Syökö täällä joku tyyliin 100€/kk? Mitä syöt päivän aikana?

No nyt näköjään katosi etusivukin kokonaan, ainoastaan sivupalkin suositellut/suositut/viisi vuotta sitten - ketjut ovat näkyvissä.

Vierailija kirjoitti:

"Ainoa järkevä tapa vertailla ihmisten ruokabudjetteja olisi niin, että kaikki lähtisivät samasta tilanteesta, mieluiten aivan nollasta. Kotona ei olisi mitään ruoka-aineita, ei edes mausteita. Kaikki kaapit täysin tyhjät, samoin pakastimet, kellarit ym. Aivan kaikki. Sitten tsekattaisiin ja pidettäisiin kirjaa esim. vuoden verran, mitä kukin ostaa ja syö. Silloin olisi mahdollista saada selville kuta kuinkin luotettavasti ja realistisesti, miten paljon rahaa kullakin siihen ruokaan oikeasti menee."

Ei antais meillä ollenkaan todenmukaista kuvaa koska esim marjoja ja sieniä on pakastimissa kymmeniä kiloja, lisäksi yrttejä ja sieniä kuivattuna, hilloja ja mehuja, maksais tosi paljon ostaa ne kaupasta sen sijaan että itse on kerätty. Samoin lihaa ja kalaa ostetaan enemmän kerralla, niillä on tietyt teurastusajat jolloin saa tuoreena, muuna aikana kaupasta pakasteena ja kalliilla hinnalla.

Eihän tuo ehdotus muutenkaan ole realistinen tilanne. Mitä sitten tapahtuisi vuoden lopussa, syötäisiinkö lopulta sitten ruuat viimeiseen maustepussiin asti ä tyhjiin? Vai tehtäisiinkö jokin inventaari, ja jos tehtäisiin, eikö sen voisi yhtä hyvin tehdä vuoden alussa arvioiden lähtötilanteen.

Tai sitten ihan kuten täällä on reaalimaailmassa pyydetty tehtävän. Kerro otsikon mukaisesti, mitä syöt päivän mittaan ja kun vielä avaat, mitä olet ruoka-aineistasi maksanut, niin nähdään, pärjäätkö reilun kolmen euron budjetilla. Onhan se tietenkin työlästä, mutta monet laskevat ruuan energiasisältöjäkin  ja ynnäävät niistä päivän ravinnonsaannin, niin kyllähän tuokin menisi. Itse en pärjää noin vähällä rahalla, mutta olen kyllä arvioinut annoshintoja useinkin silti. 

Vierailija kirjoitti:

"Ainoa järkevä tapa vertailla ihmisten ruokabudjetteja olisi niin, että kaikki lähtisivät samasta tilanteesta, mieluiten aivan nollasta. Kotona ei olisi mitään ruoka-aineita, ei edes mausteita. Kaikki kaapit täysin tyhjät, samoin pakastimet, kellarit ym. Aivan kaikki. Sitten tsekattaisiin ja pidettäisiin kirjaa esim. vuoden verran, mitä kukin ostaa ja syö. Silloin olisi mahdollista saada selville kuta kuinkin luotettavasti ja realistisesti, miten paljon rahaa kullakin siihen ruokaan oikeasti menee."

Ei antais meillä ollenkaan todenmukaista kuvaa koska esim marjoja ja sieniä on pakastimissa kymmeniä kiloja, lisäksi yrttejä ja sieniä kuivattuna, hilloja ja mehuja, maksais tosi paljon ostaa ne kaupasta sen sijaan että itse on kerätty. Samoin lihaa ja kalaa ostetaan enemmän kerralla, niillä on tietyt teurastusajat jolloin saa tuoreena, muuna aikana kaupasta pakasteena ja kalliilla hinnalla.

Minähän nimenomaan sanoin, että vertailu olisi järkevää vain, jos kaikki lähtisivät nollasta, eli mitään ruokaa ei olisi siis kotona valmiina lainkaan. Tuo sinun tilanteesi ei siis tulisi ollenkaan kysymykseen/olisi mahdollinen.

Tietysti jos tuollainen projekti nyt ihan oikeasti toteutettaisiin käytännössä, niin myös ne ruoat, jotka on saatu/hankittu muuten kuin ostamalla kaupasta sen vuoden tarkastelujakson aikana, pitäisi luonnollisesti kirjata ylös.

Voidaan totta kai myös kyseenlaistaa koko vertailu, että onko mitään mieltä ylipäätään verrata keskenään hyvin eri tavalla ruokaa hankkivien ihmisten ruokabudjetteja. Ei ehkä ole. Mutta yleisessä keskustelussa (siis ihan yhteiskunnallisellakin tasolla) lähdetään kyllä yleensä siitä, että ruoka ostetaan kaupasta, esim. kun puhutaan, mikä on riittävä määrä rahaa ruokaan minkäkin kokoiselle perheelle.

Toimeentulotuen perusosaakaaan ei perusteta eikä voida perustaa sen varaan, että tt-tukea saavat metsästävät, kalastavat, marjastavat ja sienestävät ja/tai asuvat omakotitaloissa, joissa on kasvimaat, marjapensaat, omenapuut ym. Ei, lähtökohtana on, että ruoka joudutaan ostamaan kaupasta.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mihin tyyliin tänään söisi mutta tyylikkäästi joka tapauksessa. Ehkä tyyliin ravintolassa tai tyylin kotiruokaa. Mutta tyyliin.

Minä pyrin syömään ranskalaiseen tyyliin. Hyviä aineksia, mahdollisimman tuoreita ja pöytä aina kauniisti katettu. 

Joskus pienempänä olen kuulemma nielaissut 5p. Sen jälkeen ole syönyt rahaa saati sitten joka kuukausi.

Aamulla 7o g kaurahiutaeita ja 30 g auringonkukansiemeniä. En keitä. Kaadan 150 ml 90-asteista vettä päälle. Keitän vain niin paljon vettä kun tarvitsen. Toimii myös kylmällä vedellä.

Päivällä esim keitto. 30 g kuivattua herneitä. Yksi porkkana, 100 g keräkaalia.

Illalla teepussiteetä. Teepussista saa hyvinkin 5 litraa teetä.

Noin 60 senttiä per päivä.

Suihkun alla on pesuvadi jossa on mitat. Näin suihkussakäyntiä pystyy mittaamaan. Käytän pesuaineisen veden pyykinpesuun. Pyykinpesuveden käytän kesällä kukkien kasteluun tai talvella vessan huuhteluun. Kesällä käytän ulkovessaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ainoa järkevä tapa vertailla ihmisten ruokabudjetteja olisi niin, että kaikki lähtisivät samasta tilanteesta, mieluiten aivan nollasta. Kotona ei olisi mitään ruoka-aineita, ei edes mausteita. Kaikki kaapit täysin tyhjät, samoin pakastimet, kellarit ym. Aivan kaikki. Sitten tsekattaisiin ja pidettäisiin kirjaa esim. vuoden verran, mitä kukin ostaa ja syö. Silloin olisi mahdollista saada selville kuta kuinkin luotettavasti ja realistisesti, miten paljon rahaa kullakin siihen ruokaan oikeasti menee."

Kysyn uudestaan, miten tämä kokeilu "realistisesti" lopetettaisiin, niin että kaapit on taas tyhjät myös lopussa?

Tässä on kaveri, joka kokeili tyhjien kaappien taktiikkaa kuukauden, ja hänelläkin jäi ruokaa tietenkin aika paljonkin yli. Suurin osa ellei kaikki oli varmasti hyödynnettävissä jatkossa: https://parempimina.fi/artikkelit/soin-kuukauden-alle-1e-aterioita-tass….

Eli mitään järkevää nollatilannetta on vaikea kuvitella. Itse kyllä tänäkin vuonna olen ollut lomalla, jossa piti ostaa ruokaa isommissa pakkauksissa kuin viikossa pystyi käyttämään eikä ollut mahdollista kuljettaa niitä kotiin, joten aloitin ja lopetin tyhjin käsin, mutta eihän sellainen ole järkevää. 

Meillä just muutto lapsen kanssa kahdestaan asumaan, pärjätään nippanappa 100e/hlö jos lapsi on 10 päivää isällään ja syö koulussa.. Muuten ei. 300e kk menee vähintään ruokaan kuukaudessa, että lapsi ja itse saa tarvitsemansa ravintoaineet.. Ja tähän summaan on esim. Liha, maitotuotteet, hedelmät, kaikki, halvimpia mahdollisia ja marjat saadaan mun äidiltä.. Summaan EI oo laskettu mausteita, mutta muuten on kaikki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ainoa järkevä tapa vertailla ihmisten ruokabudjetteja olisi niin, että kaikki lähtisivät samasta tilanteesta, mieluiten aivan nollasta. Kotona ei olisi mitään ruoka-aineita, ei edes mausteita. Kaikki kaapit täysin tyhjät, samoin pakastimet, kellarit ym. Aivan kaikki. Sitten tsekattaisiin ja pidettäisiin kirjaa esim. vuoden verran, mitä kukin ostaa ja syö. Silloin olisi mahdollista saada selville kuta kuinkin luotettavasti ja realistisesti, miten paljon rahaa kullakin siihen ruokaan oikeasti menee."

Ei antais meillä ollenkaan todenmukaista kuvaa koska esim marjoja ja sieniä on pakastimissa kymmeniä kiloja, lisäksi yrttejä ja sieniä kuivattuna, hilloja ja mehuja, maksais tosi paljon ostaa ne kaupasta sen sijaan että itse on kerätty. Samoin lihaa ja kalaa ostetaan enemmän kerralla, niillä on tietyt teurastusajat jolloin saa tuoreena, muuna aikana kaupasta pakasteena ja kalliilla hinnalla.

 

Jos tarkoitus on selvittää vuoden ajan, mitä ihmiset syövät, mikä on heidän keskimääräinen kuukausittainen ruokabudjettinsa, niin mitä merkitystä sillä on, mitä tapahtuu sen vuoden lopussa/jälkeen?

Voisihan seuraamista tehdä tietysti vaikka kaksikin vuotta, jos vuosi tuntuu liian lyhyeltä. Mutta luulisin, että 12 kuukaudessa selviäisi kyllä jo aika hyvin, paljonko ihmisellä menee kuukausittain rahaa ruokaan keskimäärin - eikä siis siihen, mitä hän hankkii kaappeihinsa, vaan siihen, mitä hän syö. Syömisestähän tässä on kyse.

Ja viesti 529 oli siis vastaus viestiin 522. (Tää palsta on ihan pilalla).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ainoa järkevä tapa vertailla ihmisten ruokabudjetteja olisi niin, että kaikki lähtisivät samasta tilanteesta, mieluiten aivan nollasta. Kotona ei olisi mitään ruoka-aineita, ei edes mausteita. Kaikki kaapit täysin tyhjät, samoin pakastimet, kellarit ym. Aivan kaikki. Sitten tsekattaisiin ja pidettäisiin kirjaa esim. vuoden verran, mitä kukin ostaa ja syö. Silloin olisi mahdollista saada selville kuta kuinkin luotettavasti ja realistisesti, miten paljon rahaa kullakin siihen ruokaan oikeasti menee."

Kysyn uudestaan, miten tämä kokeilu "realistisesti" lopetettaisiin, niin että kaapit on taas tyhjät myös lopussa?

Tässä on kaveri, joka kokeili tyhjien kaappien taktiikkaa kuukauden, ja hänelläkin jäi ruokaa tietenkin aika paljonkin yli. Suurin osa ellei kaikki oli varmasti hyödynnettävissä jatkossa: https://par

Miksi niiden kaappien pitäisi olla kokeilun lopussa tyhjät?

Ei mikään muu vertailu olisi luotettava kuin vuosia jatkunut jolloin saadaan mitattua vuoden ja kuukauden keskikulutus. Siinä ehtii ne alkuvarastot huveta, oli ne sitten ostetut tai itse kerätyt ja pitää hankkia uudet tavalla tai toisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ainoa järkevä tapa vertailla ihmisten ruokabudjetteja olisi niin, että kaikki lähtisivät samasta tilanteesta, mieluiten aivan nollasta. Kotona ei olisi mitään ruoka-aineita, ei edes mausteita. Kaikki kaapit täysin tyhjät, samoin pakastimet, kellarit ym. Aivan kaikki. Sitten tsekattaisiin ja pidettäisiin kirjaa esim. vuoden verran, mitä kukin ostaa ja syö. Silloin olisi mahdollista saada selville kuta kuinkin luotettavasti ja realistisesti, miten paljon rahaa kullakin siihen ruokaan oikeasti menee."

Kysyn uudestaan, miten tämä kokeilu "realistisesti" lopetettaisiin, niin että kaapit on taas tyhjät myös lopussa?

Tässä on kaveri, joka kokeili tyhjien kaappien taktiikkaa kuukauden, ja hänelläkin jäi ruokaa tietenkin aika paljonkin yli. Suurin osa ellei kaikki ol

Miksi niiden kaappien pitäisi olla alussa tyhjät, jos ei lopussakin?

"Jos tarkoitus on selvittää vuoden ajan, mitä ihmiset syövät, mikä on heidän keskimääräinen kuukausittainen ruokabudjettinsa, niin mitä merkitystä sillä on, mitä tapahtuu sen vuoden lopussa/jälkeen?

Voisihan seuraamista tehdä tietysti vaikka kaksikin vuotta, jos vuosi tuntuu liian lyhyeltä. Mutta luulisin, että 12 kuukaudessa selviäisi kyllä jo aika hyvin, paljonko ihmisellä menee kuukausittain rahaa ruokaan keskimäärin - eikä siis siihen, mitä hän hankkii kaappeihinsa, vaan siihen, mitä hän syö. Syömisestähän tässä on kyse."

Nimenomaan syömisestä, ei kaappien sisällöstä ennen eikä jälkeen. Jos kaapit eivät ole tyhjät alussa, niissä ruokatarvikkeissa on jotain arvoa, samoin on jos sinne jää jotain lopussa. Mitä eroa on sillä, että alussa ei saisi olla mitään mutta lopussa voi olla vaikka mitä.

Vierailija kirjoitti:

"Jos tarkoitus on selvittää vuoden ajan, mitä ihmiset syövät, mikä on heidän keskimääräinen kuukausittainen ruokabudjettinsa, niin mitä merkitystä sillä on, mitä tapahtuu sen vuoden lopussa/jälkeen?

Voisihan seuraamista tehdä tietysti vaikka kaksikin vuotta, jos vuosi tuntuu liian lyhyeltä. Mutta luulisin, että 12 kuukaudessa selviäisi kyllä jo aika hyvin, paljonko ihmisellä menee kuukausittain rahaa ruokaan keskimäärin - eikä siis siihen, mitä hän hankkii kaappeihinsa, vaan siihen, mitä hän syö. Syömisestähän tässä on kyse."

Nimenomaan syömisestä, ei kaappien sisällöstä ennen eikä jälkeen. Jos kaapit eivät ole tyhjät alussa, niissä ruokatarvikkeissa on jotain arvoa, samoin on jos sinne jää jotain lopussa. Mitä eroa on sillä, että alussa ei saisi olla mitään mutta lopussa voi olla vaikka mitä.

No en minä ainakaan muista kaikkia kaapissa olevien purkkien ja purnukoiden tarkkaa hintaa. Ja oletan, että ei kovin moni muukaan. Ne siis pitäisi arvioida, mikä tarkoittaisi sitä, että luotettavuus kärsisi jo ihan alkumetreillä.

Ylipäätään koen, että olisi helpompaa ja selkeämpää, että "tutkimus" alkaisi ns. puhtaalta pöydältä ilman ylimääräisiä ja epämääräisiä häslinkejä. Ja sitten kun "tukimus" on loppu, se on loppu. Ei mitään väliä, mitä niille ruoille sen jälkeen tapahtuu. Olen itse asiassa yllättynyt, että joku edes miettii sitä. :)

Aamupala puuroa, omenasosetta ja teetä

Välipala omena 

Ruokana nistipataa ja coleslawta (Nistipadassa makaronia, paistettua sipulia ja eineslihapullia ja pakastevihanneksia) 

Illalla lämpimiä voileipiä kaksin kappalein ja porkkanaa

Aika järkyttäviä vaikutuksia voi nuorille (joiden kuuluukin olla kiivaimmassa kasvuvaiheessa aika hoikkia) näillä mammoilla. Yksi hekumoi, miten nuori voi syödä vaikka 5 kiloa lihaa päivässä lihomatta, niinkuin ruokailun ainoa tarkoitus olisi lihoa tai laihtua.

Mahtaisi kasvun loputtua noiden pesuvadillisten ruokaa syövien aikuisikä alkaa melkoisella mahan röllykällä varustettuna jatkua. Kyllä nämä jo armeijassa on huomattu, että evästä on ollut.

Vierailija kirjoitti:

No en minä ainakaan muista kaikkia kaapissa olevien purkkien ja purnukoiden tarkkaa hintaa. Ja oletan, että ei kovin moni muukaan. Ne siis pitäisi arvioida, mikä tarkoittaisi sitä, että luotettavuus kärsisi jo ihan alkumetreillä.

Ylipäätään koen, että olisi helpompaa ja selkeämpää, että "tutkimus" alkaisi ns. puhtaalta pöydältä ilman ylimääräisiä ja epämääräisiä häslinkejä. Ja sitten kun "tukimus" on loppu, se on loppu. Ei mitään väliä, mitä niille ruoille sen jälkeen tapahtuu. Olen itse asiassa yllättynyt, että joku edes miettii sitä. :)

Minusta taas on täysin yllättävää, että joku ei ymmärtäisi näin yksinkertaista asiaa. Katsopa tuo ylle linkkaamani blogi vaikkapa. Siinä kaveri lähti täysin tyhjältä pöydältä, osti kaiken suolasta alkaen. Ostamistaan ruuista hän söi reilut 70 % ja jäljelle jäi "tutkimuksen" lopussa siis noin 30 %. Varmasti aivan käyttökelpoista ruokaa, kuten hän itsekin sanoi, eli ei tarvitse mihinkään hävikkiin kirjata, mutta onhan sillä nyt väliä lopputuloksen kannalta. Tietenkin ero olisi suhteessa pienempi, jos olisi ollut pitempi aika, mutta jos et edes ymmärrä periaatetta, niin tästä sen luulisi selkenevän.

Tuokin aiemmin ostettujen ruokien arvon määritys on jo täällä käyty läpi. Jos muistat mitä ruoka maksoi aikanaan ja sinulle on tärkeää kirjata juuri se, niin teet niin. Muuten näet arvion netistä helposti, tai sieltä mistä nyt ikinä sen ruokasi hankitkaan. Vastaa ihan realistisesti tilannetta, että menisit kauppaan ostamaan sen. Vai mitä eroa on sillä, että otat purkin tomaattia kaapista ja kirjaat sen kuluksi, tai että haet sen kaupasta ja kirjaat kuluksi, kun tuote ja hinta on sama.

Minulla taas on aika tarkat muistiinpanot siitä, mitä mikäkin on kaapeissani ja pakastimessani maksanut. Joojoo, kaikilla ei ole, mutta olen pitänyt kirjaa ihan sekin takia, että voin kertoa faktoja, kun mainitsemiani summia aina kyseenalaistetaan. Jos en tiedä hintaa, käytän hintana S-kaupat-sovellusta ja k-ruokaa. Toisaalta, jos pakastimessa on 50 pussia sieniä, niin niiden hinta on helppo muistaa - ne on kerätty tuosta metsästä. Tai aroniat, tätini toi ne, tai mustikat, teinit keräsivät. Jne.

On minulla tuttu, joka kirjoittaa kaikkien purkkien ja purnukoiden ja pussien päälle sen maksetun hinnan. Tuohon en sentään kykene ;-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on vähän ihmeellistä asennetta ruuanhinnan laskemisessa. Tuntuu että jotkut haluavat laskea aineksien hinnat usempaan kertaan - sekä ostettaessa että käytettäessä. Tulee vaikutelma ettei ole ymmärrystä pitkäjänteisestä ostamisesta, varaston kerryttämisestä ja raaka-aineiden mukaisesta kokkaamisesta.

Käytän ruokaan noin 20 euroa viikossa, eli satasen kk-budjetissa on 20 euroa extraa, jos hyviä tarjouksia. Käyn kaupassa kerran viikossa, Olen selvillä siitä mikä perustuote on loppumassa muutaman seuraavan viikon sisään. Jos ei ole kiinnostavia tarjouksia, täydennän perusvarastoa tarpeen mukaan.

Tämän viikon ostokseni: 2 pkt pastaa 2 e, risottoriisi 2 e, broileri 1,5 kg, naudan luomujauheliha, pintamaustetut broilerinfilesuikaleet 10 e, täysjyväkauraleipä ja esipaistettu ciabatta 2 e, leipomotuotepussi sis. 4 karjalanpiirakkaa, perunapiirakka, croissant ja lihapiirakka 2 e.

Minun ajatteluni menee juuri näin. Kaapit eivät ole lähtötilanteessa tyhjät, ja pakastimessa on itsekerätyt sienet, marjat ja muuta mitä sinne on kertynyt. Tällä hetkellä ne jo valmiina olevat asiat ovat ilmaisia, koska niitä ei enää tarvitse hankkia. Ja mikä tässä ajattelussa on tärkeintä, minähän ostan tämänkin kuukauden aikana sellaisia asioita, jotka maksan tässä kuussa, mutta joita jää varastoon myös tuleville kuukausille. Ihan yhtä täynnä ne kaapit on kuun lopussa kun oli alussa, vaikka siellä eri tuotteet on. Esimerkiksi olen ostanut lokakuussa paketillisen riisiä ja maksanut siitä viime kuun budjetista 2,-. Vaikka käytin siitä lokakuussa vain puolet, en laske että riisiin olisi kulunut vain 1 euro. Kyllä siihen kului se koko kaksi euroa, että sain sen kaupasta ulos. No, tässä kuussa käytän siitä neljännespaketillisen, silloin se on ilmaista, koska maksoin sen jo viime kuussa. Ja siitä jää edelleen neljännespaketti kaappiin. Mutta nyt marraskuussa ostan neljä pakettia nuudeleita kahdella eurolla. Ja minulta kuluu niihin kaksi euroa, vaikka syön niistä vain kaksi paketillista. Kuun lopussa minulta on kulunut kaksi euroa, vaikka olen syönyt neljännespaketillisen riisiä ja kaksi pussia nuudeleita. Ja lisäksi minulla on kuun lopussa kaapissa kaksi pussia nuudeleita ja neljännespaketti riisiä, jotka on menneet jo edellisten kuukausien budjetista ja ovat siksi ilmaisia sitten kun käytän ne joulukuussa. Jolloin ostan ehkä uuden riisipaketin tai pari kiloa makaroonia, joihin kuluu muutama euro. Ei ruokaan kuluvaa rahaa meillä millään päivätasolla tai edes viikkotasolla lasketa. Kuukausitasokin on melko lyhyt aika, mutta tavaraa tulee ja menee kaapeista, ja niiden hinta lasketaan budjettiin tietysti siinä vaiheessa kun ne ostetaan. Koska aina kuukauden mittaan kaappiin ostetaan jotain muuta sieltä käytetyn tilalle.