Syökö täällä joku tyyliin 100€/kk? Mitä syöt päivän aikana?
Tarkasti siis. Jotenkin tuntuu mahdottomalta, alle 25€/vko!
Kommentit (20480)
Onko teillä jokin ideologinen syy syödä ultraprosessoituja herneitä muiden valkuausainelähteiden sijaan? Soijaa en itse syö mutta ymmärrän sen olevan edullista. Herneet mä syön hyvällä ruokahalulla rokassa tai kinkun kylkiäisinä.
Kampin Pimu
Kampin Pimu kirjoitti:
Tsekkasin huvikseni parin ruokakaupan verkkosivuilta mulle ennen tuntemattoman hernesuikaleen hinnan. Sehän on liki neljäkymppiä kilo! On siinä valkuaisaineella hintaa. Ei jummi-jammi, sillä saisi vaikka naudanfilettä. Tai parissa kananmunassakin lienee yhtä paljon valkuaisainetta.
Onhan näissä kilohintaa, se on totta. Mutta proteiinia tässä on painoa kohti (g/100g) yli kolme kertaa enemmän kuin naudassa. Tai puhumattakaan kananmunasta. Ja tämä on tosi kevyttä eli ei tätä kiloa tai edes sitä 100g saa ujutettua mihinkään ruokasatsiin kerralla 😄. Netistä tilaamalla tätä saa usein edullisemmin, ja itse jo melkein tilasin Kärkkäiseltä 6 pussin tarjoussatsin... Mutta esim Herniksen omilla sivuilla on jättisatsi: 28 pussia 59,90e, eli 26,74e/kg +toimitus. Jos vaikka kaverin kanssa tuon tilaisi puoliksi, niin ei tuo minusta ole paha hinta melkein vuoden hernissuikaleista. Se kaikki muu arkinen kasviproteiini (linssit, pavut, tofu ja soija) on niin paljon edullisempaa kuin liha tai kala, että se tasottaa loppusumman.
Mitä taas tulee naudan fileeseen, niin itse en kuuna päivänä sellaiseen rahojani käyttäisi. En näe fileessä sellaista arvoa mitä ehkä jotkut muut näkee, joten jos minun pitäisi näiden kahden välillä valita, niin heittämällä ennemmin maksan sen 40e/kg herniksestä. Mutta niinhän se on, että mitä kukakin valitsee ostaa ja syödä, niin sen mukaan sitten menee.
-Säästäjä
Kampin Pimu kirjoitti:
Onko teillä jokin ideologinen syy syödä ultraprosessoituja herneitä muiden valkuausainelähteiden sijaan? Soijaa en itse syö mutta ymmärrän sen olevan edullista. Herneet mä syön hyvällä ruokahalulla rokassa tai kinkun kylkiäisinä.
Joo, sulovilenismi. Kun halvalla saa 😂
Ensimmäisen kerran ostin hernistä fiksuruuasta, ne oli jotain 89 senttiä/pussi, kilohinta jotain 12 euroa. Viime vuonna työmatkalla Hesassa jouduin kulkemaan Kampin (!!!!) kautta useampaan kertaan, ja siellä kauppakeskuksessa oli jaossa noita pieniä hernispusseja, ja joka kerta kun kävelin ohi, mulle lykättiin niitä. Lopulta mulla oli niitä repullinen. Niitä on sitten riittänyt.
Noi säilyy maailman tappiin, ja hernis on vieläpä kotimaista tuotantoa. Meillä syödään papuja myös ihan papuina ja herneitä herneinä (oli tänäänkin herneitä siinä paistetussa riisissä seassa), mutta noi on yksi vaihtoehto monen muun joukossa. Joskus voin tietenkin ylevästi väittää myös sitä, että kasvisproteiinivalmisteita syömällä säästän maailman sademetsiä, kun ei tartte niin paljon metsää kaataa soijapelloiksi (suurin osa soijastahan menee nautojen rehuksi ja sitten ihmisruuaksi, jätän sen välivaiheammun pois), mut enimmäkseen hinta ja säilyvyys. Kun meillä tuppaa olemaan pakastimissa vähän tilapulaa...
Plussaa on myös se, että meidän herkkävatsaisin nuori pystyy noita syömään ilman oireita (kun kana ei käy kun on äitiinsä tullut, rasvainen liha ja kala ei käy, kananmunakin välillä aiheuttaa oireita).
Minulla on ihan puhtaasti eettiset syyt olla ostamatta lihaa. Justiinsa luin, että suomalaisten lihan syönti on tuplaantunut 1960-luvun alle 40kg/vuosi/henki nykyiseen n 80kg/vuosi/ henki. Se on aivan järkyttyvä määrä!! Plus vielä kananmunat päälle... Mm Animalian sivuilta jokainen voi halutessaan käydä lukemassa tehotuotannon arjen karua totuutta, ja se eläinten kohtelu on jotain aivan käsittämättömän julmaa, että en halua tukea sellaista. Plus että kärsin eläinten puolesta huonosta omastatunnosta, jos lihaa tai kanamunia syön.
Minun ruokavaliossa on aika vähän sellaista ihan oikeasti ultraprosessoitua tuotosta, että ei nuo Hernikset sen puoleen hetkauta terveyttä mihinkään suuntaan. Eikä nuo varmasti ole huonompi vaihtoehto verrattuna ultraprosessoiduille ja lisäaineilla kyllästetyille makkaroille, nakeille, lihapiirakoille, eineslihapullille ym. ym.
-Säästäjä
Kampin Pimu kirjoitti:
Onko teillä jokin ideologinen syy syödä ultraprosessoituja herneitä muiden valkuausainelähteiden sijaan? Soijaa en itse syö mutta ymmärrän sen olevan edullista. Herneet mä syön hyvällä ruokahalulla rokassa tai kinkun kylkiäisinä.
"Onko teillä jokin ideologinen syy syödä ultraprosessoituja herneitä muiden valkuausainelähteiden sijaan? Soijaa en itse syö mutta ymmärrän sen olevan edullista. Herneet mä syön hyvällä ruokahalulla rokassa tai kinkun kylkiäisinä."
Mikä tuosta Herniksestä mielestäsi ultraprosessoitua tekee?
Yleensä kai ultraprosessoiduksi määritteleminen edellyttäsi melko pitkää ainesosalistaa ja kasaa E-koodeja, mutta tuohan on 100% herneproteiinia.
Kampin Pimu kirjoitti:
Tsekkasin huvikseni parin ruokakaupan verkkosivuilta mulle ennen tuntemattoman hernesuikaleen hinnan. Sehän on liki neljäkymppiä kilo! On siinä valkuaisaineella hintaa. Ei jummi-jammi, sillä saisi vaikka naudanfilettä. Tai parissa kananmunassakin lienee yhtä paljon valkuaisainetta.
"Tsekkasin huvikseni parin ruokakaupan verkkosivuilta mulle ennen tuntemattoman hernesuikaleen hinnan. Sehän on liki neljäkymppiä kilo! On siinä valkuaisaineella hintaa. Ei jummi-jammi, sillä saisi vaikka naudanfilettä. Tai parissa kananmunassakin lienee yhtä paljon valkuaisainetta."
Vähän hölmöä verrata kuivatuotteen hintaa fileeseen, missä on 2/3 vettä. Jos haluat nimenomaan valkuaisaineen hintaa verrata niin sitten pitäisi verrata €/proteeinikilo.
Tällöin tuon suikaleessa proteiinin hinnaksi tulee luokkaa 45€/kg, kun sitten taas esim 15€/kg hinnalla myytässä 10% naudan jauhenlihassa (20g proteiinia / 100g) proteiinin hinta olisi 75€/kg. Siinä sisäfileessäsi taas proteiinikilolle tulee hintaa jo helposti pari sataa euroa.
Prosessoitu ruoka tai ultraprosessoitu ruoka on termi, joka ei suoraan aina kerro ruuan terveellisyydestä tai turvallisuudesta. Ruokaviraston sivuilta:
Ultraprosessoitu ruoka on brasilialaisen CarlosMonteirontutkimusryhmän lanseeraama termi, joka hyödyntää NOVA-luokitusta elintarvikkeiden jaottelussa 4 luokkaan niiden prosessointiasteen mukaan seuraavasti:
1.Prosessoimattomattai minimaalisesti prosessoidutelintarvikkeet,kuten hedelmät, marjat, tuore liha,sisäelimet,sienet, maito, kananmuna ja vesi.
2. Ruoanvalmistusaineet,kuten suola, sokeri, öljy, voi, joita ei yleensä syödä sellaisenaan.
3. Prosessoidut elintarvikkeet, jotka on tehty luokan 1 ja 2aineksista, kuten tuore leipä, juustot sekä säilykkeet.
4. Ultraprosessoiduissa ruoissa on kolmosluokan ainesosien lisäksi käytetty usein lisäaineita,kuten värejä, aromeja ja säilöntäaineita sekä tekniikoita, joita on tarjolla vain teollisessa tuotannossa.Ultraprosessoiduiksi luokittuvatesim.makeiset, virvoitusjuomat, lihavalmisteet,kuten leikkeleet ja makkarat, äidinmaidonkorvikkeet, D-vitaminoidut maitovalmisteet, levitettävät rasvat sekä suurin osa eläinperäisten elintarvikkeiden tapaan käytettävistä kasvipohjaisista vaihtoehdoista, kuten esimerkiksi kasvijuomat. Myössuuri osaruoanlaitossa käytettävistäkastikkeista ja ruoanvalmistusaineista, kuten osa liemikuutioista, kuuluvat tähän kategoriaan.
***************************
Eli ylläolevasta voidaan todeta, että valmistusaineluettelon pituus ei välttämättä kerro siitä, onko jonkin ruoka ultraprosessoitua. Prosessoitu tarkoittaa käsiteltyä, ja esimerkiksi viipaloiminen ja keittäminen on käsittelyä. Hernis on ultraprosessoitua, koska sitä valmistetaan teollisessa prosessissa, jota ei voi järkevästi toteuttaa kotiolosuhteissa.
Arlan sivuilta löytyy herneproteiinin valmistusprosessit:
Herneproteiini valmistetaan kahdella eri tavalla.
Herneproteiinikonsentraatti:
Kypsistä keltaisista herneistä jauhetaan herneproteiinijauho, joka sitten erotetaan kahteen osaan: proteiinipitoiseen ja tärkkelyspitoiseen fraktioon käyttäen ilmaluokitusta. Tämä menetelmä hyödyntää sitä seikkaa, että herneproteiinin ja tärkkelyksen hiukkaset eroavat kooltaan ja tiheydeltään.
Herneproteiini-isolaatti:
Kypsistä keltaisista herneistä jauhetaan herneproteiinijauho, joka sekoitetaan sitten lievästi emäksiseen veteen liuottamista varten. Tässä vaiheessa suurin osa tärkkelyksestä, kuidusta ja muista herneen kiinteistä aineista poistuu.
Seuraavaksi liuos hapatetaan, mikä saa herneproteiinin erottumaan vielä enemmän alkuperäisen herneproteiinijauhon muista ainesosista. Lopuksi herneproteiini jauhetaan hienoksi jauheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Prosessoitu ruoka tai ultraprosessoitu ruoka on termi, joka ei suoraan aina kerro ruuan terveellisyydestä tai turvallisuudesta. Ruokaviraston sivuilta:
Ultraprosessoitu ruoka on brasilialaisen CarlosMonteirontutkimusryhmän lanseeraama termi, joka hyödyntää NOVA-luokitusta elintarvikkeiden jaottelussa 4 luokkaan niiden prosessointiasteen mukaan seuraavasti:
1.Prosessoimattomattai minimaalisesti prosessoidutelintarvikkeet,kuten hedelmät, marjat, tuore liha,sisäelimet,sienet, maito, kananmuna ja vesi.
2. Ruoanvalmistusaineet,kuten suola, sokeri, öljy, voi, joita ei yleensä syödä sellaisenaan.
3. Prosessoidut elintarvikkeet, jotka on tehty luokan 1 ja 2aineksista, kuten tuore leipä, juustot sekä säilykkeet.
4. Ultraprosessoiduissa ruoissa on kolmosluokan ainesosien lisäksi käytetty usein lisäaineita,kuten värejä, aromeja ja säilöntäaineita sekä tekniikoita, joita on tarjolla vain teollisessa tuotannossa.Ultraprosessoiduiksi luokittuvatesim.makeiset, virvoitusjuomat, lihavalmisteet,kuten leikkeleet ja makkarat, äidinmaidonkorvikkeet, D-vitaminoidut maitovalmisteet, levitettävät rasvat sekä suurin osa eläinperäisten elintarvikkeiden tapaan käytettävistä kasvipohjaisista vaihtoehdoista, kuten esimerkiksi kasvijuomat. Myössuuri osaruoanlaitossa käytettävistäkastikkeista ja ruoanvalmistusaineista, kuten osa liemikuutioista, kuuluvat tähän kategoriaan.
***************************
Eli ylläolevasta voidaan todeta, että valmistusaineluettelon pituus ei välttämättä kerro siitä, onko jonkin ruoka ultraprosessoitua. Prosessoitu tarkoittaa käsiteltyä, ja esimerkiksi viipaloiminen ja keittäminen on käsittelyä. Hernis on ultraprosessoitua, koska sitä valmistetaan teollisessa prosessissa, jota ei voi järkevästi toteuttaa kotiolosuhteissa.
Arlan sivuilta löytyy herneproteiinin valmistusprosessit:
Herneproteiini valmistetaan kahdella eri tavalla.
Herneproteiinikonsentraatti:
Kypsistä keltaisista herneistä jauhetaan herneproteiinijauho, joka sitten erotetaan kahteen osaan: proteiinipitoiseen ja tärkkelyspitoiseen fraktioon käyttäen ilmaluokitusta. Tämä menetelmä hyödyntää sitä seikkaa, että herneproteiinin ja tärkkelyksen hiukkaset eroavat kooltaan ja tiheydeltään.
Herneproteiini-isolaatti:
Kypsistä keltaisista herneistä jauhetaan herneproteiinijauho, joka sekoitetaan sitten lievästi emäksiseen veteen liuottamista varten. Tässä vaiheessa suurin osa tärkkelyksestä, kuidusta ja muista herneen kiinteistä aineista poistuu.
Seuraavaksi liuos hapatetaan, mikä saa herneproteiinin erottumaan vielä enemmän alkuperäisen herneproteiinijauhon muista ainesosista. Lopuksi herneproteiini jauhetaan hienoksi jauheeksi.
AI:lta kysellessä kannattaa pyytää myös ne lähteet mukaan.
Soijarouheissa puhuttaessa usein sanotaan että vaalea on vähemmän prosessoitua ja tumma ultraprosessoitua, erona on se että jälkimmäisessä on mukana väriainetta.
Paljon olennaisempaa kuin tuosta ultraprosessoidusta vääntäminen (koska sille ei mitään virallista tai edes vakiintunutta määritelmää) olisi kuitenkin se tieto että onko 100% herneproteiini jotenkin epäterveellistä. Nythän tuolla aiemmin implikoitiin että se on jotenkin huono juttu, mutta ei sitä voi suoraan siitä päätellä että hernis = ultraprosessoitu (jos edes on) = huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prosessoitu ruoka tai ultraprosessoitu ruoka on termi, joka ei suoraan aina kerro ruuan terveellisyydestä tai turvallisuudesta. Ruokaviraston sivuilta:
Ultraprosessoitu ruoka on brasilialaisen CarlosMonteirontutkimusryhmän lanseeraama termi, joka hyödyntää NOVA-luokitusta elintarvikkeiden jaottelussa 4 luokkaan niiden prosessointiasteen mukaan seuraavasti:
1.Prosessoimattomattai minimaalisesti prosessoidutelintarvikkeet,kuten hedelmät, marjat, tuore liha,sisäelimet,sienet, maito, kananmuna ja vesi.
2. Ruoanvalmistusaineet,kuten suola, sokeri, öljy, voi, joita ei yleensä syödä sellaisenaan.
3. Prosessoidut elintarvikkeet, jotka on tehty luokan 1 ja 2aineksista, kuten tuore leipä, juustot sekä säilykkeet.
4. Ultraprosessoiduissa ruoissa on kolmosluokan ainesosien lisäksi käytetty usein lisäaineita,kuten värejä, aromeja ja säilöntäaineita sekä tekniikoita, joita on tarjolla vain teollisessa tuotannossa.Ultraprosessoiduiksi luokittuvatesim.makeiset, virvoitusjuomat, lihavalmisteet,kuten leikkeleet ja makkarat, äidinmaidonkorvikkeet, D-vitaminoidut maitovalmisteet, levitettävät rasvat sekä suurin osa eläinperäisten elintarvikkeiden tapaan käytettävistä kasvipohjaisista vaihtoehdoista, kuten esimerkiksi kasvijuomat. Myössuuri osaruoanlaitossa käytettävistäkastikkeista ja ruoanvalmistusaineista, kuten osa liemikuutioista, kuuluvat tähän kategoriaan.
***************************
Eli ylläolevasta voidaan todeta, että valmistusaineluettelon pituus ei välttämättä kerro siitä, onko jonkin ruoka ultraprosessoitua. Prosessoitu tarkoittaa käsiteltyä, ja esimerkiksi viipaloiminen ja keittäminen on käsittelyä. Hernis on ultraprosessoitua, koska sitä valmistetaan teollisessa prosessissa, jota ei voi järkevästi toteuttaa kotiolosuhteissa.
Arlan sivuilta löytyy herneproteiinin valmistusprosessit:
Herneproteiini valmistetaan kahdella eri tavalla.
Herneproteiinikonsentraatti:
Kypsistä keltaisista herneistä jauhetaan herneproteiinijauho, joka sitten erotetaan kahteen osaan: proteiinipitoiseen ja tärkkelyspitoiseen fraktioon käyttäen ilmaluokitusta. Tämä menetelmä hyödyntää sitä seikkaa, että herneproteiinin ja tärkkelyksen hiukkaset eroavat kooltaan ja tiheydeltään.
Herneproteiini-isolaatti:
Kypsistä keltaisista herneistä jauhetaan herneproteiinijauho, joka sekoitetaan sitten lievästi emäksiseen veteen liuottamista varten. Tässä vaiheessa suurin osa tärkkelyksestä, kuidusta ja muista herneen kiinteistä aineista poistuu.
Seuraavaksi liuos hapatetaan, mikä saa herneproteiinin erottumaan vielä enemmän alkuperäisen herneproteiinijauhon muista ainesosista. Lopuksi herneproteiini jauhetaan hienoksi jauheeksi.
AI:lta kysellessä kannattaa pyytää myös ne lähteet mukaan.
Soijarouheissa puhuttaessa usein sanotaan että vaalea on vähemmän prosessoitua ja tumma ultraprosessoitua, erona on se että jälkimmäisessä on mukana väriainetta.
Paljon olennaisempaa kuin tuosta ultraprosessoidusta vääntäminen (koska sille ei mitään virallista tai edes vakiintunutta määritelmää) olisi kuitenkin se tieto että onko 100% herneproteiini jotenkin epäterveellistä. Nythän tuolla aiemmin implikoitiin että se on jotenkin huono juttu, mutta ei sitä voi suoraan siitä päätellä että hernis = ultraprosessoitu (jos edes on) = huono.
No, lähteiksi mainitsin Ruokaviraston sivut ja Arlan sivut, joilta noi tiedot kopioin copy-pastella. Linkkien kanssa tää palsta ei oikein pärjää:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavali…
https://www.arla.fi/reseptit/artikkelit/mita-on-herneproteiini/#:~:text….
Luulisi, että Ruokaviraston käyttämä määritelmä olisi mahdollisimman lähellä virallista.
Kampin Pimu kirjoitti:
Onko teillä jokin ideologinen syy syödä ultraprosessoituja herneitä muiden valkuausainelähteiden sijaan? Soijaa en itse syö mutta ymmärrän sen olevan edullista. Herneet mä syön hyvällä ruokahalulla rokassa tai kinkun kylkiäisinä.
Eihän herne ole prosessoitu saati ultraprosessoitu elintarvike.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prosessoitu ruoka tai ultraprosessoitu ruoka on termi, joka ei suoraan aina kerro ruuan terveellisyydestä tai turvallisuudesta. Ruokaviraston sivuilta:
Ultraprosessoitu ruoka on brasilialaisen CarlosMonteirontutkimusryhmän lanseeraama termi, joka hyödyntää NOVA-luokitusta elintarvikkeiden jaottelussa 4 luokkaan niiden prosessointiasteen mukaan seuraavasti:
1.Prosessoimattomattai minimaalisesti prosessoidutelintarvikkeet,kuten hedelmät, marjat, tuore liha,sisäelimet,sienet, maito, kananmuna ja vesi.
2. Ruoanvalmistusaineet,kuten suola, sokeri, öljy, voi, joita ei yleensä syödä sellaisenaan.
3. Prosessoidut elintarvikkeet, jotka on tehty luokan 1 ja 2aineksista, kuten tuore leipä, juustot sekä säilykkeet.
4. Ultraprosessoiduissa ruoissa on kolmosluokan ainesosien lisäksi käytetty usein lisäaineita,kuten värejä, aromeja ja säilöntäaineita sekä tekniikoita, joita on tarjolla vain teollisessa tuotannossa.Ultraprosessoiduiksi luokittuvatesim.makeiset, virvoitusjuomat, lihavalmisteet,kuten leikkeleet ja makkarat, äidinmaidonkorvikkeet, D-vitaminoidut maitovalmisteet, levitettävät rasvat sekä suurin osa eläinperäisten elintarvikkeiden tapaan käytettävistä kasvipohjaisista vaihtoehdoista, kuten esimerkiksi kasvijuomat. Myössuuri osaruoanlaitossa käytettävistäkastikkeista ja ruoanvalmistusaineista, kuten osa liemikuutioista, kuuluvat tähän kategoriaan.
***************************
Eli ylläolevasta voidaan todeta, että valmistusaineluettelon pituus ei välttämättä kerro siitä, onko jonkin ruoka ultraprosessoitua. Prosessoitu tarkoittaa käsiteltyä, ja esimerkiksi viipaloiminen ja keittäminen on käsittelyä. Hernis on ultraprosessoitua, koska sitä valmistetaan teollisessa prosessissa, jota ei voi järkevästi toteuttaa kotiolosuhteissa.
Arlan sivuilta löytyy herneproteiinin valmistusprosessit:
Herneproteiini valmistetaan kahdella eri tavalla.
Herneproteiinikonsentraatti:
Kypsistä keltaisista herneistä jauhetaan herneproteiinijauho, joka sitten erotetaan kahteen osaan: proteiinipitoiseen ja tärkkelyspitoiseen fraktioon käyttäen ilmaluokitusta. Tämä menetelmä hyödyntää sitä seikkaa, että herneproteiinin ja tärkkelyksen hiukkaset eroavat kooltaan ja tiheydeltään.
Herneproteiini-isolaatti:
Kypsistä keltaisista herneistä jauhetaan herneproteiinijauho, joka sekoitetaan sitten lievästi emäksiseen veteen liuottamista varten. Tässä vaiheessa suurin osa tärkkelyksestä, kuidusta ja muista herneen kiinteistä aineista poistuu.
Seuraavaksi liuos hapatetaan, mikä saa herneproteiinin erottumaan vielä enemmän alkuperäisen herneproteiinijauhon muista ainesosista. Lopuksi herneproteiini jauhetaan hienoksi jauheeksi.
AI:lta kysellessä kannattaa pyytää myös ne lähteet mukaan.
Soijarouheissa puhuttaessa usein sanotaan että vaalea on vähemmän prosessoitua ja tumma ultraprosessoitua, erona on se että jälkimmäisessä on mukana väriainetta.
Paljon olennaisempaa kuin tuosta ultraprosessoidusta vääntäminen (koska sille ei mitään virallista tai edes vakiintunutta määritelmää) olisi kuitenkin se tieto että onko 100% herneproteiini jotenkin epäterveellistä. Nythän tuolla aiemmin implikoitiin että se on jotenkin huono juttu, mutta ei sitä voi suoraan siitä päätellä että hernis = ultraprosessoitu (jos edes on) = huono.
No, lähteiksi mainitsin Ruokaviraston sivut ja Arlan sivut, joilta noi tiedot kopioin copy-pastella. Linkkien kanssa tää palsta ei oikein pärjää:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavali…
https://www.arla.fi/reseptit/artikkelit/mita-on-herneproteiini/#:~:text….
Luulisi, että Ruokaviraston käyttämä määritelmä olisi mahdollisimman lähellä virallista.
Ja se olennainen osa ruokaviraston sivulta:
"NOVA-luokituksessa ultraprosessoiduksi luokittuva ruoka voi olla epäterveellistä tai terveellistä."
Vierailija kirjoitti:
Kampin Pimu kirjoitti:
Onko teillä jokin ideologinen syy syödä ultraprosessoituja herneitä muiden valkuausainelähteiden sijaan? Soijaa en itse syö mutta ymmärrän sen olevan edullista. Herneet mä syön hyvällä ruokahalulla rokassa tai kinkun kylkiäisinä.
Eihän herne ole prosessoitu saati ultraprosessoitu elintarvike.
Jahas, lainaustoiminto on rikki. Joku ihmetteli, että "Eihän herne ole prosessoitu saati ultraprosessoitu elintarvike."
Ei, ei pellosta otettu palko mutta puheena ollut Hernis herneproteiini safkasuikale (39,75 kg) on. Sen valmistusprosessista joku oli laittanut hyvän selostuksen.
Kampin Pimu
Voihan jummijammi! Oli näköjään jo eilen pudonnut kirjautuminen pois, enkä huomannut mittään!
No, viestit 19840/19852, 19841/19852 ja 19844/19852 olivat tietenkin minun viestejäni.
Mutta ups ja prosessoitu ruoka puhuttaa. Tuo ei ole mielestäni kovin hyvä termi, prosessoitu, koska se sekottaa "hyvän" prosessoinnin ja "pahan" prosessoinnin. Kaalin pilkkominen, liiskaaminen/murskaaminen, suolaaminen ja hapattaminen on prosessointia, vaikka lopputuloksena onkin terveellinen hapankaali.
Tofua sitten taas pidetään tosi pitkälle prosessoituna, vaikka sen valmistuksessa on saman verran, yhtä yksinkertaisia vaiheita, kuin hapankaalin teossa. Tofu on itseasiassa juustoa 🤣 ja sitä voi tehdä kotonakin.
Meillä syödään hapankaalia ja tofua, juustoa ja hernistä, pekonia (joka on ups) ja porkkanaa. Mutta ei porkkalaa. Kyllä karsinogeenit pittää tulla aidosta savusta, ei savuaromista!
(Tänään ultraprosessoitua roskaruokaa, eli kanahampurilaisia, punalaputetuista paneroiduista kanapihveistä, minä söin pihvinä jääkaapin pohjalta kaivamani halloumia, jonka parasta ennen näytti olleen 25.2.2026.)
Kiusa se on pienikin kiusa
Moni varmasti pystyy, varsinkin jos on pihi tai pienikokoinen, niin kuin siskoni, joka ei muuta kuin kaurapuuroa ja ruisleipää syö. Ja ne pystyy just jotka ei saa mitään nautintoa ruoasta. Mutta mä olen semmonen adhd että en edes muista söitkö tunti sitten niin olen koko ajan syömässä. Miehenikin sanoo että syön aivan liikaa :D Ei varmasti riitä 100€ mulla. Varainkin kun juon joka viikonloppu myös kalliita viinejä ja käyn baarissa xD
Vierailija kirjoitti:
Moni varmasti pystyy, varsinkin jos on pihi tai pienikokoinen, niin kuin siskoni, joka ei muuta kuin kaurapuuroa ja ruisleipää syö. Ja ne pystyy just jotka ei saa mitään nautintoa ruoasta. Mutta mä olen semmonen adhd että en edes muista söitkö tunti sitten niin olen koko ajan syömässä. Miehenikin sanoo että syön aivan liikaa :D Ei varmasti riitä 100€ mulla. Varainkin kun juon joka viikonloppu myös kalliita viinejä ja käyn baarissa xD
Virkistävä kirjoitus! Täällä on herneistä keskusteltu viime ajat. Kerrankin kirjoitus joka vastaa aloitukseen. Tervetuloa mukaan!
Omenat loppuivat. Kävin kaupasta ostamassa omenoita (olin hoitamassa muita asioita samalla). 7 omenaa maksoi 1,05€. Vähän harmittaa (vitsinä), etten valkannut tarkemmin pienempiä omppuja, että olisin saanut tasan kilon, 0,99€/kg. K-menun omenat maksoivat ennen tuon 0,99€/kilon pussi ja niissä oli aina seitsemän omenaa, nyt ne maksavat 1,49€.
Mutta tästä voi siis laskea, että S-marketin omenoilla saisi viikon hedelmäannoksen eurolla, kuukaudessa menisi 4,5€.
Kiusa se on pienikin kiusa
Vierailija kirjoitti:
Moni varmasti pystyy, varsinkin jos on pihi tai pienikokoinen, niin kuin siskoni, joka ei muuta kuin kaurapuuroa ja ruisleipää syö. Ja ne pystyy just jotka ei saa mitään nautintoa ruoasta. Mutta mä olen semmonen adhd että en edes muista söitkö tunti sitten niin olen koko ajan syömässä. Miehenikin sanoo että syön aivan liikaa :D Ei varmasti riitä 100€ mulla. Varainkin kun juon joka viikonloppu myös kalliita viinejä ja käyn baarissa xD
Siis noi juomat on joo pahimmat. Vatsan saa täyteen vaikka itsetehdyllä hernekeitolla, leivällä, puurolla, porkkanalla ja pastalla. Mutta juomiin menee itellä kans enemmän kuin itse ruokiin. Menee vissyä, pepsi maxia ja alkoholia päivittäin. Ruokiin menee ehkä 2€ päivässä mutta juomiin joku 15€ päivä. Eli itse en pysty tohon aloitukseen. Tai siis pystyisin jos joisin vaan vettä. Mutta olenkin vähän kermaperse. Työttömänä aikalailla kaikki rahat menee just ruokaan ja juomaan, en ostele muuta. Aijoo ja tupakkaan menee kans rahaa noin 8€ päivässä, mutta sitä ei kai lasketa ruoaksi? Vaikka tuleehan siitä jotain aineksia kehoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni varmasti pystyy, varsinkin jos on pihi tai pienikokoinen, niin kuin siskoni, joka ei muuta kuin kaurapuuroa ja ruisleipää syö. Ja ne pystyy just jotka ei saa mitään nautintoa ruoasta. Mutta mä olen semmonen adhd että en edes muista söitkö tunti sitten niin olen koko ajan syömässä. Miehenikin sanoo että syön aivan liikaa :D Ei varmasti riitä 100€ mulla. Varainkin kun juon joka viikonloppu myös kalliita viinejä ja käyn baarissa xD
Siis noi juomat on joo pahimmat. Vatsan saa täyteen vaikka itsetehdyllä hernekeitolla, leivällä, puurolla, porkkanalla ja pastalla. Mutta juomiin menee itellä kans enemmän kuin itse ruokiin. Menee vissyä, pepsi maxia ja alkoholia päivittäin. Ruokiin menee ehkä 2€ päivässä mutta juomiin joku 15€ päivä. Eli itse en pysty tohon aloitukseen. Tai siis pystyisin jos joisin vaan vettä. Mutta olenkin vähän kermaperse. Työttömänä aikalailla kaikki rahat menee just ruokaan ja juomaan, en ostele muuta. Aijoo ja tupakkaan menee kans rahaa noin 8€ päivässä, mutta sitä ei kai lasketa ruoaksi? Vaikka tuleehan siitä jotain aineksia kehoon.
Rehellisyys maan perii! Jos koittaisit vähentää juomapuolesta. Juomista tulee paljon kyllä kaloreita, ettei paljon tarvitsekaan syödä. Terveys ongelma tulee varmasti jossain muodossa. Jos nuori olet voi siinä kestää aika kauankin. No tsemppiä kuitenkin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni varmasti pystyy, varsinkin jos on pihi tai pienikokoinen, niin kuin siskoni, joka ei muuta kuin kaurapuuroa ja ruisleipää syö. Ja ne pystyy just jotka ei saa mitään nautintoa ruoasta. Mutta mä olen semmonen adhd että en edes muista söitkö tunti sitten niin olen koko ajan syömässä. Miehenikin sanoo että syön aivan liikaa :D Ei varmasti riitä 100€ mulla. Varainkin kun juon joka viikonloppu myös kalliita viinejä ja käyn baarissa xD
Siis noi juomat on joo pahimmat. Vatsan saa täyteen vaikka itsetehdyllä hernekeitolla, leivällä, puurolla, porkkanalla ja pastalla. Mutta juomiin menee itellä kans enemmän kuin itse ruokiin. Menee vissyä, pepsi maxia ja alkoholia päivittäin. Ruokiin menee ehkä 2€ päivässä mutta juomiin joku 15€ päivä. Eli itse en pysty tohon aloitukseen. Tai siis pystyisin jos joisin vaan vettä. Mutta olenkin vähän kermaperse. Työttömänä aikalailla kaikki rahat menee just ruokaan ja juomaan, en ostele muuta. Aijoo ja tupakkaan menee kans rahaa noin 8€ päivässä, mutta sitä ei kai lasketa ruoaksi? Vaikka tuleehan siitä jotain aineksia kehoon.
Tupakkaa ei varmaan lasketa tässä aloituksessa ruoaksi, vaikka poistaa nälän tunteen tai ainakin vie ruokahaluja pois. Tai ainakin itellä. Mutta jos lopettaa tupakan polton niin sit alkaa syömään enemmän kun ei oo mitään tekemistä. Tai näin oon kuullut. Mutta siis joo, itse syön kans aika vähän. 1 leipä aamulla voilla ja suolakurkulla ja sit dinneriä joskus 17 aikaan, usein jotain kasviswokkia soijasuikaleilla. Ja sitten illalla taas leipä. Eli mitä noi nyt maksaa. Oisko sit joku 1,60€? Ai niin ja vitamiiniporetabletti päivässä myös ja 2 kahvikupposta. Muuten vaan vettä. Ei oo varaa Alkoon tai mihinkään tuoremehuun. Toisaalta en mä edes tykkää mistään lihapadoista tai kalasta tai äyriäisistä, eli aika ronkeli oon. Tuskin söisin erilailla vaikka rahaa oliskin.
Valmistan herniksen melkein sen pussinkyljen ohjeen mukaan: paistan suikaleet kuiviltaan rasvassa+mausteissa (eli yleensä öljyä ja valkosipulia, paprikaa, kurkumaa, chiliä tms) sen verran, että imaisee sen rasvan, sitten ruskistan hieman ja vasta sitten laitan nesteen. Nyt kun paistoin kanajauhelihan kanssa sitä rouhetta, niin pannulla ei ollutkaan tarpeeksi rasvaa, ja lisäsin aika pian vettä siihen sekaan.
Joskus kun aloin testaamaan soijarouhetta, niin tein tietenkin pussin ohjeen mukaan, eli liotin nesteessä ja sitten yritin paistaa. Eihän siitä mitään tullut! Tuo liotus toimii, jos tekee jotain mureketta. Mut jos käyttää noita lihan/kanan tapaan, niin pannulla öljyssä/rasvassa mausteiden kanssa paisto ja vasta sitten neste sekaan.
Hernis on kallista (mutta myös kuivaliha on kallista. Siihenhän se tavallaan rinnastuu.) Mä en ole kyllä vielä kertaakaan ostanut sitä normaalihinnalla!