Naiset. Mihin rakkaus loppuu? Miksi se loppuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Ei se rakkaus yhtäkkiä lopu. Se vähenee ajan myötä ja lopulta kuluu kokonaan pois. En ymmärrä miksi joidenkin on niin vaikea käsittää, että kyllä myös aito ja oikea rakkaus voi loppua. Ei missään ole määrätty, että oikea rakkaus kestää ikuisesti. Se on ihan joidenkin omaa keksintöä. 

Missä on sanottu että jossain olisi määrätty noin? Laitatko lähteen.

No kuule täällä palstalla jotkut huutaa pää punaisena, että oikea rakkaus ei voi loppua. Että se on kuulemma vain ollut esittämistä ja valehtelemista eikä ole oikeasti rakastanut. Mun mielestä tuollaista väittävä ihminen on melkoisen naiivi eikä tajua todellisuudesta mitään. 

Tietysti on olemassa sellaista rakkautta, joka ei voi loppua, mutta kaikki aito rakkaus ei todellakaan ole sellaista. Kun tässäkin asiassa on aste-eroja. Rakkaus voi olla täysin aitoa, vaikka se ei olisi mikään elämän suuri rakkaus.

En ole niin kovasti seksin perään, joten intohimo miestä kohtaan loppui parissa vuodessa valitettavasti. Ehkäpä se voisi säilyä täydellisen matchin kanssa pitkäänkin, mutta mistäs sitä tietää.

häiriköinnillä sitä ei saa käyntiin. eikä "väärä" huutamisella.

"Sinulla on rakkautta, sinulla on maailman intohimoisin parisuhde, sinulla on elämäsi huippukohdat. Tuntuu, että koskaan ei voisi asiat olla huonosti."

Missä tuollaisia suhteita on? Ja jos kunnioitus vaihtuu halveksuntaan ja inhoon niin kuin ap esitti, silloin toinen osapuoli on kyllä tehnyt jotain. Muuten mun mielestä voi edelleen pitää ihmisestä ja olla ystäviäkin vaikka se intohimo sattuisi loppumaan, ja sitähän sattuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kuulostaa siltä että rakkaus ei koskaan alkanutkaan. Huuma loppui. Aivojen hormonitoiminta normalisoitui. 

Minusta 121212 on kirjoittanut tästä hyvin.



Nykyään naiset haluavat vaiheittaisen elämän. Vakiintumista lykätään mahdollisimman myöhään jotta saadaan maksimoitua sinkkuelämä, jota kenties värittää lyhyehköt suhteet komeampiea miesten kanssa, joita nainen saa meikkaamalla ja miellyttämällä.



Pariutumiskuume iskee kun perhekuume iskee. Mies tarvitaan. Alkuhuuma (2-3v) ei ole edes laantunut kun ollaan jo alttarilla ja kenties lisääntymässäkin.



Häät, asunto, lapset ja kaikki tekevät elämän niin kiireiseksi että vuodet kuluvat nopeasti.



Sitten kun on taas aikaa olla yhdessä, niin ei se mies kiinnostakaan. Todellisuudessa ei olisi koskaan kiinnostanutkaan ilman perheta

 

Sosiaalinen media ruokkii persoonallisuushäiriöistä käytöstä. Se sitten puhkeaa jos lapsuuden traumataustaa. Yleensä todella rumalla tavalla. 

Minulla se loppui siihen, että mies hyväksikäytti minua emotionaalisesti, seksuaalisesti ja taloudellisesti. Huomasin oireita jo kesällä ja marraskuun ekana päivänä posahti ja heitin miehen ulos.

Muistan tilanteesta, että olin valkohehkuisen raivon vallassa ja puhuin kerrankin suuni puhtaaksi siitä, mitä mieltä olen hänen päihteidenkäytöstään, taloudellisesta lusmuilustaan ja hygieniastaan sekä käskin tulla onnelliseksi valitsemiensa riippuvuuksien kanssa sekä etsiä seuraa naisista, joilla on sama harrastus. Hän on niitä miehiä, jotka kiskovat itse kaiken aikaa kaljaa ja tupakkaa, mutta eivät suvaitse naiselta samaa.

Siinä kului ehkä 5 minuuttia niin mies oli siivottu ulos elämästäni.

Rakkaus kuolee kun sen tappaa. Yleensä sen tappaa mies, joka alkaa kuvitella naista saavutetuksi eduksi, jonka hyväksi ei tarvitse enää laittaa tikkua ristiin. Henkilökunnaksi, äitimammaksi, joka tarjoilee tyydytyksen miesvauvan kaikkiin tarpeisiin saamatta itse mitään.

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus loppuu liikaan yhdessäoloon. Kaikki pitäisi tehdä yhdessä, kaikki pitäisi kertoa, joka ikinen hetki - ahdistavaa. 

Ääripäiden kautta on helppo väistellä omaa kyvyttömyyttään rakastaa ja olla vakaassa kestävässä parisuhteessa. Elämä ei ole pelkkiä hetkiä eikä rakkaus ole pelkkä tunne vaan tahtotilakin.

Ei se lopu, kohde vaan vaihtuu.

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus ei pysy itsestään, vaan sitä pitää vaalia. Jos kumppaneiden väliltä katkeaa kommunikaatio ja yhteys, ei se rakkaus jaksa enää kannatella. Jos suhde ja romantiikka eivät toimi, ei kukaan jaksa pitää rakkautta yllä vain itsekseen oman päänsä sisällä. Sehän olisi sama kuin olisi kaukorakkaus vierellä olevaan ihmiseen. Rakkaus pysyy, kun sitä vaalitaan ja suhteeseen panostetaan, ja tietysti kun henkilöiden välillä on aito yhteenkuuluvuuden tunne, aito yhteys ja aito halu panostaa toiseen ja suhteeseen.

 

Tässähän se on täydellisesti ilmaistuna. Näin kävi meillekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus ei pysy itsestään, vaan sitä pitää vaalia. Jos kumppaneiden väliltä katkeaa kommunikaatio ja yhteys, ei se rakkaus jaksa enää kannatella. Jos suhde ja romantiikka eivät toimi, ei kukaan jaksa pitää rakkautta yllä vain itsekseen oman päänsä sisällä. Sehän olisi sama kuin olisi kaukorakkaus vierellä olevaan ihmiseen. Rakkaus pysyy, kun sitä vaalitaan ja suhteeseen panostetaan, ja tietysti kun henkilöiden välillä on aito yhteenkuuluvuuden tunne, aito yhteys ja aito halu panostaa toiseen ja suhteeseen.

 

 

 

Tässähän se on täydellisesti ilmaistuna. Näin kävi meillekin.

Kestävä rakkaus vaatii molemmilta työskentelyä välillä sen vuoksi. 

Pettäminen, porno, alkoholismi epärehellisyys tai jakamattomuus kotitöissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Rakastan edelleen naista joka sanaakaan sanomatta lähti ja vajaan vuoden päästä siitä sai lapsen toisen miehen kanssa. Saa nähdä loppuuko se rakkaus. En tosin halua olla tuon naisen kanssa missään tekemisissä ikinä.

Eiköhän se olisi parempikin lopettaa se rakkaus jos toisen kanssa ei edes halua olla tekemisissä.

Ei sitä voi vaan päättää ettei rakasta. Naisen sitä voi olla vaikeaa ymmärtää kun ette pysty rakastamaan miestä aidosti.

Sä haluaisit naiselta samanlaista rakkautta kuin sait äidiltäsi lapsena? Että rakkaus ei muutu vaikka käyttäytyisit kuinka huonosti. Että nainen hyväksyy kaiken. Ei se kyllä niin toimi. Aikuisten ihmisten rakkaus on vastavuoroista. 

Henkiseen, seksuaaliseen ja taloudelliseen väkivaltaan, kaltoinkohteluun, kontrollointiin ja itsestäänselvänä pitämiseen. Kesti kuusi vuotta tajuta, että ansaitsen parempaa, kiitos vanhempieni esimerkin.

Toisessa liitossani ei vastaavaa ole ollut 20 vuoteen.

Rakkaus on loppunut miehen huonoon käytökseen. Väkivaltaan, pettämiseen, valehteluun, vähättelyyn, haukkumiseen, itsestäänselvänä pitämiseen, kotitöiden epätasaiseen jakautumiseen, sen todellisen miehen luonteen paljastumiseen; kun teatteri loppuu ja naamio tippuu. Näistä syistä se rakkaus ei myöskään tule takaisin. 

Epätoivo on yleensä se asia, jolla kumppani valitaan huonosti. Laitan itseni markkinoille sitten kun minulle sopii, eli harjoitan itsekontrollia. Mitä paremmin tunnet itsesi, sitä vähemmän epätoivo vaikuttaa valintoihin. 

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus on loppunut miehen huonoon käytökseen. Väkivaltaan, pettämiseen, valehteluun, vähättelyyn, haukkumiseen, itsestäänselvänä pitämiseen, kotitöiden epätasaiseen jakautumiseen, sen todellisen miehen luonteen paljastumiseen; kun teatteri loppuu ja naamio tippuu. Näistä syistä se rakkaus ei myöskään tule takaisin. 

Ihan kuin minun kynästäni. Suomalaiset miehet ovat huonoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus ei pysy itsestään, vaan sitä pitää vaalia. Jos kumppaneiden väliltä katkeaa kommunikaatio ja yhteys, ei se rakkaus jaksa enää kannatella. Jos suhde ja romantiikka eivät toimi, ei kukaan jaksa pitää rakkautta yllä vain itsekseen oman päänsä sisällä. Sehän olisi sama kuin olisi kaukorakkaus vierellä olevaan ihmiseen. Rakkaus pysyy, kun sitä vaalitaan ja suhteeseen panostetaan, ja tietysti kun henkilöiden välillä on aito yhteenkuuluvuuden tunne, aito yhteys ja aito halu panostaa toiseen ja suhteeseen.

 

 

 

Tässähän se on täydellisesti ilmaistuna. Näin kävi meillekin.

Kestävä rakkaus vaatii molemmilta työskentelyä välillä sen vuoksi. 

Sarjaeroajat eivät tuohon pysty

Vierailija kirjoitti:

Kiitos hyvästä aiheesta.

Jännästi toistuu tuo itsestäänselvänä pitäminen ja/tai läheisyyden + kosketuksen puuttuminen.

Minä rakastin 28 vuotta, loppuun asti oli seksiä ja läheisyyttä.

Mies sairastui masennukseen, muutti erilleen "miettimään asioita". 10 kuukautta mentiin niin, rakkauteni oli vahva. Miehen puhumattomuus ja käytöksen + sanojen ristiriita oli hämmentävää. Lopulta tein sen päätöksen, että päästän irti tai oikeasti pakotin päästämään itsestäni irti. 

Kyllä omalla kohdallani se rakkaus sitten kuoli kaikkeen henkiseen kipuun mitä ero aiheutti. Lopulta kun olin kärsinyt tarpeeksi kauan ja itkenyt miljoonat itkut. Tuli sitten se päivä, kun huomasi, että toinen ei enää tunnu miltään. Onneksi tunteeni oli jo kuollut, kun erosta oli kulunut noin 1v + 3 kk, silloin tietooni tuli kaikki valheet, eli klassinen "toinen nainen kuviossa" jne. Ollut siis pitkään.

Nyt on itselläni ollut uusi mi

28 vuotta ja sikana - eppunormaali

Luottamus sai liian suuren särön. Yhdessä sovittu suhteen pelisääntö ei koskenutkaan miestä. Kaikki muuttui kun paljastui vuosien valehtelu ja selkäni takana touhuaminen.