Lue keskustelun säännöt.
Syökö täällä joku tyyliin 100€/kk? Mitä syöt päivän aikana?
09.11.2023 |
Tarkasti siis. Jotenkin tuntuu mahdottomalta, alle 25€/vko!
Kommentit (18376)
Vierailija kirjoitti:
Joku kommentoi, ettei teinipoika voi lihoa kotiruualla, siihen tarvitsee sipsejä ja roskaruokaa. No meillä kai on sitten ollut roskaruokaa, kun poika lihoi alle puolessa vuodessa 20kg (lääkitys aiheutti hillittömän ruokahalun, lääkitys vaihdettiin, ruokahalu putosi neljännekseen viikossa, painonnousu loppui). Veteli siis isoja vadillisia ruokaa kerralla, kolme-neljä kertaa päivässä, ainoa "roskaruoka" oli popcorn. Kalorit ratkaisee, ei raaka-aine. Ei ole edelleenkään luokkansa suurimpia, ei kyllä enää laihimpiakaan. (meillä on neljä teiniä, joten osaan kyllä arvioida sen, onko ruokahalu teininormaalia vai ei).
Liiallinen proteiini ei kuitenkaan ole hyväksi, ei liiallinen hiilihydraattikaan. Eikä liiallinen rasva. Kohtuus kaikessa, teininkin pitäisi syödä reippaasti kasviksia.
Mutta satasella teinipojan ruokkiminen ON haaste, ja useinmiten mahdoton haaste.
Ruuan hankinnassa on useampi tekijä,
Eikö teillä lihomisen ratkaisevin tekijä kuitenkin ollut lääkitys?
Terve ("ei-lääkitty") kasvava lapsi tuskin lihoo pelkällä kotiruoalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
30% on iän kaiken ollut ravitsemussuosituksissa ja on yhä. Kuidun käytön lisääntyminen on kyllä korreloinut hyvinkin suolistosyöpien kanssa, mutta aivan eri suuntaan kuin otaksuttiin. Rasva on nisäkkäiden polttoainetta, oli sitten lehmä tai leopardi.
30% rasvaa ravinnon kokonaismäärästä on eri asia, kuin 30% energiansaannin kokonaismäärästä.
Alkuperäinen kirjoittaja puhui "30% ravinnosta on oltava rasvaa". Ja niinhän se ei ole.
Lehmän pääasiallinen polttoaine on hiilihydraatit ja myös kuidut se pystyy pitkälti käyttämään hyväkseen, onhan se märehtijä, se pureskelee ruokansa kahdesti, sillä on neljä "mahaa". Ruoansulatus kestää kauan.
Gepardi on peto, ja petojen suolisto taas on huomattavasti lyhyempi kuin kasvissyöjien tai sekasyöjien suolisto. Ne eivät tarvitse niin pitkää suolistoa (ravintoaineiden imeytysreittiä) koska eivät käytä vaikeasti imeytyviä kasveja lainkaan.
Ihminen on näiden kahden välimaastosta, sekasyöjä.
Ei voi ihan yksyhteen verrata aineenvaihdunnaltaan erilaisia nisäkkäitä toisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30% on iän kaiken ollut ravitsemussuosituksissa ja on yhä. Kuidun käytön lisääntyminen on kyllä korreloinut hyvinkin suolistosyöpien kanssa, mutta aivan eri suuntaan kuin otaksuttiin. Rasva on nisäkkäiden polttoainetta, oli sitten lehmä tai leopardi.
30% rasvaa ravinnon kokonaismäärästä on eri asia, kuin 30% energiansaannin kokonaismäärästä.
Alkuperäinen kirjoittaja puhui "30% ravinnosta on oltava rasvaa". Ja niinhän se ei ole.
Lehmän pääasiallinen polttoaine on hiilihydraatit ja myös kuidut se pystyy pitkälti käyttämään hyväkseen, onhan se märehtijä, se pureskelee ruokansa kahdesti, sillä on neljä "mahaa". Ruoansulatus kestää kauan.
Gepardi on peto, ja petojen suolisto taas on huomattavasti lyhyempi kuin kasvissyöjien tai sekasyöjien suolisto. Ne eivät tarvi
Tuo nyt on pilkunnssimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nistipata - makaronia, jauhelihaa, sipulia. On myös versio mökkipata, jossa jauhelihan tilalla sikanautaa. Ketsuppia päälle, juustoraastetta jos oikein leveästi eletään.
Tuohon kun heittää sekaan tomaattimurskapurkin, ja papupurkin, ja ehkä vielä hemapapussin, niin ruokaa riittää moneksi päiväksi, eikä hinta silti kohoa kohtuuttomaksi.
Kalorittomat jatkeet eivät lisää päivien määrää nimeksikään. Siitä saa annoksia lisää, jotka syödään tihämmin, tai sitten väli- aamu- ja iltapalat suurenevat.
Pavut eivät ole kalorittomia. Todistetusti vatsan täyte siirtää nälkää, ja kasviksia kannattaa syödä mahdollisimman paljon. Lisäämällä ruokaan papuja varmasti pysyy nälkä suht halvalla pois kauemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30% on iän kaiken ollut ravitsemussuosituksissa ja on yhä. Kuidun käytön lisääntyminen on kyllä korreloinut hyvinkin suolistosyöpien kanssa, mutta aivan eri suuntaan kuin otaksuttiin. Rasva on nisäkkäiden polttoainetta, oli sitten lehmä tai leopardi.
30% rasvaa ravinnon kokonaismäärästä on eri asia, kuin 30% energiansaannin kokonaismäärästä.
Alkuperäinen kirjoittaja puhui "30% ravinnosta on oltava rasvaa". Ja niinhän se ei ole.
Lehmän pääasiallinen polttoaine on hiilihydraatit ja myös kuidut se pystyy pitkälti käyttämään hyväkseen, onhan se märehtijä, se pureskelee ruokansa kahdesti, sillä on neljä "mahaa". Ruoansulatus kestää kauan.
Gepardi on peto, ja petojen suolisto taas on huomattavasti lyhyempi kuin kasvi
"Tuo nyt on pilkunnssimista."
:D Ai kun korjataan faktat? Hah, päivän naurut.
Mun mielestä on iso ero, syökö rasvaa 60-80 grammaa (30% energian määrästä) vai esim 500-900 grammaa (30% ravinnon määrästä) päivässä.
Mutta voihan sitä vaikka sanoa maanantaita keskiviikoksi, pilkunnussimista sitä on korjata, molemmat on viikonpäiviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa tauti tai lääkitys mikä tahansa, ei ole tervettä syödä pesuvadillista minkäänlaista ruokaa. Kyllä pitäisi jonkinlaista apua hakea tuollaiseen tilanteeseen. Jos teini toipuu sairaudesta, hänelle voi jäädä ikuinen vaiva ylipainosta.
Henkeä kohden satanen on oikein hyväkin budjetti. Meillä on ruokabudjetti 100e/hlö kuussa nelilapsisessa perheessä. Eli 500e/kk menee ruokaan. Lapset jo teinejä eli kaksi on yläasteella ja kaksi lukiossa. Olen yksinhuoltaja.
Syödään pääsääntöisesti kasvisruokaa. Viikon ruokalista on yksi kaalikeitto (valkokaali, parsa tms.) ja yksi palkokasvikeitto (linssi, herne tms.), pastaruoka, laatikkoruoka, riisiruoka, leipäruoka (hamppari, taco uunileipä, pizza tms.) ja yllätysruoka (usein hävikkiruokaa tai einestä). Keittoja teen niin paljon, että niitä voi syödä lounaaksi tai alkupalaksi, jos joku ei syö koulussa. Välillä ostan koululta hävikkiruokaa helpottamaan arkea, se maksaa euron tai pari rasia.
Aamulla mysliä ja jogurttia tai smoothie. Viikonloppuisin munia aamupalalla. Illalla puuroa ja leipää. Leivän päällä margariinia ja kasviksia (esim pikkelssiä) tai hilloa (jota ollaan itse tehty omista omenoista tai metsän marjoista). Saunan jälkeen jaetaan karkkipussi ja limppari. Marjoja ja sieniä on paljon pakkasessa. Minusta me syödään aika terveellisesti. Mulla menee viikon ruokaostoksiin noin satanen. Ja satanen jää kuussa yli ja käytetään ulkona syömiseen tai juhliin. Lihaa lapset syö koulussa, kotona vain satunnaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kommentoi, ettei teinipoika voi lihoa kotiruualla, siihen tarvitsee sipsejä ja roskaruokaa. No meillä kai on sitten ollut roskaruokaa, kun poika lihoi alle puolessa vuodessa 20kg (lääkitys aiheutti hillittömän ruokahalun, lääkitys vaihdettiin, ruokahalu putosi neljännekseen viikossa, painonnousu loppui). Veteli siis isoja vadillisia ruokaa kerralla, kolme-neljä kertaa päivässä, ainoa "roskaruoka" oli popcorn. Kalorit ratkaisee, ei raaka-aine. Ei ole edelleenkään luokkansa suurimpia, ei kyllä enää laihimpiakaan. (meillä on neljä teiniä, joten osaan kyllä arvioida sen, onko ruokahalu teininormaalia vai ei).
Liiallinen proteiini ei kuitenkaan ole hyväksi, ei liiallinen hiilihydraattikaan. Eikä liiallinen rasva. Kohtuus kaikessa, teininkin pitäisi syödä reippaasti kasviksia.
Mutta satasella teinipojan ruokkiminen ON haaste, ja useinmiten mahdoton haas
Minun 14v poika kyllä on lihonut laihasta pullukaksi pelkällä kotiruualla. Karkkeja ja muita herkkuja ei osteta, mutta tuo mättää ruokaa ihan järkyttävät määrät. Koulusta opettajakin otti puheeksi isot annoskoot.
Kyllä mä voisin ihan hyvin elää 100 eurolla kuukauden ja vielä syödä terveellisesti.
En kyllä ole kovin ruokaan oriontoitunut. Syön sen verran, että voin hyvin. En laidunna kokoajan kuten lehmät, enkä ahmi isoa saalista kerralla niinkuin susi.
Jospa me ihmiset ollaan ihan oma systeemimme. Olemme vain oppineet yltäkylläisyyden aikana siihen, että ei odoteta oikeaa nälkäsignaalia, syödään vain jatkuvasti jotain.
Siitä pystyy opettelemaan pois vähän kerrallaan, mitkään paastot eivät ole tarpeellisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko. Tili tulee kuun lopussa ja tilillä n.100 e josta menee laskuihin vielä ainakin 25 e. Ei tukia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä voisin ihan hyvin elää 100 eurolla kuukauden ja vielä syödä terveellisesti.
En kyllä ole kovin ruokaan oriontoitunut. Syön sen verran, että voin hyvin. En laidunna kokoajan kuten lehmät, enkä ahmi isoa saalista kerralla niinkuin susi.
Jospa me ihmiset ollaan ihan oma systeemimme. Olemme vain oppineet yltäkylläisyyden aikana siihen, että ei odoteta oikeaa nälkäsignaalia, syödään vain jatkuvasti jotain.
Siitä pystyy opettelemaan pois vähän kerrallaan, mitkään paastot eivät ole tarpeellisia.
Onnistun hienosti olemaan ylipainoinen vaikka en syö kuin nälkääni. Että ei nyt ihan totisinta totta sepustuksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menee tuo 100 euroa joka toinen päivä suunnilleen. Joskus 80 eur, toisinaan 120. Kuukaudessa tekee sen 2000 eur. Kàymme työssä molemmat ja 2 lasta.
Vierailija kirjoitti:
Henkeä kohden satanen on oikein hyväkin budjetti. Meillä on ruokabudjetti 100e/hlö kuussa nelilapsisessa perheessä. Eli 500e/kk menee ruokaan. Lapset jo teinejä eli kaksi on yläasteella ja kaksi lukiossa. Olen yksinhuoltaja.
Syödään pääsääntöisesti kasvisruokaa. Viikon ruokalista on yksi kaalikeitto (valkokaali, parsa tms.) ja yksi palkokasvikeitto (linssi, herne tms.), pastaruoka, laatikkoruoka, riisiruoka, leipäruoka (hamppari, taco uunileipä, pizza tms.) ja yllätysruoka (usein hävikkiruokaa tai einestä). Keittoja teen niin paljon, että niitä voi syödä lounaaksi tai alkupalaksi, jos joku ei syö koulussa. Välillä ostan koululta hävikkiruokaa helpottamaan arkea, se maksaa euron tai pari rasia.
Aamulla mysliä ja jogurttia tai smoothie. Viikonloppuisin munia aamupalalla. Illalla puuroa ja leipää. Leivän päällä margariinia ja kasviksia (esim pikkelssiä) tai hilloa (jota ollaan itse tehty omista omenoista tai metsän marjoist
Kuulostaa syömishäiriöiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kommentoi, ettei teinipoika voi lihoa kotiruualla, siihen tarvitsee sipsejä ja roskaruokaa. No meillä kai on sitten ollut roskaruokaa, kun poika lihoi alle puolessa vuodessa 20kg (lääkitys aiheutti hillittömän ruokahalun, lääkitys vaihdettiin, ruokahalu putosi neljännekseen viikossa, painonnousu loppui). Veteli siis isoja vadillisia ruokaa kerralla, kolme-neljä kertaa päivässä, ainoa "roskaruoka" oli popcorn. Kalorit ratkaisee, ei raaka-aine. Ei ole edelleenkään luokkansa suurimpia, ei kyllä enää laihimpiakaan. (meillä on neljä teiniä, joten osaan kyllä arvioida sen, onko ruokahalu teininormaalia vai ei).
Liiallinen proteiini ei kuitenkaan ole hyväksi, ei liiallinen hiilihydraattikaan. Eikä liiallinen rasva. Kohtuus kaikessa, teininkin pitäisi syödä reippaasti kasviksia.
Mutta satasella teinipojan ruokkiminen ON haaste, ja useinmiten mahdoton haas
Eikö teillä lihomisen ratkaisevin tekijä kuitenkin ollut lääkitys?
Terve ("ei-lääkitty") kasvava lapsi tuskin lihoo pelkällä kotiruoalla.
Perimmäinen syy oli se lääkitys, mutta se lihominen oli tulosta kotiruuan syömisestä. Sama tulos olisi tullut roskaruuastakin, mutta kotiruuan syöminen ihan yhtä lailla mahdollistaa painonnnousun, kun sitä syö määrällisesti paljon. (ja teini oli toki koko ajan lääkärin seurannassa ja ruokavalio todettiin asialliseksi ja terveelliseksi, määrät vain olivat mahdottomia; lääkityksen vaihtamisen jälkeen pohdittiin, että pitäisikö ruokavaliota ja syömistottumuksia käydä läpi ravitsemusterapeutin kanssa, mutta tosiaan painonnousu loppui siihen ja tarve ravitsemusneuvonnallekin hävisi).
Mutta väite oli, että kotiruualla ei liho. Kyllä lihoo, jos sitä syö liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkeä kohden satanen on oikein hyväkin budjetti. Meillä on ruokabudjetti 100e/hlö kuussa nelilapsisessa perheessä. Eli 500e/kk menee ruokaan. Lapset jo teinejä eli kaksi on yläasteella ja kaksi lukiossa. Olen yksinhuoltaja.
Syödään pääsääntöisesti kasvisruokaa. Viikon ruokalista on yksi kaalikeitto (valkokaali, parsa tms.) ja yksi palkokasvikeitto (linssi, herne tms.), pastaruoka, laatikkoruoka, riisiruoka, leipäruoka (hamppari, taco uunileipä, pizza tms.) ja yllätysruoka (usein hävikkiruokaa tai einestä). Keittoja teen niin paljon, että niitä voi syödä lounaaksi tai alkupalaksi, jos joku ei syö koulussa. Välillä ostan koululta hävikkiruokaa helpottamaan arkea, se maksaa euron tai pari rasia.
Aamulla mysliä ja jogurttia tai smoothie. Viikonloppuisin munia aamupalalla. Illalla puuroa ja leipää. Leivän päällä margariinia ja kasviksia (esim pikkelssiä) tai hilloa (jota oll
Siis se, että joka päivä on lämmin ruoka ja syödään viisi kertaa päivässä kuulostaa syömishäiriöltä? Joskus olin kylässä lapsen kaverin luona, kun hän oli vielä ala-asteella. Koulun jälkeen koko perhe söi lihapiirakat nakilla, rahkaa, täysmaitoa. Välipalalla. Mitähän se kunnon ruoka heillä on? Heillä kuulemma lapset eivät tykkää kasviksista. Mutta sen sijaan prosessoidut nugetit, nakit, hampparit ym menee. Se on monelle aika tavanomaista arkiruokaa. Omassa suvussani on paljon tyypin 2 diabetesta, sydän ja verisuonitauteja. Siksi olen halunnut ottaa toisenlaisen linjan ruokailun suhteen. Meillä nakit ja juustot on mausteena ruuassa. Pääpaino on hyvissä viljoissa ja kasviksissa. Proteiininlähteenä mieluummin pavut, linssit, maito, raejuusto, rahka ja munat kuin liha. Me myös herkutellaan mm. Tacot ja pizza on lasten mieleen, saunapäivänä on karkin lisäksi popparia. Käytän aikaa ruuan suunnitteluun, että ruoka on monipuolista ja täyttää kasvavien teinien tarpeet. Jos rahaa olisi enemmän, niin varmaan olisi enemmän hedelmiä ja ois ainakin yhtenä päivänä viikossa fileitä tai pihvejä. Yksikään lapsistani ei ole alipainoinen. Yksi on vähän bmin yläpuolella, kaksi keskivaiheen vähän yläpuolella ja yksi keskivaiheen vähän alla, mutta ei lähelläkään alipainon rajaa. He ovat ruumiinrakenteeltaan erilaisia keskenään.
Parhaat kommentit ovat: Voisin mutten viitsi, eikä ole tarve.
Yksin onnistuu lyhytaikaisesti minulla.
Ostan kahvia, kahviin maitoa, ruusunmarjateetä, luonnon jugurttia litran purkeissa, pakastemarjoja, kananmunia, valmiskeittoja ( esim Pirkan tomaattipaprika, tummaa spagettia ja tomaattipyreeta, näkkileipää, tuorejuustoa ja banaania ja omenoita.
Tyypillinen lounas töihin on termoskannullinen teetä, pakastemarjat jugurtilla ja banaani tai omena. Lämminsuoka, eli keitto, spagetti tomaattipyreella tai munakas sitten kotona.
Ongelma on lähinnä se, että ruokavalio on niin tylsä, että tulee ostettua karkkia.
Vierailija kirjoitti:
Henkeä kohden satanen on oikein hyväkin budjetti. Meillä on ruokabudjetti 100e/hlö kuussa nelilapsisessa perheessä. Eli 500e/kk menee ruokaan. Lapset jo teinejä eli kaksi on yläasteella ja kaksi lukiossa. Olen yksinhuoltaja.
Syödään pääsääntöisesti kasvisruokaa. Viikon ruokalista on yksi kaalikeitto (valkokaali, parsa tms.) ja yksi palkokasvikeitto (linssi, herne tms.), pastaruoka, laatikkoruoka, riisiruoka, leipäruoka (hamppari, taco uunileipä, pizza tms.) ja yllätysruoka (usein hävikkiruokaa tai einestä). Keittoja teen niin paljon, että niitä voi syödä lounaaksi tai alkupalaksi, jos joku ei syö koulussa. Välillä ostan koululta hävikkiruokaa helpottamaan arkea, se maksaa euron tai pari rasia.
Aamulla mysliä ja jogurttia tai smoothie. Viikonloppuisin munia aamupalalla. Illalla puuroa ja leipää. Leivän päällä margariinia ja kasviksia (esim pikkelssiä) tai hilloa (jota ollaan itse tehty omista omenoista tai metsän marjoist
Aika köykäinen ruokapuoli on. Nuo keitot yms. eivät pidä nälkää kovin kauan. Pojat ainakin ovat kovia syömään Mietin mahtaneeko lapset käydä myös jossain muualla syömässä, ei tunnu, että pelkästään noihin tyytyvät. Aamupalallako ei muuta vahvempaa kuin munia ja sekin vain viikonloppuna. Juustoa esimerkiksi ei koskaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kommentoi, ettei teinipoika voi lihoa kotiruualla, siihen tarvitsee sipsejä ja roskaruokaa. No meillä kai on sitten ollut roskaruokaa, kun poika lihoi alle puolessa vuodessa 20kg (lääkitys aiheutti hillittömän ruokahalun, lääkitys vaihdettiin, ruokahalu putosi neljännekseen viikossa, painonnousu loppui). Veteli siis isoja vadillisia ruokaa kerralla, kolme-neljä kertaa päivässä, ainoa "roskaruoka" oli popcorn. Kalorit ratkaisee, ei raaka-aine. Ei ole edelleenkään luokkansa suurimpia, ei kyllä enää laihimpiakaan. (meillä on neljä teiniä, joten osaan kyllä arvioida sen, onko ruokahalu teininormaalia vai ei).
Liiallinen proteiini ei kuitenkaan ole hyväksi, ei liiallinen hiilihydraattikaan. Eikä liiallinen rasva. Kohtuus kaikessa, teininkin pitäisi syödä reippaasti kasviksia.
Mutta satasella teinipojan ruokkiminen
Sitten vaan ajatellaan tämä eri tavalla.
On lääkkeitä jotka heikentää ruokahalua, sanotaanko silloin jos paino laskee, että "kotiruoalla laihtuu - katso vaikka", kun ruokahalu on pieni lääkkeen vuoksi. Minusta on eroa, puhutaanko normaalista aineenvaihdunnasta, vai lääkkeen vaikutuksen alaisesta aineenvaihdunnasta.
Mutta aidat ja seipäät, varmaankin. :)
30% on iän kaiken ollut ravitsemussuosituksissa ja on yhä. Kuidun käytön lisääntyminen on kyllä korreloinut hyvinkin suolistosyöpien kanssa, mutta aivan eri suuntaan kuin otaksuttiin. Rasva on nisäkkäiden polttoainetta, oli sitten lehmä tai leopardi.