Lue keskustelun säännöt.
Meinaan muuttaa vedettömään, puulämmitteiseen mummonmökkiin
26.10.2023 |
Ero tulee ja minä muutan mökille.
Ihan ruusuisia kuvitelmia ei ole, koska tämä mummonmökki meillä on ollut kesämökkikäytössä, ja siellä toisinaan talvellakin on tullut aikaa vietettyä.
Eli todellakin tiedän että edessä on halonhakkuutta, loputonta puiden raahaamista varastosta sisään, lämmitystä, tuhkien tyhjennystä, kylmiä aamuja, vetoisia lattioita, kylmä ulkohuussi, palelevia varpaita, veden kantamista kaivosta ämpärikaupalla, peseytymistä ilman suihkua, pimeyttä, sisälle tunkevia hiiriä.
Yöllä pelkäämistä metsän keskellä itsekseen, pyykkien raahaamista tuttavien ja ystävien luokse pyykkikonetta lainaamaan. Lumitöitä.
No, on tämän tehneet jo monet muutkin.
Onneksi ei ole enää pieniä lapsia, vaan lukioikäisiä. Jäävät isälleen kaupunkiin helppoihin oloihin.
Jännittää vähän, mutta myös innostaa. "Haaste vastaanotettu!"
Kommentit (267)
Vierailija wrote:
Talomme on rakennettu v 1900, ja ilmeisen hyvin. Lämmitämme pönttöuuneja, keittiön isoa uuni-hella-yhdistelmää ja apuna ilp. Sähköpatterit on myös. Syksyn tullen suljetaan kamareita ja pidetään niissä vain peruslämpö. Kun väliseinätkin on täyttä hirttä ja väliovet kokopuuta, niin hyvin pysyy kylmä toisella puolella ja lämpö toisella. Itse käytetään vain keittiön lisäksi tv-huonetta ja meidän makkaria.
Kyllä talvella tulen humina uuneissa antaa jonkun alkukantaisen , rauhoittavan olon. Tuntuu että nyt on asiat hyvällä mallilla.
Toki siihen puiden kantamiseenkin väsyy talven mittaan, mutta onneksi meillä on vielä sellainenkin vuodenaika, ettei tarvita puilla lämmittää.
Onko paljon neliöitä? Meillä on 140 eikä tarvitse lämmittää kuin tulikiviuuni kerran päivässä. Oletteko milloin viimeksi katsoneet, ettei lämpö karkaa lattian kautta? Kuulostaa aika paljolta lämmittämiseltä tuollainen tarve. Kun avasimme aikoinaan lattian siellä ei ollut käytännössä yhtään mitään, 80-luvulla viimeksi remontoitu satavuotias hirsitalo kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Mahdotonta ottaa kantaa koska ruohonjuuritason perusasiat ratkaisevat kaiken:
1) kantaako veden 10m, 100m vai 1km 2) saako pesällisellä polttopuuta tupaan lämpöä esim. 10C, 15C vaiko 18C 3) onko aurattava pihatie 1m, 10m vai 100m autolle 4) onko autolle katos vai lumeentuuko, pääseekö parkkipaikalta liukkaalla liikkeelle vai jääkö heti jumiin 5) miten kokkaa ja peseytyy jne. jne. jne.
Voi onnistua ihan helposti vedettömällä puulämmitteisellä mökillä asuminen tai sitten voi olla helevetikseen vaikeeta...
Tämä!
Nyt on hyvä tehdä mökille pientä remonttia, kun on paljon rakentajia työttöminä. Paranna eristystä lattiassa ja seinissä, niin säästät paljon aikaa ja rahaa. Hiiret pysyvät poissa parilla erilaisella ultraääntä antavalla laitteella, joita vaihdellaan kun tottuvat ääneen. Hommaa sisälle joku vessasysteemi, ettei tarvitse kipeänä eikä yöllä lähteä ulos asioille.
Haaveilen samasta, vaikka asun maalla puulämmitteisessä talossa. Kesämökillä on paljon kauniimpaa ja hiljaisempaa.
Miten paljon teillä on mennyt rahaa vanhojen talojen remontointiin? Siis ihan eristyksen ja muu perusparannus,
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
^ saako udella minkälainen seinärakenne että pysyy lämpö?
Yritän muistella. Ulkolaudoituksen takana on koolaukset ja 2-3 cm paksu tuulensuojalevy, sitten laudoitus ja 10cm villa. Siitä sisälle päin sitten tuulensuojapaperi, laudoitus ja huokoinen puukuitulevy.
Aiemmin seinissä oli ulkolaudoitus, sitten pääasiassa tyhjää (ihan alhaalla vähän purua ja hölynpölyä), sisälaudoitus ja lastulevy.
Kyllä, lämpö pysyy paljon paremmin nyt 😂
Unohdin kuitenkin jotain. Eli aiemmin seinässä oli heti ulkolaudoituksen jälkeen toinen laudoitus, sitten vasta lähes tyhjä eristysväli, sisälaudoitus ja lastulevy. Olen pitkin remonttia ottanut kuvia työvaiheista, sieltä sai tarkistettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap varmasti pärjää, mutta aikooko hän siis nähdä lapsiaan ollenkaan?
Tässä ketjussa on kyllä kaikenlaista lämmittäjää, huh huh. Joku lappaa puita koko päivän ettei tulisija kylmene ja toinen saa menemään 40 kuutiota puuta torpan lämmitykseen talvella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Onneksi sulla on jo kokemusta olosuhteista ja mökillä olosta. Vaikeaa se silti tulee olemaan. Yksin siellä metsän keskellä oleminen varsinkin syksyllä ja talvella on tylyä elämää. Mutta palkitsevaa se on kun siihen tottuu. Nim. asuin korona aikana kolme vuotta vastaavissa olosuhteissa.
Sitten on hyvä muistaa, että sääntö Suomi ei tue tuollaista egotrippiä, todennäköisesti kunnan ja viranomaisten mielestä mökkiin ei saisi muuttaa pysyvästi. Mutta kukapa sitä kyselee, jos ei tarvitse olla yhteiskunnan kanssa tekemisissä.
No meillä on vastaava paikka mökkikäytössä ja kunnan kirjoissa ja kansissa se on vakituinen asuinrakennus, ei mökki. Ehkä ap:lla sama kuvio.
Juu, on vakituisena asuinrakennuksena, vaikka mökkinä pidettykin.
Ap
Sitten voit muuttaa sinne laillisesti. Voit ilmoittaa osoitteen viranomaisille, pääset kirjoille kuntaan.
Puuhellasta sellaisille, joille kyseinen tulisija on vieras. Hella tuottaa lämpöä tosi nopeasti, mutta kun tuli sammuu, niin se kylmeneekin tosi nopeasti. Siksi, kun hellaa käyttää lämmittämiseen ja ruuanlaittoon, siinä nimenomaan pidetään tulta pitkään. Nytkin laitoin tulet, poltan ensin pari pesällistä ja sitten vaan ylläpidän tulta. Eli lisään puun silloin tällöin, useita tunteja. Ja samalla teen ruuan hellalla tai sen uunissa.
Hella ei varaa lämpöä. Siksi se on lämmityksessä ihan erilainen kuin joku varaava takka, jossa poltetaan heti pari pesällistä ja se siitä. Siinä lämpö alkaa hitaammin mutta kestää tottakai pitkään.
Olen haaveillut meille "vanhanaikaista" isoa hella/leivinuunia, joka tosiaan varaisi lämpöä kunnolla. Mutta nykyinen puuhellamme on tosi kaunis, en raaski luopua siitä ja toisaalta haluamani leivinuuni veisi pienestä tuvasta tosi paljon tilaa. Joten ei ainakaan toistaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Onneksi sulla on jo kokemusta olosuhteista ja mökillä olosta. Vaikeaa se silti tulee olemaan. Yksin siellä metsän keskellä oleminen varsinkin syksyllä ja talvella on tylyä elämää. Mutta palkitsevaa se on kun siihen tottuu. Nim. asuin korona aikana kolme vuotta vastaavissa olosuhteissa.
Sitten on hyvä muistaa, että sääntö Suomi ei tue tuollaista egotrippiä, todennäköisesti kunnan ja viranomaisten mielestä mökkiin ei saisi muuttaa pysyvästi. Mutta kukapa sitä kyselee, jos ei tarvitse olla yhteiskunnan kanssa tekemisissä.
No meillä on vastaava paikka mökkikäytössä ja kunnan kirjoissa ja kansissa se on vakituinen asuinrakennus, ei mökki. Ehkä ap:lla sama kuvio.
Juu, on vakituisena asuinrakennuksena, vaikka mökkinä pidettykin.
Meillä taas on vapaa-ajan asunto kunnan rekisterissä. Olen kuitenkin saanut sinne kirjat ilman mitään ongelmia, asun siis vakituisesti "mökillä". Ketään ei taida kiinnostaa niin pitkään kuin ei ole halua muuttaa asunnon käyttötarkoitusta, koska silloin kunnalle tulisi velvollisuus tarjota kunnalistekniikka. Kiinteistövero on hieman isompi vapaa-ajan asunnolla, muuta haittaa en ole havainnut tästä.
Leivinuuni joka lämmitetään puilla rakennetaan nykyään vuorivilla eristeillä. Uuni lämpiää nopeasti ja pitää lämpöä. Se ei vain luovuta lämpöä niinkuin hiekalla eristetty vanhanajan leivinuuni, joka säteilee lämpöä pitkän aikaa tupaan.
Jos haluatte vanhanajan hyvän lämmönlähteen niin etsikää uunimuurari joka osaa ja haluaa muurata hiekalla eristetyn leivinuunin. Hormin ja katon liitoksessa pitää käyttää palosuoja katkoa esim. TYTAN PALOKATKOA.
Vanhat hormit tulisi tarkistuttaa nuohoajalla ennen käyttöönottoa ja samalla nuohouttaa ne. Samoin palo- ja häkävaroittimet tulisi olla asunnossa.
Erilaisten uunien pellit eivät ole tunnettuja miten niitä käytetään suurimmalle osalle maalle muuttoa haaveileville kaupunkilaisille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Leivinuuni joka lämmitetään puilla rakennetaan nykyään vuorivilla eristeillä. Uuni lämpiää nopeasti ja pitää lämpöä. Se ei vain luovuta lämpöä niinkuin hiekalla eristetty vanhanajan leivinuuni, joka säteilee lämpöä pitkän aikaa tupaan.
Jos haluatte vanhanajan hyvän lämmönlähteen niin etsikää uunimuurari joka osaa ja haluaa muurata hiekalla eristetyn leivinuunin. Hormin ja katon liitoksessa pitää käyttää palosuoja katkoa esim. TYTAN PALOKATKOA.
Vanhat hormit tulisi tarkistuttaa nuohoajalla ennen käyttöönottoa ja samalla nuohouttaa ne. Samoin palo- ja häkävaroittimet tulisi olla asunnossa.
Erilaisten uunien pellit eivät ole tunnettuja miten niitä käytetään suurimmalle osalle maalle muuttoa haaveileville kaupunkilaisille
Tuosta tuli mieleen, että uuninpeltiin kannattaa tehdä pieni reikä. Näin varmistetaan, ettei tule häkää asuntoon. Reikä on noin 50 snt kokoinen eikä vaikuta lämmitystehoon. Meillä on kaikissa pelleissä tuo reikä niin mökillä kuin kotonakin. Ja häkävaroittimet lisäksi.
Se pitää vsrmistaa niin, ettei peltejä koskaan laiteta kiinni, jos pesässä tai tuhka-astiassa on vielä "elämää". Häkävaroitin on toki silti. Mutta siis reikä tai ei, niin peltejä ei saa sulkea liian aikaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmalämpöpumppua ei saisi käynnistää alle -25 pakkasasteessa. Laitteen käynnistäminen todella kylmässä voi vaurioittaa ulkoyksikköä, kun laitteen osat lämpölaajenee nopeasti.
On myös malleja joiden luvataan toimivan -35 asteessa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Polttoainekäyttöinen lämmitin ei auta, jos auton akku on tyhjentynyt.
No ei se akku itsestään tyhjene jos auto ja akku on kunnossa. Se tietysti että kylmässä virran antokyky huononee akussa ja samalla kun moottori on kohmeessa, saattaa jäädä käynnistymättä. Tämän voi torpata polttoainelämmittimellä esim. Webasto. Webaston kanssa pitää vain huomioida että se kuluttaa akkua sen verran että akku pitää uusia parin vuoden välein. Eikä ole ongelma pitää yhtä akkua sisällä lämpimässä, josta voi antaa lisävirtaa käynnistykseen muutamana pakkasaamuna.
Tämä.
Meillä autossa Webasto, eikä käynnistymisen / akun kanssa ole ikinä ollut mitään ongelmia. Säännölliset huollot ja tarvittaessa korjaukset, niin kyllähän se auto pelittää.
Paljon helpompaa kuin pitää vara-akkua lämpimässä on ostaa Motonetistä boosteri, maksaa alle satkun. Mulla on aina se autossa mukana, jos joku sattuu tarvitsemaan virtaa. Kevyt kuin mikä ja 10x20 cm kooltaan eikä paina paljoa. Sillä on jokunen auto käynnistetty.
Vierailija kirjoitti:
Leivinuuni joka lämmitetään puilla rakennetaan nykyään vuorivilla eristeillä. Uuni lämpiää nopeasti ja pitää lämpöä. Se ei vain luovuta lämpöä niinkuin hiekalla eristetty vanhanajan leivinuuni, joka säteilee lämpöä pitkän aikaa tupaan.
Jos haluatte vanhanajan hyvän lämmönlähteen niin etsikää uunimuurari joka osaa ja haluaa muurata hiekalla eristetyn leivinuunin. Hormin ja katon liitoksessa pitää käyttää palosuoja katkoa esim. TYTAN PALOKATKOA.
Vanhat hormit tulisi tarkistuttaa nuohoajalla ennen käyttöönottoa ja samalla nuohouttaa ne. Samoin palo- ja häkävaroittimet tulisi olla asunnossa.
Erilaisten uunien pellit eivät ole tunnettuja miten niitä käytetään suurimmalle osalle maalle muuttoa haaveileville kaupunkilaisille
Suurin osa leivinuunin varauskyvystä tulee sekä vanhoilla että uusilla uuneilla ihan niistä tiilistä, jotka lämpiävät kun kuumat savukaasut ohjataan kiertämään niiden välissä. Meillä on leivinuuni, joss yläpohja on eristetty villalla, mutta kyllä se 2-3 päivää varaa ja luovuttaa lämpöä.
"On myös malleja joiden luvataan toimivan -35 asteessa."
Kyllä, me ostettiin tuollainen ilp ja juuri siksi, että on puulämmityksen ohella ainoa lämmönlähde. Maksoikin vain 100€ enemmän, kuin huonompi malli (josta ennestään huonoja kokemuksia jo -20 pakkasella).
Meillä on osin 2010-luvulla rakennettu talo (osin 1980-luvulla) ja viime talven lämmitin (esikoispojan avustuksella) puilla. Meillä on neljä tulisijaa, joista yksi on 80-luvun ehkä ainoa järkevä perintö: varaava takka. Vanhalla puolella on kattolämmitys, joka ei todellakaan lämmitä kuin hiiriä yläpohjassa, joten se on pois käytöstä. Ruuat tein koko talven puuhellalla, teinit opettelivat sen käyttöä myös. Sen verran olen jo varmentunut tuon käytössä, että kakkupohja ja mokkapalatkin saan siellä leivinuunissa paistettua: kyse on siis muuratusta hella/leivinuuniyhdistelmästä, jossa kantena kunnon valurauta. Saunankiuas on vanha kunnon ak47, siis kertalämmitteinen kiuas, joka pitää saunan ja pesuhuoneen suihkussakäyntilämpöisenä kovilla pakkasillakin pari vrk, vaikkei siellä ole siis muuta lämmitystä (se kattolämmitys on pois pelistä). Uudella puolella on tällä hetkellä vain kamina, jolla saa tämän 120m2 (kahdessa kerroksessa yhteensä) pidettyä lämpöisenä.
Puuta kuluu, ei nyt sentään 40 kuutiota talvessa, mutta kyllä sitä reippaasti meni, kaksi kopallista päivässä vähintään, mielummin kolme. Viime talvi oli kohtalaisen leuto, pitkistä pakkasjaksoista en tiedä.
Lasten kanssa kannettiin puut, kesällä vanhan isäni kanssa pilkottiin ne puut, isä kaatoi, karsi ja raahasi ne puut pihaan esikoisen kanssa. Puoliso lähinnä kiukutteli, että väärin pinottu.
Tälle talvelle on puoliso saanut sitten ihan itse tehdä puut, lopputuloksena puolet klapeista jäi sateeseen kastumaan (puolet ehdittiin lasten kanssa kantaa sisälle, kun puoliso oli töissä pois tieltä), onneksi sitä puuta on kuitenkin kuivanakin ihan riittävästi.
Ulkohuussi on, mutta teinit ei sitä rakasta, joten käyttävät sisävessaa. Suihkuvesi lämpenee sähköllä.
Jos saisin aloittaa ihan puhtaalta pohjalta, tekisin rintsikkatyyppisen talon, jossa huoneet olisivat kaikki keskusmuurin ympärille rakennettu, joka huoneessa tulisija (no ei eteisessä eikä vessassa eikä kylmissä vintin sivukomeroissa).
Vanhempieni talo on aina ollut puulämmitteinen, siellä on puupannu, jolla lämmitetään niin talo, käyttövesi kuin uima-allaskin. Siinä talossa on ollut kerran viikon verran viileää, kun mummo oli siellä kissanvahtina eikä uskaltanut käyttää pannua eikä kehdanut ensin sanoa, että talo oli alkanut viiletä. Käytiin sitten viikon jälkeen lämmittämässä, niin oli taas mummollakin lämmin (vanhempani olivat pidemmässä reissussa).
Pelkkä puulämmitys ei siis tarjoita välttämättä kylmää ja vetoisaa ja vanhanaikaista asumista. Työtä se jonkin verran aina tuo.
Puulla lämmittävät ihmiset on oma lajinsa (positiivisesti).
Kun toivuin isosta selkäleikkauksesta niin jälkitarkastuksessa kysyivät mitä sellaista en pysty vielä tekemään, mitä haluaisin tai mitä pitäisi tehdä. Vastasin, että puukopan kantaminen (paino 30-40kg kopasta riippuen). Katsoivat mua kuin typerystä ja sanoivat että tokkopa tuo niin pakollista onkaan.
No kyllä se nyt vaan puulämmitteisessä talossa on sitä 😅
Meillä kuitenkin vanha hirsimökki joka tykkää olla kylmillään, voi olla helposti kuukauden tyhjillään, niin tuntuu turhalta jättää lämpöjä päälle. Wifin kautta laitan patterit kotoa päälle paria päivää ennen kuin menen sinne, niin ei tarvi täysin kylmään mennä. Ilmalämpöpumppua olen ajatellut sen vuoksi että lämpö kiertäisi tasaisemmin, nurkat on kylmät varsinkin kovalla pakkasella.