Yhden avioliiton ihmiset harvassa

Ei ennenkään kaikki olleet vain yhden avioliiton ihmisiä. Silloin vain puoliso yleensä oli kuollut ja menty uudestaan naimisiin sitten. Mun 94-vuotiaana kuollut isoisä oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäinen avioliitto päättyi isoäidin kuolemaan heidän ollessa alle 70v, isoäiti menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen. Isoisän toinen avioliitto päättyi hänen omaan kuolemaansa. 

Tiedän vähän alle 50v naisen joka jäi leskeksi ja kahden lapsen yh:ksi 30-vuotiaana. Yksinkö hänen olisi pitänyt jäädä loppuelämäksi?

Vierailija kirjoitti:

Tuo kipinän katoaminen on järjettömin syy erolle. Kipinää etsivän pitäisi aina suhteen alussa kertoa, että ei aio olla suhteessa muutamaa vuotta enempää, kunnes huuma haihtuu. Koska huuma aina haihtuu. Vastuuton ihminen jättää tämän kertomatta.



mutta Jos suhteessa on lapsia, niin on vastuutonta erota vain kipinän puuttumisen vuoksi. 

Mitä vastuutonta on eroamisessa?

Avioliitto, tuo menneen ajan turha instituutio. Ainoa "hyöty" on, jos on kovasti omaisuutta, niin ei mene niin kovasti veroa kun toinen kuolee mutta pitää olla jo miljoona omaisuus että siitä kongreettistä hyötyä. Muuten aivan turhake. 

Kukaan ei jaksa samaa naamaa kauaa katsella ja voi kun kyllästyttää voi vaan lähteä, ilman mitää paperi sotia ja byrogratiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kipinän katoaminen on järjettömin syy erolle. Kipinää etsivän pitäisi aina suhteen alussa kertoa, että ei aio olla suhteessa muutamaa vuotta enempää, kunnes huuma haihtuu. Koska huuma aina haihtuu. Vastuuton ihminen jättää tämän kertomatta.



mutta Jos suhteessa on lapsia, niin on vastuutonta erota vain kipinän puuttumisen vuoksi. 

Mitä vastuutonta on eroamisessa?

Ihanko oikeasti kysyt? Rautalangasta: Lasten on paras kasvaa ydinperheessä, jos koti on tasapainoinen. 

 

Ensimmäisessä kappaleessa  en sanonut, että eroaminennon vastuutonta, vaan että vastuutonta on se, ettei kerro sitä etukäteen, ettei koskaan aio olla pitkässä suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kipinän katoaminen on järjettömin syy erolle. Kipinää etsivän pitäisi aina suhteen alussa kertoa, että ei aio olla suhteessa muutamaa vuotta enempää, kunnes huuma haihtuu. Koska huuma aina haihtuu. Vastuuton ihminen jättää tämän kertomatta.



mutta Jos suhteessa on lapsia, niin on vastuutonta erota vain kipinän puuttumisen vuoksi. 

Mitä vastuutonta on eroamisessa?

Ihanko oikeasti kysyt? Rautalangasta: Lasten on paras kasvaa ydinperheessä, jos koti on tasapainoinen. 

 

Ensimmäisessä kappaleessa  en sanonut, että eroaminennon vastuutonta, vaan että vastuutonta on se, ettei kerro sitä etukäteen, ettei koskaan aio olla pitkässä suhteessa.

Se, että eroaa ei tarkoita sitä, että alunperinkin olisi ajatus ollut ettei aio olla pitkässä suhteessa. Ihmeellistä logiikkaa sulla. Ei kukaan mene parisuhteeseen, naimisiin, saa lapsia, hanki asuntoa tai taloa ajatuksella, että en aio tässä pitkään olla. Kyllä se ajatus on, että tämä kestää loppuelämän, mutta kaikkea voi aina tapahtua. 

Yksin on ihan hyvä elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kipinän katoaminen on järjettömin syy erolle. Kipinää etsivän pitäisi aina suhteen alussa kertoa, että ei aio olla suhteessa muutamaa vuotta enempää, kunnes huuma haihtuu. Koska huuma aina haihtuu. Vastuuton ihminen jättää tämän kertomatta.



mutta Jos suhteessa on lapsia, niin on vastuutonta erota vain kipinän puuttumisen vuoksi. 

Mitä vastuutonta on eroamisessa?

Ihanko oikeasti kysyt? Rautalangasta: Lasten on paras kasvaa ydinperheessä, jos koti on tasapainoinen. 

 

Ensimmäisessä kappaleessa  en sanonut, että eroaminennon vastuutonta, vaan että vastuutonta on se, ettei kerro sitä etukäteen, ettei koskaan aio olla pitkässä suhteessa.

Eroaako tasapainoinen ihminen tai jos ihminen on tasapainoinen miksi hänestä pitäisi erota? Harva ihminen kuitenkaan on kovin tasapainoinen ja jos sellainen sattuu olemaan niin ihan sama kasvaako lapsi tasapainoisen tyypin kanssa ydinperheessä vai yhdenvanhemman perheessä vai tasapainoisessa uusperheessä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ennenkään kaikki olleet vain yhden avioliiton ihmisiä. Silloin vain puoliso yleensä oli kuollut ja menty uudestaan naimisiin sitten. Mun 94-vuotiaana kuollut isoisä oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäinen avioliitto päättyi isoäidin kuolemaan heidän ollessa alle 70v, isoäiti menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen. Isoisän toinen avioliitto päättyi hänen omaan kuolemaansa. 

Tiedän vähän alle 50v naisen joka jäi leskeksi ja kahden lapsen yh:ksi 30-vuotiaana. Yksinkö hänen olisi pitänyt jäädä loppuelämäksi?

Mummoni isällä oli neljä vaimoa, eikä yhtään avioeroa. Moni luulee, että ennen oli jokin ydinperheen kultakausi, jolloin kaikki menivät hautaan asti rinta rinnan saman puolison kanssa. No ei ollut, ihmiset kuolivat ja sitten avioiduttiin uudestaan. Lapsia oli samassa perheessä useammasta liitosta, ihan kuten nykyisinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kipinän katoaminen on järjettömin syy erolle. Kipinää etsivän pitäisi aina suhteen alussa kertoa, että ei aio olla suhteessa muutamaa vuotta enempää, kunnes huuma haihtuu. Koska huuma aina haihtuu. Vastuuton ihminen jättää tämän kertomatta.



mutta Jos suhteessa on lapsia, niin on vastuutonta erota vain kipinän puuttumisen vuoksi. 

Mitä vastuutonta on eroamisessa?

Ihanko oikeasti kysyt? Rautalangasta: Lasten on paras kasvaa ydinperheessä, jos koti on tasapainoinen. 

 

Ensimmäisessä kappaleessa  en sanonut, että eroaminennon vastuutonta, vaan että vastuutonta on se, ettei kerro sitä etukäteen, ettei koskaan aio olla pitkässä suhteessa.

Se, että eroaa ei tarkoita sitä,

Jos ihmisellä on ajatus, ettei aio olla suhteessa ilman kipinää, niin siitä seuraa automaattisesti se, että suhteesta ei tule pitkää. Koska kipinä katoaa lähes aina, alkuhuuma ei kestä. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kipinän katoaminen on järjettömin syy erolle. Kipinää etsivän pitäisi aina suhteen alussa kertoa, että ei aio olla suhteessa muutamaa vuotta enempää, kunnes huuma haihtuu. Koska huuma aina haihtuu. Vastuuton ihminen jättää tämän kertomatta.



mutta Jos suhteessa on lapsia, niin on vastuutonta erota vain kipinän puuttumisen vuoksi. 

Mitä vastuutonta on eroamisessa?

Ihanko oikeasti kysyt? Rautalangasta: Lasten on paras kasvaa ydinperheessä, jos koti on tasapainoinen. 

 

Ensimmäisessä kappaleessa  en sanonut, että eroaminennon vastuutonta, vaan että vastuutonta on se, ettei kerro sitä etukäteen, ettei koskaan aio olla pitkässä suhteessa.

Et sitten tajunnut mun pointtia. Kiitos ja hei sinne ymmärtämättömyyden ja mustavalkoisuuden maailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kipinän katoaminen on järjettömin syy erolle. Kipinää etsivän pitäisi aina suhteen alussa kertoa, että ei aio olla suhteessa muutamaa vuotta enempää, kunnes huuma haihtuu. Koska huuma aina haihtuu. Vastuuton ihminen jättää tämän kertomatta.



mutta Jos suhteessa on lapsia, niin on vastuutonta erota vain kipinän puuttumisen vuoksi. 

Mitä vastuutonta on eroamisessa?

Ihanko oikeasti kysyt? Rautalangasta: Lasten on paras kasvaa ydinperheessä, jos koti on tasapainoinen. 

 

Ensimmäisessä kappaleessa  en sanonut, että eroaminennon vastuutonta, vaan että vastuutonta on se, ettei kerro sitä etukäteen, e

En tajunnut. Ja sen _tiedän_ , että vastuu on aina viestijän.

En tajunnut. Ja sen _tiedän_ , että vastuu on aina viestijän.

Mä kirjoitin asiani erittäin selkeästi. Vastuu on myös kuulijalla/lukijalla. Ei voi syyttää muita jos ei ymmärrä selvää suomen kieltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten. Samaa paskaako pitä haistella koko elämä?

 

Kun ei mene hätäseen naimisiin vaan etsii hyvän puolison, ei tarvitse vaihtaa. 

 

 

           Ihmiset muuttuvat. Eri syistä

          Jos toisesta tulee esim väkivaltainen, on perusteltu syy erota

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kipinän katoaminen on järjettömin syy erolle. Kipinää etsivän pitäisi aina suhteen alussa kertoa, että ei aio olla suhteessa muutamaa vuotta enempää, kunnes huuma haihtuu. Koska huuma aina haihtuu. Vastuuton ihminen jättää tämän kertomatta.



mutta Jos suhteessa on lapsia, niin on vastuutonta erota vain kipinän puuttumisen vuoksi. 

Mitä vastuutonta on eroamisessa?

Ihanko oikeasti kysyt? Rautalangasta: Lasten on paras kasvaa ydinperheessä, jos koti on tasapainoinen. 

 

Ensimmäisessä kappaleessa  en sanonut, että eroaminennon vastuutonta, vaan että vastuutonta on se, ettei kerro sitä etukäteen, ettei koskaan aio olla pitkässä suhteessa.

 

        Se etttä sinnittelee avioliitossa, jossa on ongelmia, ei tee siitä tasapainoista ja lapset vaistoavat se jo aika pieninä.

Miksi suhteen pitäisi olla pitkä varsinkin jos siinä ei ole kipinää?

Vierailija kirjoitti:

Olemme olleet aviossa 46 vuotta, monet ystäväpariskuntamme ovat olleet 50-60 vuotta. Yhdessäolo on ihan oma valinta ja täysin vapaaehtoista. Miksi vaihtaa, kun syvästi rakastaa?

Ei tietenkään vaihdeta, jos kaikki on hyvin ja ollaan onnellisia. Olen ollut puolisoni kanssa yhdessä 33 vuotta, niistä 31 naimisissa. Olemme käsittääkseni molemmat onnellisia ja matka jatkuu yhdessä. Silti olen sitä mieltä, että liitto voi olla hyvä, vaikka se ei kestäisi siihen "kunnes kuolema meidät erottaa" fraasiin asti. Jos pari on yhdessä 15 hyvää vuotta ja sitten alkaa tökkimään ja tulee ero, ei se pyyhi pois niitä viittätoista hyvää vuotta. Se oli hyvä liitto oman aikansa ja on myös hyvä, jos se päättyy, ennen kuin osapuolet rupeavat inhoamaan toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen yhden avioliiton ihminen. En aio enää koskaan mennä naimisiin ja tuskin muutakaan kumppania tällaiselle jämäpalalle löytyy.

Sama täällä. Mutta ei me mitään jämäpaloja olla. Itse ainakin olen todella nirso ja tarkka siitä millaisen puolison vielä huolisin. No tuskin menisin naimisiin saakka vaikka minulle kelpaava löytyisikin. Yksin on niin kiva asua, kun ei tarvitse tehdä kenenkään kanssa mitään kompromisseja siitä miten elää ja on.

Niin, meillä ei ole vielä sitä ensimmäistäkään. Avoliitossa olemme kyllä olleet lähemmäs 40 vuotta.

Viera kirjoitti:

Joo no siis. Alkuhuumavuosien jälkeen totesin, että hän ei  ollut ihmiseni.

Rakastuin tulenpalavan kohtalonomaisesti työkaveriini ja sillä tiellä olen.

En halua kertoa enempää

 

Paras jäi kertomatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Uusperhe on työväenluokkainen perhemalli. 

 

Itse olen ollut naimisissa 15 vuotta, enkä ole kokenut tarvetta vaihtaa. Oletettavasti eroajat ovat menneet parisuhteeseen liian huonon itsetuntemuksen kera ja/tai väärin perustein, kuten miellyttääkseen vanhempiaan, varallisuuden takia tai saadakseen hienot häät - vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Työväenluokkainen?? Kaikissa luokissa erotaan. Omat vanhempani ja isovanhempani, työläisiä, yhdessä kunnes kuolema erotti.

Kyllä se vaan näin on. Olen ollut työpaikoissa, joissa iso osa oli amiksia ja siellä niitä uusperhesäätöjä riitti. Nyt olen ollut useammassa työssä, johon vaaditaan korkeakoulutus ja siellä about kaikilla oli ydinperhe ja pitkä parisuhde.

 

Saman huomannut omalla työpaikalla. Meillä on sekä korkeasti koulutettuja että amispohjaisia. Korkeasti koulutetuilla on poikkeuksetta ydinperhe ja useimmilla amiksilla uusperhesäätöjä.