Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteessa olijat, onko puolisonne teille se tärkein ihminen?
Ja siis kysymys lähinnä niille jotka ovat ihan toimivassa suhteessa eikä eron partaalla. Mä sain eilen kuulla mieheltäni, että hänellä tulee aina ystävät ekana ja ovat hänen elämänsä tärkeimpiä ihmisiä. Tätä ei huudettu vihaisena riidan yhteydessä vaan tuli esille keskustelun sivulauseessa. Hän sanoi että ystävät ovat hänelle tärkeintä elämässä ja ihmetteli miksi minulla ei ole näin, kun itse taas sanoin hänen olevan mulle maailman tärkein. Meillä ei ole lapsia ja ikääkin yli 40v. Mulle jäi siitä vähän hassu fiilis ja olen miettinyt tätä.
Ei hän kapakoissa niiden kanssa juokse tai mitään. Saattaa mennä jopa puoli vuotta ennen kuin edes näkee heitä. Mietin lähinnä että onko yleistäkin että ystävät menee hyvässä rakastavassa parisuhteessa puolison edelle? Ja kysyin häneltä vielä typerän kysymyksen siihen että kumman pelastaisi palavasta talosta, niin ystävän kuulemma.
Kommentit (490)
On tärkein <3 Ollut jo elokuusta 1972, eli +53 vuotta...jatkuu <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketjun aloittajalla ei ole lapsia ja hänen puolisonsa on mies. Eli ymmärrän kysymyksen näin: "Onko mies sinulle kaikkein tärkein ihmissuhde, jos lapsia ei oteta lukuun, ja elät rakastavassa parisuhteessa".
Tähän voi sitten vastata: "kyllä" tai "ei, tärkeämpi on sisko/veli/vanhempi/ystävä.
Jos vastaus on ei, niin parisuhde ei välttämättä ole enää rakkaussuhde.
Jos kaikki ihmiset saisivat tietää puolisojensa pettämiset, puolet suhteista hajoaisivat.
Kyllä minäkin veikkaan, että miehelleni ystävänsä on rakkaampia kuin minä. Tietyssä mielessä toisinkin päin, eli minullekin ystävät on omalla tavallaa rakkaampia kuin mieheni.
Tietenkin sen puolisonkin on oltava tärkeä ja rakas, ja onkin. Ei ne ystävät ole meidän avioliitosta pois, vaan rikastuttaa elämäämme, enkä näe että tämä olisi väärinkään.
Nykypäivän naiset ottaa eron...viimeistään 40v. Kriisissä alkaa sellainen sekoilu että oksat pois....tää on ihan tutkittu juttu. Tämä tarkoittaa miehen kannalta sitä että kannataa panostaa lapsiin ja ystäviin....koska ne on pysyvää elämässä. Hyviä ystäviä on vaikea löytää....sen sijaan nainen löytyy helpommin. Ei ole järkevää panostaa paljon naisten kaltaisiin tuuliviireihin. Sen sijaan kandee panostaa pysyviin asioihin elämässä....niin panostus ei mee hukkaan. Naisia ei siis kannata ottaa niin vakavasti...tilapäistä hupia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän naiset ottaa eron...viimeistään 40v. Kriisissä alkaa sellainen sekoilu että oksat pois....tää on ihan tutkittu juttu. Tämä tarkoittaa miehen kannalta sitä että kannataa panostaa lapsiin ja ystäviin....koska ne on pysyvää elämässä. Hyviä ystäviä on vaikea löytää....sen sijaan nainen löytyy helpommin. Ei ole järkevää panostaa paljon naisten kaltaisiin tuuliviireihin. Sen sijaan kandee panostaa pysyviin asioihin elämässä....niin panostus ei mee hukkaan. Naisia ei siis kannata ottaa niin vakavasti...tilapäistä hupia.
Jos nainen on "ok" suhteessa ja mies on selkeästi varakkaampi, niin kyllä se kynnys lähteä suhteesta on korkea. Rakastajaa voi pitää siinä sivussa. Ainoastaan jos nainen on itsekin hyvin vahvasti toimeentuleva, niin saattaa lähteä etsimään virikkeellisempää miestä. Tämä on ihan tällaista perus parisuhdematikkaa.
Kyllä minulle puoliso on aina ykkönen, lapsia en nyt tässä laske mukaan koska he ovat tottakai kaikille vanhemmille nro 1. Aikuisista ihmisistä puolison mielestäni kuuluukin automaattisesti olla tärkein, jos näin ei ole ja mies roikkuu lapsuudenperheessä tai ystävissä niin joku kehityskaari on hänessä selvästi keskeneräinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki ihmiset saisivat tietää puolisojensa pettämiset, puolet suhteista hajoaisivat.
Meinaatko et puolet antaa anteeksi ja puolet eroaa?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä puolison pitäisi olla se tärkein ihminen, sukupuolesta viis. Vanhempien parisuhde on lasten koti ja he kyllä huomaavat, jos siinä on jotain pielessä. Tällä en tarkoita, että lapset jätettäisi jotenkin huonommalle, mutta en ihmettele yhtään jos parisuhteet voivat huonosti, jos lasta aletaan suosia puolison kustannuksella. Toki siinä joukossa on varmasti hirveästi niitä parisuhteita, missä puoliso ei yllättäen olekaan hoitanut omaa osaansa arjesta silloin on täysin ymmärrettävää, että suhde kuihtuu.
En ymmärrä, miksi jakaisin elämäni jonkun kanssa, joka ei ole itselleni kaikista tärkein. Täällä vaikuttaa vastausten perusteella moni olevan huonossa parisuhteessa ehkä lastenkin takia tai tottumustaan. Mun mielestä parempi yksin. Enkä voisi kuvitella jääväni parisuhteeseen, jossa olen toiselle joku toisiksi tärkein.
T. sinkku velanainen
Oli mutta Olin Hyväuskoinen Hölmö!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ja mies tärkeimmät. Jokainen tietää, kenellä lapsia, että niiden yli ei mene kukaan mutta sen jälkeen mies on ykkönen. Ja voisin tavallaan sanoa, että kaikki kolme eli kaksi lasta ja mies ovat ne tärkeimmät. Omalla tavallaan.
N51, puolison kanssa 28 vuotta.
Puoliso on tärkein, koska hänen kanssaan elän jokapäiväistä arkea ja on eletty jo kymmeniä vuosia. Se ei tarkoita sitä etteikö jälkikasvu olisi tärkeä. Hän on elänyt oman perheensä kanssa vuosikymmeniä ja oletan, että hänen perheensä on hänelle tärkein. Minulle puolisosta on tullut se tärkein ihminen, jonka kanssa tuetaan toisiamme ja jaetaan kaikki asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin veikkaan, että miehelleni ystävänsä on rakkaampia kuin minä. Tietyssä mielessä toisinkin päin, eli minullekin ystävät on omalla tavallaa rakkaampia kuin mieheni.
Tietenkin sen puolisonkin on oltava tärkeä ja rakas, ja onkin. Ei ne ystävät ole meidän avioliitosta pois, vaan rikastuttaa elämäämme, enkä näe että tämä olisi väärinkään.
Miksi mennä naimisiin jonkun kanssa, joka ei ole sinulle rakkain? Onko liitto osittain kulissia ja status-symboli (koska kuuluu mennä naimisiin ja heti sitten pistää alulle se lapsi)? Vai onko asenne se tyypillinen, että ero tulee kuitenkin jossain kohtaa, niin ei uskalleta rakastaa täysillä? Ja toki ystävät voivat olla myös tosi rakkaita, mutta jos ystävä menee avioliiton edelle, jokin on pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on minulle tärkein. Niin on aina ollut.
Lapset kuuluvat suhteeseemme, eikä sitä tärkeyttä mitata sillä, kenet palavasta talosta pelastaisi. Oikeassa tilanteessa ei olisi aikaa valikoida vaan tehdä sen, minkä pystyy.
Teoreettisessa valintatilanteessa sen lapsen, koska hän on puolisoiden yhteinen ajatus, toive ja panostus elämän jatkumiseksi maapallolla. Saadessamme lapsen, olemme jo periaatteessa täyttäneet oman tehtävämme ja siinä mielessä joudamme mennä.
Se tärkeys muuten korostuu nyt, kun olemme eläkkeellä ja lapsilla on omat elämänsä, perheensä ja tärkeysjärjestyksensä. Mutta me olemme yhä toisiamme varten ja toisillemme tärkeät.
Monet joutuu valitsemaan puolison ja lasten välillä. Monet erot johtuu siitä, että on täytynyt tehdä valinta. Jäädä paskan puolison kanssa, vai antaa lapsille parempi lapsuus.
Aika monella myös on huippukiva kumppani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mulle aviomies on ykkönen. Lapsenlapset kakkonen. Lapset kolmonen. Selitys: Puolison kanssa haluan asua ja elää, jakaa jokapäiväisen elämäni. Häntä ilman olisi vaikea kuvitella elämääni. Hän on siis oman elämäni kannalta tärkein. Aikuisia lapsia ja pieniä lapsenlapsiani tapaan useita kertoja viikossa, mutta en silti haluaisi asua heidän kanssaan, onneksi ovat löytäneet oman paikkansa. Mutta jos pitäis pelastaa vaikka tulipalosta, niin järjestys olisi toinen: 1. Lapsenlapset. 2. Lapset. 3. Puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mulle aviomies on ykkönen. Lapsenlapset kakkonen. Lapset kolmonen. Selitys: Puolison kanssa haluan asua ja elää, jakaa jokapäiväisen elämäni. Häntä ilman olisi vaikea kuvitella elämääni. Hän on siis oman elämäni kannalta tärkein. Aikuisia lapsia ja pieniä lapsenlapsiani tapaan useita kertoja viikossa, mutta en silti haluaisi asua heidän kanssaan, onneksi ovat löytäneet oman paikkansa. Mutta jos pitäis pelastaa vaikka tulipalosta, niin järjestys olisi toinen: 1. Lapsenlapset. 2. Lapset. 3. Puoliso.
Ymmärrän tuon kannan täysin. Se kenet pelastaisi tulipalosta ensimmäisenä ei nyt varsinaisesti kerro henkilön tärkeydestä sinulle. Tietenkin avuttomat lapset ja ne joilla on vielä koko elämä edessä on järkevintä pelastaa ensimmäisenä, mikäli se on mahdollista (eikä tämä nyt siis tarkoita sitä että sen puolison jättäisi tajuttomana makaamaan oman onnensa nojaan, jos hän on siinä edessäsi).
Vierailija kirjoitti:
Lähes joka naiselle mies on arvoasteikossa aika pirun matalalla mutta lähes joka nainen loukkaantuu ja suuttuu jos ei ole miehelle se arvokkain ja tärkein
No jos ryyppyremmikin menee omaa akkaa edeltä niinpä...
Naiset sentää laittaa lapset tai sukulaiset ystävättärien edelle.
Mulle on lapset tärkeimmät. Näin oli vielä kun olin exäni, lapsieni isän, kanssa.
Rakkauksia tulee ja menee mutta veri pitäis olla sakeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki ihmiset saisivat tietää puolisojensa pettämiset, puolet suhteista hajoaisivat.
Täälläkin monet kehuu. No ehkäpä totuus valkenee ennen kuolemaa.
Kyllä, puoliso on tärkein ja etusijalla. Toki joskus valitsen hänen sijastaan mennä vaikka ystävän kanssa koiraa ulkoiluttamaan koska haluan säilyttää myös ystävyyssuhteet ja olla muidenkin kuin hänen kanssaan. Mutta isossa kuvassa kumppani tulee aina ensin. Hän on tärkein ihminen elämässäni (lapsia ei ole).
Jos lapsia olisi, sitten voisi olla tärkeysjärjestys lapset ensin sitten puoliso. Mutta muihin ulkopuolisiin tekijöihin nähden perhe tulisi aina ensin.