En todellakaan ala sitoutumaan parisuhteeseen jossa asiat eivät toimi.
Etsi suosiolla aasialainen kouluttautunut nainen, niin voit elää onnellisena. Niin minäkin tein kun väsyin kotimaisiin oikuttelijoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen seurustellut, ollut kihloissa, avoliitossa ja jopa ostanut rivarin kimppaan. Mutta ei kiitos koskaan enää, en enää jaksa miehiä. Niille tarttis koko ajan olla äiti, kokki, siivooja, pyykinpesijä ja huo ra. Parempi mun on yksin olla.
Hyvä, että olet vihdoinkin itsekin tajunnut, ettet ole vaimoainesta.
Ei ole, koska vaimoaines sanana ei ole mikään kehu ihmiselle.
Nojoo, varmasti sinitukkaiselle uistinnaama läskitiinulle se olisi lähinnä vittuilua.
Jaahas. Spessu on paikalla vakuuttelemassa ihmisille miten mahtavaa hänen elämänsä on vaikka kaikesta näkee että paha mieli :D.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä just luin missä ammateissa miehet vie lapsiaan ulkomaanmatkoille. Hyvä palkka valtiolla.
Mutta eronneet ei voi seurustella, jos toinen on päässyt viemään lapset ulkomaanmatkalle ja toinen ei.
Mieti jos tekisi jouluruoat ja molempien aikuiset lapset tulisi syömään ja sitten miehen lapsi sanoisi, että muistatko isä sitä ruokaa mitä söimme Espanjassa.
Tulisi ero heti jouluaterian jälkeen.
Tässä on ilmeisesti jokin niin mystinen näkökulma takana, etten tajua pätkääkään miksi se ero tulisi.
Kyllähän tuossa jotain traumaa tai ainakin suhteellisuudentajun puutetta on jos yleistää liki kaikki naiset toksisiksi. Suurin osa on aivan tavallisia, mukavia ihmisiä ja hyvin moni parisuhde on onnellinen ja toimiva myös.
Jos yhden ihmisen kohdalla sama kaava tuntuu toistuvan peräjälkeen niin sitten kannattaa kyllä pohtia tarkkaan missä vika on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en saanut viedä omia lapsia ulkomaille ja sen takia en itse tule koskaan menemään ulkomaille enkä halua miestä joka matkustaa ulkomaille enkä miestä joka on vienyt edellisessä suhteessa lapset ulkomaille.
Osa 50-vuotiaista miehistä ei saa parisuhdetta, koska he vastasivat kysymykseen väärin eli kertoivat vieneensä edellisessä suhteessa lapset ulkomaanmatkalle.
Suomi on mukava maa vain osalle ihmisistä ja osalle täysi helvetti.
Oikeestiko mun pitää sijaisena kuunnella kahvitauolla kuinka nämä 63-vuotiaat lähtevät lastenlastensa kanssa Espanjaan ja mun lapsi täyttää 18 enkä päässyt koskaan hänen kanssaan ensimmäiselle lentokonematkalle. Sille ensimmäiselle lentokonematkalle menee varmaan joku
Ja tykkäät omaa viestiäsi. Vähänkö noloa :D
Minä en hoida eläkkeellä olevia vanhempia enkä tee enää töitä.
Kun sijaisuus päättyy haen masennuksesta sairaslomalle.
En tee enää ikinä töitä enkä auta ketään vapaa-ajalla.
Jos en saa edes lastani viedä ulkomaanmatkalle ja samaan aikaan maksetaan verovähennystä ulkomailla olevien loma-asuntojen remontteihin niin sanon suoraan, että haistakaa v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä just luin missä ammateissa miehet vie lapsiaan ulkomaanmatkoille. Hyvä palkka valtiolla.
Mutta eronneet ei voi seurustella, jos toinen on päässyt viemään lapset ulkomaanmatkalle ja toinen ei.
Mieti jos tekisi jouluruoat ja molempien aikuiset lapset tulisi syömään ja sitten miehen lapsi sanoisi, että muistatko isä sitä ruokaa mitä söimme Espanjassa.
Tulisi ero heti jouluaterian jälkeen.
Tässä on ilmeisesti jokin niin mystinen näkökulma takana, etten tajua pätkääkään miksi se ero tulisi.
Et tajuakkaan, koska olet kermaperseen kakara.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tietysti inhimillistä joskin epäreilua että me menneet kokemukset projisoidaan uuteen parisuhteeseen. Ne sun traumat on sun traumoja eikä niiden sinällään pitäisi olla toisen ihmisen ongelma. Jos sä tapaat uuden ihmisen, kohtaa se uutena ihmisenä äläkä jonkun menneen peilikuvana.
Kun tulee tarpeeks pettymyksiä niin alkaa miettiä, että jos todennäköisyydet on näin pahasti sitä vastaan että löytäisin hyvän parisuhteen, niin jättäydyn mieluummin pois koko pelistä. Jos todennäköisyys että suhde on paska on selvästi yli 50 %, niin se on aika paska todennäköisyys.
AP
Enemmän kuulostaa siltä että elät yhä noissa traumoissa. Huomaa! Sinkkuudessa ei ole mitään vik
No yks meni puihin kun nainen alko käyttää henkistä väkivaltaa kun en halunnu seksiä tarpeeksi usein. Yks meni puihin paitsi yhteensopimattomuuden takia, myös siksi että nainen saatto räyhätä mulle ihan tyhjästä asioista mitä en ollu tehny ja hän oikein nautti riitelystä ja alko mm. uhkailla erolla kin sanoin hänelle vastaan. Kerran hän huus ja räyhäs mulle sen takia, että olin saanu asuntotarjouksen ja hän ei (hitas-arvonnassa). Kun se on jotenkin mun syytä että hän ei oo saanu elämässä kaikkea mitä on halunnu. Yks periaatteessa hyvä nainen oli, mutta ei vaan sovittu yhteen pidemmän päälle.
AP
Vierailija kirjoitti:
Minä en hoida eläkkeellä olevia vanhempia enkä tee enää töitä.
Kun sijaisuus päättyy haen masennuksesta sairaslomalle.
En tee enää ikinä töitä enkä auta ketään vapaa-ajalla.
Jos en saa edes lastani viedä ulkomaanmatkalle ja samaan aikaan maksetaan verovähennystä ulkomailla olevien loma-asuntojen remontteihin niin sanon suoraan, että haistakaa v.
Kukahan nuo verovähennyksetkin on päättänyt. Varmaan joku rikas ja ahne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tietysti inhimillistä joskin epäreilua että me menneet kokemukset projisoidaan uuteen parisuhteeseen. Ne sun traumat on sun traumoja eikä niiden sinällään pitäisi olla toisen ihmisen ongelma. Jos sä tapaat uuden ihmisen, kohtaa se uutena ihmisenä äläkä jonkun menneen peilikuvana.
Kun tulee tarpeeks pettymyksiä niin alkaa miettiä, että jos todennäköisyydet on näin pahasti sitä vastaan että löytäisin hyvän parisuhteen, niin jättäydyn mieluummin pois koko pelistä. Jos todennäköisyys että suhde on paska on selvästi yli 50 %, niin se on aika paska todennäköisyys.
AP
Ehkä peiliin katsominen voisi parantaa todennäköisyyksiäsi?
Mitä s
Mitä noilla asioilla pitäisi susta saavuttaa parisuhdetta ajatellen? Miten ne auttaa mua valikoimaan parempia naisia? Mut terapiassa oon kyllä jo käyny vuosikausia.
AP
En voisi seurustella miehen kanssa joka äänestää kokoomusta.