Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteessa olijat, onko puolisonne teille se tärkein ihminen?
Ja siis kysymys lähinnä niille jotka ovat ihan toimivassa suhteessa eikä eron partaalla. Mä sain eilen kuulla mieheltäni, että hänellä tulee aina ystävät ekana ja ovat hänen elämänsä tärkeimpiä ihmisiä. Tätä ei huudettu vihaisena riidan yhteydessä vaan tuli esille keskustelun sivulauseessa. Hän sanoi että ystävät ovat hänelle tärkeintä elämässä ja ihmetteli miksi minulla ei ole näin, kun itse taas sanoin hänen olevan mulle maailman tärkein. Meillä ei ole lapsia ja ikääkin yli 40v. Mulle jäi siitä vähän hassu fiilis ja olen miettinyt tätä.
Ei hän kapakoissa niiden kanssa juokse tai mitään. Saattaa mennä jopa puoli vuotta ennen kuin edes näkee heitä. Mietin lähinnä että onko yleistäkin että ystävät menee hyvässä rakastavassa parisuhteessa puolison edelle? Ja kysyin häneltä vielä typerän kysymyksen siihen että kumman pelastaisi palavasta talosta, niin ystävän kuulemma.
Kommentit (490)
Mun mies oli mulle tärkein.
Lapsi on aina lapsi eikä samalla janalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se on aika tärkeäksi tässä vuosikymmenien saatossa tullut.
En ole koskaan tajunnut, miten läheisimpiä ihmissuhteitaan voi laittaa tärkeysjärjestykseen. Jokainen suhde on erilainen, ja ajan kuluessa vielä muuttuu. En pystyisi enkä edes haluaisi vastata kysymykseen, kuka on tärkein. Enkä ole myöskään kysynyt sitä toiselta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on lapset tärkeimmät. Näin oli vielä kun olin exäni, lapsieni isän, kanssa.
Rakkauksia tulee ja menee mutta veri pitäis olla sakeampaa.
Lapset ovat tärkeimpiä puolison rinnalla tietenkin. Mutta muutoin tuo sanonta on aika loppuun kulutettu. Alkuperäinenkin sanoma on aivan päinvastainen (The blood of the covenant is thicker than the water of the womb)
Joo, mies on kumppani ja paras ystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei ole. Lapset tulee ensimmäisenä.
Ei ole. Hän on aikuinen ihminen ja vastuussa itsestään. Mitä helvetin palvontaa ap kuvittelee parisuhteen olevan?
Mulle tärkeimmät ihmiset ovat omat lapseni ja vanha isäni sekä tietenkin minä itse. Jos en huolehdi itsestäni, miten huolehtisin muistakaan? Laita ensin happinaamari itselle, että pystyt laittamaan sen lapsille jne.
Puolisoa taas ei tarvita kuin kumppanuuteen. Jos se on yksipuolista energian ja hyödyn imemistä toisesta, suhde on sairas. Ja siksi laitoinkin tuollaisen energiasyöppöäijän maantielle vuosi sitten.
Suhteen kuuluu antaa enemmän hyvää kuin ottaa. Sinällään, kummallekin. Luottamusta, toveruutta, asioiden jakamista, työn ja kulujenkin jakamista.
Koska miehistä ei moiseen ole, miehet jäävät yksin ja bye.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on lapset tärkeimmät. Näin oli vielä kun olin exäni, lapsieni isän, kanssa.
Rakkauksia tulee ja menee mutta veri pitäis olla sakeampaa.
Lapset ovat tärkeimpiä puolison rinnalla tietenkin. Mutta muutoin tuo sanonta on aika loppuun kulutettu. Alkuperäinenkin sanoma on aivan päinvastainen (The blood of the covenant is thicker than the water of the womb)
Melko typerän sanonnan olet manosfääristä löytänyt. Suomeksi sanotaan näin: veri on vettä sakeampaa. Verellä tarkoitetaan verisukulaisuutta esim. aikuisen ja lapsen välillä, vedellä avioliittoa ym, yhteenliittymää.
Vierailija kirjoitti:
Joo, mies on kumppani ja paras ystävä.
Sitä se on. 😍
Ihana Komistus, Paras Ystävä ja Ikioma Rakas. 😙
Kaikki samassa paketissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset on aina rakkaimmat kaikista. Mutta kyllä mieheni on monella tapaa kaikkein tärkein. Tiedän myös hänelle olevani. Vaikka muutaman kerran on elämän aikana tilanteesta pois pyristeltykin kummatkin. Tietysti jostain palavasta talosta pelastaisin lapset ensin, mutta menisin kyllä uudelleen takaisin pelastamaan tuota ukkoakin. Jos jäisin sinne matkalleni, niin sitten jäisin, menisin silti. Palamaan en jättäisi.
Puoliso on tärkein ihminen, olenhan hänet itse rinnalleni valinnut, enkä olisi hänen kanssaan jos hän ei olisi minulle tärkeä.. Yhtä tärkeitä olisi lapset jos niitä olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tajunnut, miten läheisimpiä ihmissuhteitaan voi laittaa tärkeysjärjestykseen. Jokainen suhde on erilainen, ja ajan kuluessa vielä muuttuu. En pystyisi enkä edes haluaisi vastata kysymykseen, kuka on tärkein. Enkä ole myöskään kysynyt sitä toiselta ihmiseltä.
Kun tietää et 99,9% miehistä pettää ni en omaani luottais enkä sen myötä häntä valitsisi tärkeimmäksi. Kyllä lapsien kuuluu olla ihmisille se tärkein asia, siis omien lasten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tajunnut, miten läheisimpiä ihmissuhteitaan voi laittaa tärkeysjärjestykseen. Jokainen suhde on erilainen, ja ajan kuluessa vielä muuttuu. En pystyisi enkä edes haluaisi vastata kysymykseen, kuka on tärkein. Enkä ole myöskään kysynyt sitä toiselta ihmiseltä.
Kun tietää et 99,9% miehistä pettää ni en omaani luottais enkä sen myötä häntä valitsisi tärkeimmäksi. Kyllä lapsien kuuluu olla ihmisille se tärkein asia, siis omien lasten.
99,9% pettää tilaisuuden tullen (mut monillekkaan tilaisuutta ei koskaan tule mutta jos mies esim. käy baareissa ja illanvietoissa niin tuo 99,9% todennäköisyys toteutuu jos ei susiruma/tyhmä/huonokäytöksinen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kolme yhteistä lasta jotka on ehdottomasti ykkösiä meille molemmille. Mies sitten heti lasten perässä tärkeysjärjestyksessä.
Mieheni on elämäni tärkein ja rakkain ihminen, sekä paras ystäväni. Minulla on myös 2 lasta.
Minusta näitä asioita ei kannata edes spekuloida. Ihan sama, onko kyseessä ihminen vai eläin, tai aikuinen vai lapsi.
Jokainen on tärkeä omalla kohdallaan. Ns. painitaan eri sarjoissa.
Puoliso saattaa nähdä asian niin, että se oma puoliso on ilman muuta siinä elämässä hänen pysyvä kumppaninsa. Ystävät taas ovat siinä vapaaehtoisesti. Vähän vääristyneesti ajateltu tietenkin, koska voihan se kumppanikin kadota, mutta moni ajattelee lyhytnäköisesti.
Tärkeä mihin ja miltä kannalta? Itse asiassa sosiaalinen piirimme onkin tärkeä, jopa joskus tärkein, asia elämässämme. Avioliitto ei sitä läheskään aina paikkaa. Olisi kurjaa olla niin, että ketään muuta ihmistä ei elämässämme olisi kuin se puoliso. Joku voi ihan suvereenisti ajatella näin.
Ja älkää todellakaan kyselkö keneltäkään, edes itseltänne, kenet pelastaisitte onnettomuudessa. Se on vain tyhmää sen hetkistä höpinää eikä kukaan ala sitä juurta jaksain pohtimaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Poikani ja veljeni tulevat ensin. Ja jos palavasta talosta pitäisi pelastaa joko mieheni tai koirani, valitsisin jälkimmäisen. Olen tosissani.
Käys sääliksi teitä väärän valinnan tehneitä.
Paljoko oot ummistanut silmäsi ja antanut anteeksi?