Lue keskustelun säännöt.
Gallup: myönnätkö että miehen varallisuudella ja statuksella on vaikutusta siihen sytytkö hänestä?
28.10.2023 |
Eli miten tasokas asunto miehellä on, millaisella autolla mies noutaa treffeille, millaisessa paikassa miehellä on varaa järkätä treffit. Tähän liittyy myös miehen elämäntyyli. Eli missä hänellä varaa lomailla ja syödä, jne. Onko hänellä kenties mahdollisuus taloudelliseen riippumattomuuteen, eli työ voi olla pelkkä harrastus.
Statusta on ammatin arvostus, formaali koulutustaso, se miten paljon miestä katsotaan ylöspäin hänen asemansa vuoksi, saako hän parempaa palvelua kun ihmiset tietävät hänellä olevan rahaa/asemaa, onko hän juhlissa se jonka tarinoita kuunnellaan siksi koska hän on käynyt liikematkoilla/keikkamatkoilla, tms.
Kommentit (296)
Olen ihastunut yhteen miehen harrastuksen kautta. En tiedä mikä on hänen ammatti tai minkälainen asunto hänellä on, eikä se kiinnosta minua. Kunhan mies vaan käy jossain töissä, niin se riittää minulle.
Itselläni on korkeakoulututkinto ja epäsäännöllinen työ. Tykkään matkustaa ja tykkään tasokkaista ravintoloista. Jos tuleva mieheni olisi varattomampi, niin Lontoon lomien sijaan voisimme lähtee vaeltamaan Suomessa ja keittää retkikeittimällä hernesoppaa. Sekin olisi luksusta omalla tavallaan. Elämä voi olla rikasta monilla tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
En haluaisi uraohjusta tai rahan perässä juoksevaa miestä. Tavis tasapainoinen mies paras
Näin sanoo aina kaikki, jotka eivät voi saada sitä uraohjusta.
Miksi kaikkien pitäisi tähdätä pintaliito elämäntyyliin? Mun mielestä on hienoa ettei esim. Serbiassa miehiä jää yksin. Suomen päähän jäävien miesten tulisi miettiä miksi ovat niin hirttyneitä tienaaja-turvaaja malliin,olematta kuitenkaan sellaisia.
Itse tapasin kymmenisen vuotta sitten miehen joka asui lähes täysi-ikäisen lapsensa kanssa kaksiossa vuokralla. Mies vieläpä mua 2cm lyhyempi. Tehtaalla töissä, tulot ihan ok, mutta enhän mä tuollaisia tiennyt kun mieheen tutustuin ja kiinnostuin. Mies ihan siististi ja tavallisesti pukeutuva. Aloimme seurustella, muutimme yhteen ja menimme naimisiin. Liitto kuitenkin valitettavasti päättyi keväällä. Elämä on.
Pointti siis se, että en mä ainakaan puolisoa valitse rahan tms. perusteella. Lapseni isä on ihan tavallinen duunari myös kuten tämä jonka kanssa menin naimisiin.Ihan tavallisten miesten kanssa olen seurustellut. Ei mitään jumalaisen komeita laatikkoleuka lentäjä-kirurgeja.
Yhtä aikaa huvittavaa että raivostuttavaa nämä palstan miesten jankutukset kuinka tavallinen mies ei saa puolisoa, naiset ovat vain rahan perässä jne. vaikka samaan aikaan Prismat yms. on täynnä tavallisia pariskuntia. Tuo kitinä noista asioista kertoo lähinnä siitä kuinka todellisuudesta vieraantuneita nämä kitisijät ovat.
Ihan sama onko tuloja tai ei tai ihastunko kun en koskaan saa vastakaikua. N42
Vierailija wrote:
100% naisista näillä asioilla on merkitystä. Jokainen joka väittää muuta, valehtelee.
Se vaihtelee millainen status ratkaisee. Se voi olla raha ja asema, formaali koulutustaso, se kun mies on porukan coolein rokkari jonka läppää muut kuuntelevat, mitä tahansa.
Kaikki nämä ovat vain variantteja statuksesta eli vaikutusvallasta.
Se että lorttoäitisi pääsi hyviin naimisiin valehtelemalla olevansa raskaana ei tarkoita sitä että kaikki muutkin olisivat h u a r i a.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Fakta: naiset panostavat ulkonäköön, että saavat varakkaan miehen, miehet panostavat talouteen/menestymiseen, että saavat ulkonäköön panostavan naisen.
Hyvin, hyvin harvoin näkee poikkeuksia tästä, joten turha väittää muuta, vaikka jotain yksittäistapauksia aina löytyykin.
Minä panostan omaan menestymiseeni ja varakkuuteeni ja haluan että miehellä on suurinpiirtein samanlainen arvomaailma.
Kun nainen on varakas, samanlaiset leikkivät parhaiten yhdessä.
Kun nainen on köyhä, vastakohdat täydentävät toisiaan.
Mulla oli yhteen aikaan juttua todella tasokkaan tapauksen kanssa. Hopeakettu, jolla poikamaista charmia. Vei mut lomamatkalle Bonairelle sukellusta kokeilemaan. Lennot bisneksessä huippuhyvällä KLM-yhtiöllä, kiva hotelli, täydellinen loma, jota en tule koskaan unohtamaan.
Eli vaikuttaa se nyt aika paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut oikein sopivaa vastausta, vastasin, että on jonkinlaista merkitystä ehkä, mutta sanan ehkä olisi voinut jättää pois. Totta kai sillä on merkitystä mikä on ihmisen koulutus ja ammatti, koska ne kertovat sekä taustasta että persoonasta.
Harvoin pariudutaan täysin toisesta yhteiskuntaluokasta olevan kanssa. Pitkän päälle se ei toimi, tuli todettua, kun ekat poikaystävät olivat enemmän duunaritaustaisia kuin oma mieheni oli. Mutta tavatessa meistä kummallakaan ei ollut erityistä statusta. Harvalla pariutumisiässä olevalla on, työurakin vielä edessä.
Vai tarkoitettiinko aloituksessa keski-ikäisten pariutumista? Silloin nuo ajatukset toisen varallisuudesta ym. kytkeytyvät monin tavoin ihmisen elämään ja niillä on vaikutusta esimerkiksi elämäntapojen suhteen. Statukseltaan erilaiset eivät edes kohtaa missään.
En minä kyllä eläntapatyöntöntä miestä katselisi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Mulla oli yhteen aikaan juttua todella tasokkaan tapauksen kanssa. Hopeakettu, jolla poikamaista charmia. Vei mut lomamatkalle Bonairelle sukellusta kokeilemaan. Lennot bisneksessä huippuhyvällä KLM-yhtiöllä, kiva hotelli, täydellinen loma, jota en tule koskaan unohtamaan.
Eli vaikuttaa se nyt aika paljon.
Bonaire ja Curacao siinä vieressä on eliitin matkakohteita. Mietin vähäsen sitä, että tunsitko seuralaisena olevasi vähän itsellesi väärässä paikassa vai kuin kala vedessä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Mulla oli yhteen aikaan juttua todella tasokkaan tapauksen kanssa. Hopeakettu, jolla poikamaista charmia. Vei mut lomamatkalle Bonairelle sukellusta kokeilemaan. Lennot bisneksessä huippuhyvällä KLM-yhtiöllä, kiva hotelli, täydellinen loma, jota en tule koskaan unohtamaan.
Eli vaikuttaa se nyt aika paljon.
Bonaire ja Curacao siinä vieressä on eliitin matkakohteita. Mietin vähäsen sitä, että tunsitko seuralaisena olevasi vähän itsellesi väärässä paikassa vai kuin kala vedessä.
Matkustin kotiin tässä hetki sitten business-luokassa ja siellä istui pariskunta, josta tuli mieleen nämä sokerideittailujutut. En voinut olla havaitsematta, vaikka yritin pitää katseen muualla eli noin viisikymppinen mies ja 25-30v. nainen, molemmat arkisen näköisiä, mutta selkeästi huomasi, etteivät ole pariskunta. Mies yritti kovasti jututtaa naista, joka keskittyi puhelimeensa surullisen oloisena. Ei nauttinut kuoharista, elekielestä näki, että olisi mielellään missä tahansa muualla. Sääliksi kävi molempia. Loppumatkasta mies luovutti ja antoi tytön olla omissa oloissaan. Laukkuja jonottivat jo eri paikoissa.
En tietenkään tiedä mistä oli kyse, mutta panin merkille, kun edeltävällä penkillä istuivat ja business oli aika tyhjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorempana ei merkannut. Mutta nyt on toisin, haluaisin vähintään että miehen elintaso olisi omaa luokkaani tai parempaa. Maksaa omat laskunsa niinkuin minäkin teen. Hoitaa velvollisuutensa.
Nainen 53
Varallisuus/suurituloisuus ei sytytä kyllä minua yhtään, koska olen itsekin matalapalkka-alalla työskentelevä ja olisi ihan hirveää elää toisen siivellä edes osin. Enkä nyt siis väitä syttyväni vaikka jostain pahvilaatikossa asuvasta tenuttajasta, jonka maallinen omaisuus mahtuu muovikassiin vaan tarkoitan sitä, että samanlainen matalapalkka-alan duunari on just se passeli.
Sinänsä siis varallisuudella on väliä, mutta ei siinä mielessä miten etenkin palstamiehet väittää sillä olevan. En etsi elättäjää ja jos etsisin niin silloin kannattaisi hankkia sellainen sokeri-setä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnyttää lapsia ilman kivunlievitystä. Palkatonta työkokeilua, toimeentulotukeen työvelvoite, omaiset hoitaa eläkeläisiä ilmaiseksi. Menet siivoamaan miesystävän ison talon mikä menee perinnöksi hänen lapsilleen.
Itse et saa omistusasuntoa, et pääse parturiin etkä elokuviin.
Mä sanon, että haistakaa jotain. Mä haen saikkua.
Vierailija wrote:
Nuorempana ei merkannut. Mutta nyt on toisin, haluaisin vähintään että miehen elintaso olisi omaa luokkaani tai parempaa. Maksaa omat laskunsa niinkuin minäkin teen. Hoitaa velvollisuutensa.
Nainen 53
Näin 40 - vuotiaana merkitsee, että saan olla yöpaidassa lauantaina iltaan asti, syödä pakastepizzaa ja levätä.
Pitäkää ne kalliit talonne ja ilkeät arvostelevat anoppinne. En ole kiinnostunut.
Miksi ihmeessä haluaisin elää parisuhteessa, jossa ollaan kuin eri planeetoilta eikä meidän elämäntapa ja -tyyli osu yksiin edes auttavasti?
Minusta on kovin raskasta seuraa jo nämä omankin sukupuoleni edustajat, joille materia on suurin mielenkiinnonkohde (oman pärstän/perseen lisäksi) ja kaiken pitää olla samanlaista kuin muillakin eli pitää olla just tietyn merkkinen/mallinen/värinen auto ja sama juttu tietenkin myös puhelimen kanssa. Ja meikin, vaatteiden, instasivujen, reissukohteiden, ravintoloiden.. eli vain se kiinnostaa mikä kiinnostaa kaikki muitakin tietynlaisia.
Ap taitaa pitää naisina ainoastaan näitä "somevaikuttajia" (tai sellaiseksi haluavia) joita mahtuu se 13 tusinaan.
Tällaisten kyselyiden sijaan kantisi vaikka miettiä sitä minkälainen ihminen sitä itse on, minkälaisessa parisuhteessa haluaa elää ja että onko tuollainen "pintaliito-elvistely" oikeasti se oma juttu. Sen kumppanin kanssa kun ihan oikeasti pitäisi jaksaa myös elää.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Nuorempana ei merkannut. Mutta nyt on toisin, haluaisin vähintään että miehen elintaso olisi omaa luokkaani tai parempaa. Maksaa omat laskunsa niinkuin minäkin teen. Hoitaa velvollisuutensa.
Nainen 53
Näin 40 - vuotiaana merkitsee, että saan olla yöpaidassa lauantaina iltaan asti, syödä pakastepizzaa ja levätä.
Pitäkää ne kalliit talonne ja ilkeät arvostelevat anoppinne. En ole kiinnostunut.
Sama. Miksi ihmeessä haluaisin moista hankaluutta elämääni ja kiusaisin itseäni elämäntavalla joka ei ole mun juttu sitten pätkän vertaa? Minulle riittää, että mies elättää itse itsensä ja pystyy elämään vastaavanlaista perusmukavaa tavisarkea. Ajatuksenakin ikävä, että pitäisi lähteä keekoilemaan johonkin "sunnuntailounaalle" kun paljon paremmin passaa tämä, että kävin aamusta pidemmän lenkin ja nyt sitten selaan nettiä ja katson rallia.
N46
Ei ole. En etsi elättäjää. Tuo oli matalapalkkainen kun tavattiin, ei vaivannut. Myöhemmin työtön, ei vaivannut. Minä elätin kun opiskeli lisää. Nyt erittäin ok tuloilla mutta niin olen itsekin, tosin aion seuraavaksi vähentää työaikaani. Pään sisältö ja arvomaailma ratkaisee, ei numerot.
Mun elämäni miehet on kyllä laikki olleet joko duunateita tai työttömoä, ja olen aina elänut ihan omilla rahoillani, en yhdenkään miehen.
Että joo, elän vissiin ijan eri planeetalla kuinntämä kuselyn tekijä. Suomessa köyhälläkin naisella on oma pankkitili ja omaa rahaa, täällä ei tarvitse etsiä miestä elättäjäksi kuin useissa muissa maissa, luojan kiitos.
Minä panostan omaan menestymiseeni ja varakkuuteeni ja haluan että miehellä on suurinpiirtein samanlainen arvomaailma.