Mikä teitä ällöttää toisten kodeissa? Nyt saa avautua!
Ystävä kutsui tänään luokseen lounaalle. Kaunis ajatus, mutta ruokahalu katosi täysin, kun olin ottamassa aterimia ja aterinlaatikko oli täynnä ruuanmuruja. Kiva sieltä sotkun keskeltä ottaa "puhtaat" aterimet! 🤢 Pöydän lähettyvillä kävellessä tuntui murut myös sukanpohjissa. En tiedä onko sitten sellainen asia, johon hän ei itse niin kiinnitä huomiota, mutta vieraana kyllä ei houkutellut syömään tuo ympäristö.
Mitkä (pienet ja isot) asiat teitä ällöttää toisten kodeissa?
Kommentit (1764)
Itse työskentelen siivoojana ja kiinnitän huomiota siivoukseen"vahingossa" jatkuvasti tuttavien kodeissa. Tuntuu, että on ihan normisettiä elää paskaisessa kodissa. Vessat pahimpia.
Vierailija kirjoitti:
Huonetuoksut
Tämä! Mikään ei ole pahempaa kuin se, että tuulettamisen sijaan sytytetään kaiken maailman suitsukkeita/eteerisiä öljyjä jne.
Vierailija kirjoitti:
Eläkeiässä olevien Vanhempien koti. Eivät osaa siivota
Vessan ovea ei ole varmaan pyyhitty ikinä. Keittiörätti lojuu märkänä tiskialtaan pohjalla, sillä pyyhitään pöydät. Kaapit ja hyllyt täynnä romua ja roinaa. Seassa on valtavat määrät pölyä. Pölyjä ei ole pyyhitty vuosiin. Keittiötasot ovat ihan täynnä roinaa. astioita, kodinkoneita, jauhopusseja. Eivät mahdu kaappeihin, koska nekin ovat täynnä tavraaa ja turhaa roinaa. Sängyn alta ei imuroida/pyyhitä juuri koskaan valtavat määrät pölyä alaknut kertymään. Jatkuvasti valittavat kun on niin kiire ettei ehdi. Jaa. Ovat siis eläkkeelä, eivätkä käy töissä joka päivä huh.
Et siis huolehdi sen vertaa vanhoista vanhemmistasi, että siivoaisit heillä?
Vierailija kirjoitti:
Pahin oli kävin kerran vanhan ystäväni luona vanhassa lapsuudenkodissaan. Kun isänsä ja äitinsä olivat katsoneet samaa suhisevaa putki-tv:tä jo neljättä vuotta samoilla sohvilla liikkumatta , aloin miettimään
Mitä aloit miettimään?
Aina voi tarjota siivousapua jos noin kamalasti ällöttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävä huuhteluaineen lemu joka tulvii jopa rappukäytävään asti.
Koettakaa nyt päättää onko paskanhaju vai pesuaineen haju pahempi, huoh.
Riippuu siitä kumpi koetaan pahemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätön värien sekamelska ja huonekalujen ja tavaroitten vanhanaikaisuus ja rumuus. Ihan uskomatonta, että joku edes pystyy elämään semmoisessa ympäristössä, mutta semmoisia suurin osa suomalaisten kodeista on: todella rumia sisustukseltaan. Hyi ja hyi.
Itselle on tärkeää mm. värien harmonia, ja se, että värit ja kalusteitten tyyli jatkuvat yhteensopivina koko asunnon läpi.
Makuasioita.
Vierailija kirjoitti:
Mitään varsinaisia ällötyksiä ei tuttavapiiriin kuulu, joten mieleen tulee vain roina ja kaikki tasot täynnä tavaraa. Kaverin mökillä turhauttaa todella yrittää auttaa keittiössä, kun mistään ei löydy tyhjää pöydän kulmaa. Joo, tee sä tuo salaatti. Okei, lattiallako? Muutenkin siellä istuessa tulee välillä olo, että olisipa jätesäkki ja lupa kiertää kämppä läpi ja kerätä turhakkeet siihen. Jos olen pidempään ympäristössä, jossa on liikaa ryönää, se tuntuu vähän samalta kuin jatkuva meteli. Alkaa ahdistaa.
Tuo on kyllä totta. Toiset säilyttävät pöydillä tavaroita joita siinä ei tarvisi säilyttää. Eräässäkin talossa oli hyvin vähän laskutilaa, mutta sitäkin enemmän kaappeja keittiössä. Noilla tasoilla sitten säilytettiin kurkkupurkeista ja sipuleista ja kananmunista lähtien kaikkea niin, että vain 10cm kapea kaistale pöydänreunassa oli vapaana ruuan laittamiselle. Joka kerta joutui taistelemaan kun yritti laskea edes voipakettia hetkeksi johonkin, tavaroita tipahteli klinkkerilattialle ja lautasia ja lasejakin särkyi yhtenään kun oho, ei se mahtunutkaan tuohon senttixsentti alueelle.
Ja mitä sitten oli keittiönkaapeissa? Ihan mitä sattuu, ei keittiötarvikkeita ainakaan.
Toinen, ymmärrettävästi ahdas asunto, varmaan 20 neliötä. Yksinkertaisesti parin päivän jälkeen olen jo ihan rikki, kun mitään ei voi laskea kädestään mihinkään, kun heti on kaikki tasot ja tuolit täynnä tavaraa.
Ystäväperheessä on koira joka kerjää ja kuolaa ruokapöydän vieressä. On oppinut kerjäämään koska saa pöydästä makupaloja. Ne kuolalammikot lattialla ällöttävät. Pari kertaa sain sukan märäksi. Nyt olen oppinut pitämään varani ja katsomaan mihin astun. Isäntäväki ei tunnu niitä huomaavankaan.
Koira on ihan kiva. Tykkään siitä kovasti. Eikä kuolaaminen ole koiran vika. Omistajat on sen siihen opettaneet.
Ruskeat tahrat vessan seinissä. Koko talo muuten perus siisti, kun vierailen siellä, mutta en tajua, miksei niitä vessan seiniä ikinä pestä puhtaaksi tai maalata, jos ei muuten lähde enää puhtaaksi. On omistusasunto.
Vessa haisee aina vaan vauvan vaipalta, vaikka viimeisin vauva mennyt jo kouluun. En ole ainut, joka tätä on ihmetellyt, ja joka välttelee tuon talon vessaa.
Inhottava vanhan puun haju. Lähtee vanhoista puukalusteista. Talo ei haissut tuolta ennen noiden kalusteiden hankkimista. En tajua, mikseivät hanki toisenlaisia kalusteita.
Nämä kaikki eri kodeissa.
Yhden ystäväni kotona sen mies. Oli jo seurusteluaikoinaan minusta kummallinen umpimielinen mörkö, mutta nyt niitten kotona en halua enää käydä yhtään.
Mies istuu pöydän päässä ja tuijottaa. Ei puhu sanaakaan. Ei sano päivää eikä näkemiin. Istuu ja tuijottaa. Katsoisi sitten vaikka ikkunasta ulos, jos siinä puhumattomana pitää istua, tai lukisi lehteä tai mitä vaan muuta kuin tuijottaa vierasta.
Viimeksi kun menin sinne,mies oli ulkohommissa haalarit päällä, ajattelin, että hyvä kun on jotain tekemässä. Niin ei, tuli sisälle ja istui niissä haalareissaan pöydän päähän ja alkoi vahdata.
Onkohan se mustasukkainen ja haluaa kuulla joka sanan, ehkä, en tiedä. En ole kovin montaa kertaa sen kuullut puhuvan yleensä mitään. Lapset siellä on mukavia ja ystävän kanssa olisi kiva jutustella.
Ystävä sanoo selitykseksi vaan, että se on tommonen. Kai se hyvä mies sitten on.
Enpä ole koskaan tuoreita salaatteja veitsillä leikannut mutta olenkin saanut opin Saksassa.
Lapset,niiden syyksi laitettavat paskaisuudet ja sotkut ympäri asuntoa.
Naiset vain peittelevät selittelemällä sitä, että ovat kelvottomia niin äiteinä kuin puolisoinakin.
Pahimpia ovat yyhhoot jotka eivät pidä itsestäänkään huolta vaan kulkevat ihan hompsantuusan näköisinä ihan julkisestikin. Pthyi..
Tietokonehommissa usein avustavana, likaiset näppäimistöt :x Vasta jouduin naputtelemaan sellaista joka näytti siltä että päälle on ejakuloitu, syöty joululounas ja kuoltu. Pyyhkikää välillä, kiitos. Ei jumitu enää napitkaan pohjaan kun siellä ei ole puolia pikku-Annelin lauantaipussista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saastaisuus, pölyisyys, tavarat ei järjestyksessä tai lajiteltu tarkasti, vessa ei kiillä. Onhan näitä. Puhdas, siisti ja järjestetty koti ei oikeasti vaadi paljoa. Ja jos ei jaksa siivota niin säännöllinen siivouspalvelu nyt ei paljoa maksa.
Jos itseä ei haittaa niin miksi pitäisi maksaa siivouspalvelulle jostain mitä ei tarvitse. Ja ei kaikilla yksinkertaisesti ole varaa vaikka sinun mielestä se ei kallista olekaan.
Ei se siivouspalvelu mikään taikasana ole. Ei ne siivoojatkaan sille kodin järjestykselle mitään mahda. Ei ne ryhdy asettelemaan tavaroita kaappeihin ja heittämään turhia roinia minnekään. Kaappien ja komeroiden sisälle ne ei mene eikä esim. vaatehuoneeseen.
Äitini luona kävi säännöllisesti siivoojat, koska äiti oli jo vanha eikä itse jaksanut. Siivoojat teki itse asiassa sellaisen näennäissiivouksen. Toki matot vietiin ulos ja paikat pyyhittiin, mutta esim. makuuhuoneessa sängyn alustaa ei koskaan puhdistettu kunnolla. Äidin kuoltua totesimme, miten ylimalkaista se oli ollut.
Äidillä oli stereotaso ja paljon äänilevyjä. Eihän hän niitä enää kuunnellut, mutta halusi säilyttää ne. Kun sitten avasimme lasiset liukuovet, se pölyn määrä oli aivan kauhea. Levykannet oli ihan paksussa harmaassa pölyssä, samoin koko kaapin sisältö levysoittimineen muutenkin. Oli vain pyyhkäisty lasiovet ulkoapäin.
Makuuhuoneen ja olohuoneen lampunvarjostimia ei oltu pyyhitty pölystä koskaan. Nehän oli siellä ylhäällä, ei sinne ilmeisesti tarvinnut katsoa. Ei sitä itsekään hoksannut äidin luona käydessä, että miten pölyssä jotkut kohdat tosiaan oli, sitä vain ajatteli, että totta kai täällä on kaikki siivottu kun kerran käy siivoojat.
Samoin huonekalujen, kuten lipastojen ja kaappien taustat, ne oli ihan pölyssä. Verhotankojen päältä ei koskaan oltu imuroitu, verhojen reunat ylhäältä ihan tomussa.
Eikä roskisten tyhjentäminen ilmeisesti kuulunut siivoojille eikä sen roskiskaapin putsaus. Sen tein aina minä siellä käydessäni.
Itse asiassa huomasin jo työpaikallanikin, miten ylimalkaista siivoaminen nykyään on ammatti-ihmisilläkin.
Hajujen määrä: parfyymi, saippua, pyykkiaine, astianpesuaine, hiustuotteet, deodorantti, kynsilakka, kukat ..... Kaikki tuoksuu erilaiselta ja se sekoitus on oksettava! Ja ahdistava. Olen astmaatikko ja en vieraile näiden ystävieni kotona tuon vuoksi, tapaamme ulkona vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuita muruja ihmettelen aterinlaatikossa. Laittavatko ihmiset sinne likaisia veitsiä, vai mistä ne murut sinne tulee..
Eikö sinulla sitten ilmesty aterinlaatikkoon ikinä mitään muruja?
Olen eri kuin lainaamasi, mutta ei minulla ainakaan. Ei myöskään lapsuudenkodissani. Eli itsekin ihmettelen, miten sinne päätyy roskaa.
Jos aterinlaatikon päällä on se vedettävä leikkuulauta, niin näin käy helposti. Murut kulkeutuvat leikkuutasolta alempiin lootiin.
Outo ilmiö, mutta niin siinä käy.
Ai että menisin edes jonnekkin kylään, yök! Ikinä voi tietää, miten ne siellä asiansa hoitelee!
Yksi ystäväni säästi sähköä. Aina istuttiin puolipimeässä, joku tuikku pöydällä. Hyvä että vessaan uskalsi laittaa valot kun siellä kävi.
Jotenkin se oli kauhean ankeaa. Mutta jokainen on tietysti oman kotinsa valtias, ei sitä voinut ruveta valoja vaatimaan.
Huonetuoksut