Katsoin eilen mielenkiintoisen dokkarin missä saatettiin löytää syy pohjoismaissa ilmenevään masennukseen
Siinä käsiteltiin Suomea, Ruotsia ja Norjaa, ihmeteltiin sitä että miksi täällä ihmiset voivat niin huonosti vaikka systeemi on "hyvä".
Keskustelemassa oli ihmisiä paljon ja erilaisia syitä annettiin monia, esimerkiksi sää.
Mikä pompahti isoimpana ihmisten korville ja mistä kaikki olivat oikeastaan yhtä mieltä oli tämä:
Täällä on henkisyys kokonaan kadotettu ihmisistä, kukaan ei usko mihinkään. Ihmiset saavuttavat kaiken varhasessa iässä ja sen jälkeen iskee tyhjyys kun yhteiskunnan luomat edellytykset eivät antaneetkaan sielulle mitään niinsanotusti. Eli siis sisällä on tyhjää vaikka kaikki materia ja "saavutukset" onkin saavutettu.
Se on 100% totta. Ihmiset eivät ole henkisiä täällä, mikä on sääli
Me tarvitaan lisää henkisyyttä. Uskoa johonkin.
Kommentit (217)
Se henkisyyden menetys näkyy muuten nykyisin aika hyvin arkkitehtuurissakin, ennen rakennukset oli todella kauniita ja veistoksellisia ja niissä oli aina mukana paljon symboliikkaa ja hengellisyyteen viittaavia muotokuvia ja myös historiaan liittyviä merkkejä. Nykyisin niiden tilalle on tullu tönköt mustat sieluttomat rakennukset tai McDonaldsit
Masennuksen siemen kylvetään lapsena. Suomalaiset vanhemmat pitävät kunnia-asiana, että lasta kasvatetaan jatkuvasti moittimalla. Ystävällinen vanhempihan olisi lepsu kasvattaja. Lapsi jää ilman hyväksynnän ja empatian kokemusta ja tuntee itsensä arvottomaksi lopun elämäänsä.
Voi hitto. Olisinpa saavuttanut jotakin kun olin nuori.
Nyt parantuneena muhun on tullut henkisyyttä. Ei sitä ennen ollut.
Vierailija wrote:
Enemmän uskon maantieteelliseen sijaintiin, täällä pohjolassa on pitkät pimeäkaudet, kyllä vetää mielen apeaksi ja masentuu vahvempikin veikko. Viikko valohoitoa vuodessa eu:n eteläisillä rannoilla ja eu:n kustannuksella voisi auttaa.
Suuri osa Venäjää ja Kiinaa sekä Alaska ja käytännössä koko Kanada kuuluu myös samalla tavalla pohjolaan. Ja myös Grönlanti. Joten jos kyse on maantieteellisesti sijainnista, samaa ongelmaa pitäisi olla noissa muissakin maissa. Mä kyllä uskon, että maantieteellisellä sijainnillamme on vaikutusta asiaan, mutta en usko, että son ainoa syy.
Reipas ja tunnollinen lammas wrote:
Vierailija wrote:
Enemmän uskon maantieteelliseen sijaintiin, täällä pohjolassa on pitkät pimeäkaudet, kyllä vetää mielen apeaksi ja masentuu vahvempikin veikko. Viikko valohoitoa vuodessa eu:n eteläisillä rannoilla ja eu:n kustannuksella voisi auttaa.
Suuri osa Venäjää ja Kiinaa sekä Alaska ja käytännössä koko Kanada kuuluu myös samalla tavalla pohjolaan. Ja myös Grönlanti. Joten jos kyse on maantieteellisesti sijainnista, samaa ongelmaa pitäisi olla noissa muissakin maissa. Mä kyllä uskon, että maantieteellisellä sijainnillamme on vaikutusta asiaan, mutta en usko, että son ainoa syy.
Totta, mäkään en usko että tää ongelma on ulkoisissa tekijöissä. Mulla ainakin on huono päivä jos on, ihan sama vaikka oliskin aurinkoista.
Vierailija wrote:
En usko että ei-uskovasta ihmisestä tulee onnellista uskomalla. Minä ainakin posauttaisin mieluummin aivoni seinään kuin alkaisin palvoa jotain mielikuvitushahmoa.
Ei kai ole 'pakko' uskoa suurten uskontojen jumaliin, mutta pitkän päälle kuitenkin johonkin syvempään kuin esim. raha, tavara, suorittaminen, alkoholi tai eksklusiiviset harrastukset. Luetellut asiat ovat sopivina annoksina hyvä lisä, mutta eivät itsesssään kestä merivettä juuri ollenkaan.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
luullaan ateistina että elämän tarkoitus on suorittaminen, eläkkeelle asti suorittaminen koulusta lähtien
sitten eläkeellä elämä muka alkaa, ja kuollaan syöpän tai ollaan jo alkoholisoituneita
vain harva osaa enää tulla uskoon kun Jumalakin on hyljännyt pohjoismaat ja heidän ateistilapsensa ja homot
A.A.
Paska jumala.
Loi maailman, loi ihmisen, loi Saatanan, loi synnin, ja sitten rankaisee luomakuntaansa siitä ettei se ole parempi kuin miksi se luotiin.
Mua häiritsee että tarvitsee jatkuvaa palvontaa ollakseen tyytyväinen. Epävarma? Tulee mieleen narsistivanhempi- tai puoliso.
Tahtoisin uskoa oikeudenmukaisuuteen, se on viety. Enkä havittele kuuta taivaalta tai vaadi saada elää yli varojeni. Riittäisi alkuun, ettei joka nurkan takana tulisi vastaan jokin huutava vääryys. Ja sanon näin, vaikka ulkopuolisen silmin olen saavuttanut aika hyviä asioita. Korkea koulutus, hyvä työtilanne ym,, ja hyvää muutenkin. Mutta:
kukaan ei ota kokonaisvastuuta mistään. Kaikki on pirstaloitunut. Mikään ei toimi, koska juuri kenelläkään ei ole henkilökohtaista vastuuta mistään. Jokainen voi piiloutua jonkin sellaisen jutun taakse, jonka avulla hän voi pestä kätensä kaikesta sellaisesta mikä normaaliyhteiskunnassa saattaisi hänet epäsuotuisaan valoon.
No mikä tää dokumentti oli? Mistä sen voi katsoa? En jaksa selata koko ketjua läpi, jos se vaikka mainitaan. Otsikkoon/ aloitukseen heti lähde kiitos :)
Kaikilla pohjoisilla mailla on masennusta. Ja alkoholiongelma.
Ennen rikastuttiin työnteolla ja reippailta nykyään verottaja vie jo puolet.
Mulle tämä sää on suuri alakulon ja väsymisen syy. On vaikea olla tosi iloinen ja touhukas synkkänä, sateisena ja pimeänä päivänä. Niin se vaan on. Suklaatakin kuluu enemmän talvella kun pitää jostain saada lisää potkua.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
En usko että ei-uskovasta ihmisestä tulee onnellista uskomalla. Minä ainakin posauttaisin mieluummin aivoni seinään kuin alkaisin palvoa jotain mielikuvitushahmoa.
Ei kai ole 'pakko' uskoa suurten uskontojen jumaliin, mutta pitkän päälle kuitenkin johonkin syvempään kuin esim. raha, tavara, suorittaminen, alkoholi tai eksklusiiviset harrastukset. Luetellut asiat ovat sopivina annoksina hyvä lisä, mutta eivät itsesssään kestä merivettä juuri ollenkaan.
Esimerkiksi mihin?
Vierailija wrote:
Tahtoisin uskoa oikeudenmukaisuuteen, se on viety. Enkä havittele kuuta taivaalta tai vaadi saada elää yli varojeni. Riittäisi alkuun, ettei joka nurkan takana tulisi vastaan jokin huutava vääryys. Ja sanon näin, vaikka ulkopuolisen silmin olen saavuttanut aika hyviä asioita. Korkea koulutus, hyvä työtilanne ym,, ja hyvää muutenkin. Mutta:
kukaan ei ota kokonaisvastuuta mistään. Kaikki on pirstaloitunut. Mikään ei toimi, koska juuri kenelläkään ei ole henkilökohtaista vastuuta mistään. Jokainen voi piiloutua jonkin sellaisen jutun taakse, jonka avulla hän voi pestä kätensä kaikesta sellaisesta mikä normaaliyhteiskunnassa saattaisi hänet epäsuotuisaan valoon.
Missä maissa kokonaisvastuun ottaminen toimii eri tavalla? Muualla kuin diktatuureissa?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
En usko että ei-uskovasta ihmisestä tulee onnellista uskomalla. Minä ainakin posauttaisin mieluummin aivoni seinään kuin alkaisin palvoa jotain mielikuvitushahmoa.
Ei kai ole 'pakko' uskoa suurten uskontojen jumaliin, mutta pitkän päälle kuitenkin johonkin syvempään kuin esim. raha, tavara, suorittaminen, alkoholi tai eksklusiiviset harrastukset. Luetellut asiat ovat sopivina annoksina hyvä lisä, mutta eivät itsesssään kestä merivettä juuri ollenkaan.
MIssä menee se raja, jonka jälkeen raha, tavara, suorittaminen, alkoholi tai eksklusiiviset harrastukset eivät enää kestä merivettä?
Ovatko pienten uskontojen jumalat parempia kuin suurten uskontojen jumalat?
Voisiko joku muuten vastata kysymykseen siitä, mikä aiheuttaa masennuksen niissä ihmisissä, jotka asuvat Pohjoismaiden ulkopuolella?
Vakiodiagnoosi ei ole automaattisesti oikea.Usein lääkärit ei parempaa keksi.
Some ja media kantavat kyllä kiitettävästi kortensa kekoon masennusta ja toivottomuutta lisäämään.
Milloin viimeksi luit hyvän tai ilahduttavan uutisen? Niinpä. En minäkään muista.
Enemmän uskon maantieteelliseen sijaintiin, täällä pohjolassa on pitkät pimeäkaudet, kyllä vetää mielen apeaksi ja masentuu vahvempikin veikko. Viikko valohoitoa vuodessa eu:n eteläisillä rannoilla ja eu:n kustannuksella voisi auttaa.