Millä syyllä olette kieltäytyneet hautajaiskutsusta?

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Viime vuosina hautajaiset ovat varsin usein olleet perjantaisin, joka on työpäivä. Tämä on yleisin syy mulla, miksi en osallistu hautajaisiin. Toinen syy on se, että hautajaiset on yleensä ainakin parinsadan kilometrin päässä kotoani eikä mulla ole autoa eikä ajokorttiakaan. Kummitätini (isäni sisko) hautajaisiin olisin halunnut vuosi sitten mennä, mutta muistisairasta äitiäni ei voinut jättää yksin ja oli tärkeämpää, että isäni pääsi pikkusiskonsa hautajaisiin. 

Eikö sitä dementikkomummoa voi päiväksi johonkin kellariin lukita?

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Viime vuosina hautajaiset ovat varsin usein olleet perjantaisin, joka on työpäivä. Tämä on yleisin syy mulla, miksi en osallistu hautajaisiin. Toinen syy on se, että hautajaiset on yleensä ainakin parinsadan kilometrin päässä kotoani eikä mulla ole autoa eikä ajokorttiakaan. Kummitätini (isäni sisko) hautajaisiin olisin halunnut vuosi sitten mennä, mutta muistisairasta äitiäni ei voinut jättää yksin ja oli tärkeämpää, että isäni pääsi pikkusiskonsa hautajaisiin. 

Eikö sitä dementikkomummoa voi päiväksi johonkin kellariin lukita?

Ei voi :)

Olen laittanut kaikkiin kutsuihin, häät, hautajaiset, syntymäpäivät ja muut kissanristiäiset, valitettavasti olen estynyt saapumasta sinä päivänä paikalle. Ei ole kukaan koskaan kysynyt miksi et tullut. Oikea syy tietysti että EVVK.

Äitini sanoo, että ristiäis- ja hautajaiskutsusta ei saa kieltäytyä. Olen noudattanut sitä periaatetta. Mutta mulla kotikasvatus oli kyllä muutenkin aika spartalainen. Ymmärrän esim. Englannin kuninkaallisia velvollisuuksineen oikein hyvin.

Olen vaan sanonut etten pääse. En muita syitä, koska mielestäni en ole kenellekään velvollinen niitä kertomaan.

En ollut isän hautajaisissa, koska ne oli ihan sirkusta. Isän vanhemmat oli luvanneet järjestää hautajaiset, olivat luvanneet isän puolisolle ihan pienet ja yksityiset hautajaiset, mutta lopulta hautajaisissa oli kamala määrä vieraita ja isän puolison tahto oli ohitettu lähes kaikessa koska isän vanhemmat teki kaiken oman mielensä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Periaatteellisista syistä en osallistu yllätysjuhliin. Haluan kutsun vain juhlan kohteelta itseltään.

Kiitos, tätä käytän jatkossa. :)

Huono olo. Hautajaiset oli saaressa, johon piti mennä lautalla johon saa aina jonottaa vähintään tunnin. Monesti enemmänkin. Mun sukulaiset tietää, että mun pitää oikeasti olla kipeä jos jätän jotain sovittua, varsinkin tärkeää, väliin. No iltapäivään mennessä oli selvää, että mulla on noro, mutta silloin aikaisin aamulla ilmoitin vaan syyksi, että mulla on tosi paha olo ja mä en yksinkertaisesti halua lähtä jonottaa helteellä lauttaan ja sitten hautajaisiin ja taas jonottaa tunneiksi lauttaan. Uskon, että se isotäti ois ymmärtänyt eikä ois halunnut, että lähden sinne kitumaan. 

Onneksi ei ole tullut kutsuja kuin ihan lähisuvusta. Tuollaisten kaukaisempien sukulaisten tapauksessa olisi helppo sanoa joku syy.

Ei mitään vaivaa?? Onhan siitä ihan tolkuttomasti vaivaa. Nytkin on tulossa 500 euron junalippu- ja autonvuokrakulut ja sen lisäksi viikonloppu menee pe-työpäivästä su-iltaan matkustaessa ja siellä hautajaisissa. Majoituksesta ei onneksi tarvitse maksaa, mutta en vielä tiedä miten järkkään vieraaseen kaupunkiin aamupalan... kuskataan varmaan junassa mukana. Ihan hitonmoinen riesa mun mielestä.

Kahdesti olen kieltäytynyt. Toisella kertaa oli matka varattu samaan ajankohtaan ja toinen oli koronan jälkimaininkeja ja siihen vedoten kävin vain kirkossa, en muistotilaisuudessa. Kummallakin kerralla kyseessä oli tätini mies (eri tädit), eli sukulaisuuskin vähän etäisempää.

Ihmettelivät miksen tullut sukulaisen hautajaisiin vaikka oli kutsuttu. Ei oltu kutsuttu. Kuulin sukulaisen kuolemasta vasta kahden kuun päästä. Eräskin serkku vänkää miksen tullut. Kutsuttiinhan. Ei kutsuttu. Kyllä. Ei. Kyllä. Ei.jne

Ei kutsuttu toisen vanhuksen synttäreillekään. Sama serkku vänkää siitäkin että olin muka paikalla. En ollut.

Tuntuu välillä että koko suku on täysin sekaisin.

Hautajaiset siirrettiin viikolla myöhemmäksi kuin alun perin oli suunniteltu ja minulla oli sinä viikonloppuna korkeakouluopintoihin liittyvä tärkeä (ei hupi, vaan opintokokonaisuuteen liittyvä) ulkomaanmatka sovittu ja maksettu (olin myös matkanjohtaja ko. reissussa).

Olin raskaana rv 37, ja matkaa puolison isovanhemman hautajaisiin oli melkein 500km suuntaansa. En ollut tavannut kyseistä isoisää koskaan, joten jäin kotiin esikoisen (3v) kanssa ja mies lähti sisarustensa kanssa. 

Mun auto-onnettomuudessa kuolleen hyvän ystävän hautajaisiin en päässyt, koska hän asui Ranskassa. Kyseessä on juutalainen perhe, joten hautajaiset järjestettiin pari päivää kuolemasta - kuulin tapahtuneesta yhteiseltä ystävältäni myöhään edellisenä iltana, enkä olisi ehtinyt paikalle kuin yksityiskoneella, jos sittenkään. 

En tuntenut vainajan omaisia enkä muitakaan tuttavia, vain vainajan. Olisi ollut outoa mennä tuntemattomien ihmisten joukkoon. Kävin myöhemmin haudalla viemässä kynttilän.

Christiiina kirjoitti:

Kun minun isoveljelläni oli aikoinaan ristiäiset, oli hän ukkini 2. Lapsenlapsi. Ukkini ei tullut ristiäisiin vaikka välimatkaa oli vain 100km ja hän olisi saanut kyydin sinne, kun kuulemma maatilalla oli niin paljon töitä, ettei voinut yhtä päivää olla poissa (,vaikka olisikin voinut hoitaa aamu- ja iltalypsyt)

Ja se ukki kieltäytyi hautajaisista tämän takia?

Hautajaiskutsuun ei tarvitse välttämättä vastata, ne menevät jotka menevät. Perusteluja ei tarvitse esittää.

Vanha ketju, mutta lisään tässä hautajaisia järjestävän näkökulman.

Itse järjestän tässä hautajaisia äidilleni. Odotan nuoremmalta lähisuvulta osallistumista (lapset, lapsenlapset). Äidin lähes 90v vanhat sisarukset saavat jättää tulematta, jos heillä ei terveys anna periksi. Heillä olisi pitkä matka tulla paikalle, kirkon penkit ovat kovat ja kevätjäät liukkaita. Muita kaukaisempia sukulaisia ja tuttavia kutsun kohteliaisuussyistä. Toivottavasti muistan kaikki, että he eivät mieltänsä pahoita. Heiltä odotan lähinnä ilmoitusta ovatko he tulossa, vai eivät ja minkälaisella porukalla ovat tulossa, että osaan tilata oikean määrän ruokaa muistotilaisuuteen. Kieltäytyminen ei haittaa, eikä minua kieltäytymisen syyt oikeasti edes kiinnosta, mutta vaikeneminen ärsyttää. Sekin ärsyttää, jos viime hetken "sairastujia" ja tulonsa peruuttajia kertyy iso liuta.



Jos tahtoo oikein kohtelias olla, niin kieltäytyy ja lähettää adressin hautajaisiin.

Ei ole kutsuttu on vain kerrottu missä ja milloin ovat, että voi tulla jos näin haluaa. Eikä ole mitään kysytty jos en ole mennyt. 

Hautajaisiin ei todellakaan tarvitse mennä, jollei halua/ pääse.

Mitään perusteluja ei tarvitse myöskään esittää. 

Adressi riittää mainiosti muistamiseen.