Lue keskustelun säännöt.
ADHD:n lisääntymistä ei voi enää pistää sen piikkiin, että asioista vain puhuttaisiin enemmän
08.10.2023 |
Juttelin pitkään uraa tehneen opettajan kanssa. Hän sanoi, että 90-luvulla luokassaan oli pari sellaista, jotka olivat jälkeen päin selvästi ADHD-lapsia. Nyt hänen luokallaan seitsemällä lapsella on diagnosoitu ADHD
Kommentit (377)
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena voi saada jopa kehitysvamma-diagnoosin, jos asiaa tutkitaan pintaa syvemmälle. Ei ole tavatonta, että näinkin käy. Juuri näistä olisin eniten huolissani. He ovat voineet saada peruskoulussa tukea ja helpotusta kouluaineisiin, on hojksia ja on ehkä voitu hieman tutkia, mutta kaikki on laitettu oppimisongelmien piikkiin. Vanhempia on voinut hävettää lapsen erilaisuus, jolloin he kieltävät tosiasiat. Teini-iässä on voitu toimia "kavereille" hakurina varastamalla tupakkaa ja tehdä muut likaiset työt. Pahimmassa tapauksessa he ovat aikuisina vankilassa, ja vasta siellä totuus selviää, että vaikeudet johtuvat kehitysvammasta, eikä laiskuudesta ja ilkeydestä. Jos nämä ilman diagnoosia olevat kehitysvammaiset ovat jatkaneet peruskoulun jälkeen ammattikoulua, niin sekin on suoritettu rimaa hipoen. Peruskoulun ja ammattikoulun oppimäärää voidaan helpottaa niin, että kaikki pääsevät läpi, mutta todelliset vaikeudet alkavat tulla esiin ammattikoulusta
Tästä pitkäaikaistyöttömien kehitysvammaisuudestahan tehtiin muutama vuosi sitten tutkimus, taisi olla Kainuun aluetta. Tutkijat ihmetteli, miten vahvastikin kehitysvammaiset olivat voineet selvitä 9-vuotisesta peruskoulusta läpi ilman, että kukaan opettaja oli tehnyt mitään.
Siitäkin pitäisi voida puhua, missä määrin ADHD on tai ei ole kehitysvamma. Se kuitenkin määritelmän mukaan on häiriö, siis poikkeustila. Vaikka sairaudesta ei voida puhua - koska siitä ei voi parantua, toisaalta onhan muitakin kroonisia sairauksia, joista ei voida parantua - niin pitäisi kuitenkin voida ainakin keskustella siitä, että ADHD:sta kärsivät ihmiset ovat vähintäänkin häiriintyneitä, jos eivät suorastaan vammaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset lisääntyvät. Yksi ADHD tyyppi voi tuottaa vaikka kuinka monta uutta ADHD jälkeläistä, jotka tuottavat lisää ADHD-jälkeläisiä.
Jos mummollani olisi ollut ADHD ja jokainen hänen lapsestaan olisi saanut ADHD:n, ja kaikilla lapsenlapsilla olisi ADHD ja lastenlapsillekin periytyisi vielä ADHD, niin yhdestä mummosta on tullut maailmaan melkein 100 uutta ADHD-tyyppiä.
Isäni on autisti ja me kolme lasta olemme autisteja. Meillä ei kenelläkään ole lapsia, eikä tule, joten yhdestä autistista tuli maailmaan tällä kertaa vaan kolme autistia.
Tämä on erittäin tärkeä huomio, ja siitä pitäisi puhua huomattavasti enemmän julkisuudessa, mediassa ja sosiaalisessa mediassa.
Etenkin älykkyyden ja ADHD:n muodostama nelikenttä pitäisi nostaa keskusteluun. Älykkäimmät ADHD-ihmiset todennäköisesti pystyvät sekä hakeutumaan avun piiriin aikuisina, huolehtimaan paremmin mahdollisista lapsistaan sekä kompensoimaan ADHD:n pahimmat ilmenemismuodot (esim. ylläpitämään impulssikontrollia). Sen sijaan heikompilahjaiset ADHD:t eivät pysty mihinkään tuosta. Ja juuri tuo lisääntyminen on ongelmallista, kun vastuuntunto ja/tai -kyky puuttuvat pahimmillaan kokonaan.
Kiintymyssuhteen ongelmat voivat näkyä adhd-tyyppisenä käytöksenä ja kiintymyssuhdetrauma myös helpottuu adhd-lääkkeillä. Tuttavalla on monilapsinen perhe, vanhemmilla ei mitään nepsykirjoa eikä lähisuvussa muutenkaan mutta lapsista jo kahdella on diag. adhd (piirteitä on nuoremmillakin.). Jokainen tenava viety pienenä hoitoon vaikka äiti kotona uuden vauvan kanssa.
Voiko Suomessa suositulla laitoskasvatuksella = liian varhaisella kiintymyssuhteen katkaisemisella olla osansa? Jotkuthan toki selviää ilman traumoja, mutta jonkun herkemmän taaperon psyyke ei kestäkään ja alkaa oireilu. Eikä se oireilu lopu, kun ei vanhemmat tajua (eikä kukaan muukaan tajua) mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä näitä diagnooseja saa nykyään ihan liian helpolla.
Kaikillahan on nykyään joku diagnoosi ja nepsy ja vaikka mitä muita vaivoja joiden taakse voi sit hyvin piiloutua ja käyttää tekosyynä. En voi tehdä tätä, koska mulla on tämä... Lapseni ei voi tehdä tuota, koska hänellä on... ja sit ihmisistä kasvaa laiskimuksia, jotka eivät voi tehdä mitään. Ja kaikkien muiden ihmisten ympärillä pitää vaan sopeutua ja tehdä kaikkensa jotta näillä diagnoosi ihmisillä on hyvä olla. Etteivät vaan joudu kärsimään, kun heillä on tämä diagnoosi.
Tärkeä pointti!
Rajallisia resursseja ei voida minkäänlaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tuottaa riittävästi, jos niitä käytetään vääriin kohteisiin. Erilaiset diagnoosit poistavat tätä nykyä ihmisten vastuun omasta itsestään, omasta hyvinvoinnistaan, omasta tulotasostaan ja omasta vaatimustasostaan. Jos ei ole kehitysvammainen, tulee osallistua täysimääräisesti kykyjensä mukaisesti yhteiskunnan toimintaan tavalla tai toisella. Nyt hankitaan diagnooseja, jotta voidaan olla edellisen kommentaattorin tavoin laiskimuksia. Samaan aikaan ongelmista kärsivät ihmiset eivät saa apua, kun laiskat ihmiset haluavat diagnooseja ja (taloudellista) tukea, jotta voivat toteuttaa täysimääräisesti laiskimusluonnettaan.
Esim. minun ADD:tä ei varmaan huomannut kukaan. Opettajat pitivät vaan hitaana ja huolimattomana. Käytökseltäni olin luokan kilteimpiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset lisääntyvät. Yksi ADHD tyyppi voi tuottaa vaikka kuinka monta uutta ADHD jälkeläistä, jotka tuottavat lisää ADHD-jälkeläisiä.
Jos mummollani olisi ollut ADHD ja jokainen hänen lapsestaan olisi saanut ADHD:n, ja kaikilla lapsenlapsilla olisi ADHD ja lastenlapsillekin periytyisi vielä ADHD, niin yhdestä mummosta on tullut maailmaan melkein 100 uutta ADHD-tyyppiä.
Isäni on autisti ja me kolme lasta olemme autisteja. Meillä ei kenelläkään ole lapsia, eikä tule, joten yhdestä autistista tuli maailmaan tällä kertaa vaan kolme autistia.
Ennen oli naimakieltoja vammaisille, ehkä ei syyttä, periytyvyyttä kun ei tunnettu paitsi ilmiselvissä tapauksissa. Naimattomuus oli siksikin noloa. Sittemmin ne katsottiin ihmisoikeuksien vastaisiksi ja rodunjalostukseksi.
Periytyvyys on kyllä tiedostettu kaikissa yhteisöissä vuosisatojen, ellei vuosituhansien ajan. Ei ole kauaakaan, kun esim. Kreikan maaseudulla vammaiset lapset piilotettiin vintille, jotta terveiden sisarusten naimakaupat eivät menisi piloille. Todennäköisesti tuon ajan ja paikan hoitolaitokset eivät olisi olleet kodin vinttiä parempia paikkoja, mutta ei tuokaan ole ollut hyvä. Suomessakin vielä 1960-luvulla steriloitiin kuuroja, jotta he eivät lisääntyisi. Eikä sekään ollut hyvä.
Äärimmäisen henkilökohtaiset asiat saattavat joskus olla samaan aikaan äärimmäisen yhteiskunnallisia kysymyksiä. Tärkeintä olisi, että ihmiset olisivat sen verran hyvin koulutettuja ja sivistyneitä, että jokainen miettisi näitä asioita perustellusti useammalta kantilta eikä menisi minkään huutokuoron mukana intuitiolla.
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan muakaan opet laskeneet näihin adhd tapauksiin. Mulla kyllä enemmän add piirteet korostuu. Mulla se diagnosoitiin aikuisena. Olin hiljainen ja omissa maailmoissa. Yläasteella taas lintsasin paljon. Ysärillä oltu kuultukaan adhd:sta. Ainakaan ite en ollut kuullut.
Ysärillä ei puututtu ns. normaalijakauman tapauksiin. Vakavasti vammaisille oli omat diagnoosit ja omat koulut. Joskus se on veteen piirretty viiva, kuka on kehitysvammainen ja kuka ei, ainakin kun ADHD:sta puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ADHD aivot toimii vain erilailla, kuin meillä muilla, eikä se vaikuta älykkyyteen ja se voi olla myös super voimavara ja siksi ihmettelen nykyistä ilmiötä, kun se on niin paheksuttavaa ja negatiivistä. "
Nykyään noita ADHD-diagnooseja suorastaan kerjätään lääkäreiltä. Niin ei ollut ennen.
Jospa ADHD onkin nykyään alettu katsoa hyväksi voimavaraksi? Voiko ihmisestä tulla esim. hyvää taiteilijaa, jos hänellä ei ole ADHD? Katsotaanko ADHD luovuuden ja energisyyden edellytykseksi?
Ei katsota.
"Nykyisin on paljon vanhempia, jotka eivät osaa kasvattaa lapsiaan. ADHD-diagnoosilla he vapautuvat vastuusta. Lasten huono käytös myös tarttuu toisiin lapsiin, kun leikki- ja kouluikäiset näkevät, että joku saa mölytä ja riehua vapaasti. Näin heistäkin voi tulla virallisesti ADHD-lapsia."
Nykyisin on myös paljon huonosti ja epätarkoituksenmukaisesti käyttäytyviä aikuisia, jotka eivät halua kantaa vastuuta omasta käytöksestään ja omasta toiminnastaan. Aivan varmasti ADHD vaikeuttaa ihmisen elämää, ei kahta sanaa siitä, mutta voiko ja saako sillä yhdellä diagnoosilla oikeuttaa aivan kaikkea omaa olemista? Suoraa puhetta, impulsiivista käytöstä, jatkuvia ongelmia esimiesten kanssa, lyhyitä työsuhteita, pitkiä työttömyysjaksoja, yhteiskunnan ja muiden ihmisten syyllistämistä? Vaikka lääkitys on ja sitä käytetään?
Missä on oma vastuu, vastuu itsestä ja omasta elämästä? Miksi jotkut pystyvät kantamaan sitä vastuuta, ja miksi ne, jotka eivät pysty, eivät hanki apua vastuunkannon ongelmiinsa vaan hankkivat diagnooseja, joilla selittävät kaiken?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ympäröivä maailma muuttuu ja viimeisten 20 vuoden aikana muutos on kiihtynyt kiihtymistään. Teen töitä lasten parissa ja olen ollut ha olen edelleen aitiopaikalla seuraamassa lapsissa näkyvää muutosta. Muutos on suuri. Se näkyy keskittymiskyvyn puutteessa ja muistin alueen ongelmien lisääntymisenä.
Uskon, että varhaislapsuus on tärkeää aikaa. Uskon, että on aivojen kehityymiselle huonoksi, kun alle 5-vuotias
- käyttää älykännykkää
- katsoo nopeatempoista ohjelmaa ylisuurelta ruudulta
- viettää liikaa aikaa (=yli tunnin/vrk) ruudun äärellä
- keskustelee liian vähän vanhempansa kanssa
- syö ravintoköyhää ruokaa (ranskikset, nakit, nuudelit, einespizzat ja -burgerit..)
- liikkuu liian vähän arjessa
- nukkuu liian vähän
- leikkii ja käyttää omaa mielikuvitustaan liian vähän
Ei kai kukaan anna alle viisivuotiaalle lapselle ranskiksia, nakkeja, nuudeleita, einespizzoja tai einesburgereita?
Ei kai?!
Ei herrajjumala, jos noin on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset lisääntyvät. Yksi ADHD tyyppi voi tuottaa vaikka kuinka monta uutta ADHD jälkeläistä, jotka tuottavat lisää ADHD-jälkeläisiä.
Jos mummollani olisi ollut ADHD ja jokainen hänen lapsestaan olisi saanut ADHD:n, ja kaikilla lapsenlapsilla olisi ADHD ja lastenlapsillekin periytyisi vielä ADHD, niin yhdestä mummosta on tullut maailmaan melkein 100 uutta ADHD-tyyppiä.
Isäni on autisti ja me kolme lasta olemme autisteja. Meillä ei kenelläkään ole lapsia, eikä tule, joten yhdestä autistista tuli maailmaan tällä kertaa vaan kolme autistia.
Tämä on erittäin tärkeä huomio, ja siitä pitäisi puhua huomattavasti enemmän julkisuudessa, mediassa ja sosiaalisessa mediassa.
Etenkin älykkyyden ja ADHD:n muodostama nelikenttä pitäisi nostaa keskusteluun. Älykkäimmät ADHD-ihmiset todennäköisesti pystyvät sekä hakeutumaan avun piiriin aikuisina, huole
Tämä on mielestäni hyvä pointti, joka adhd-ihmisten kohdalla täytyy nostaa esiin. Monet adhd-tyypilliset ovat myös erittäin lahjakkaita. Tulee nyt nopeasti mieleen Kurt Cobain, Käärijä, Marilyn Monroe... Mitä jos he kaikki olisivat saaneet diagnoosin ja lääkitty ns. normaaliksi? Meillä puuttuisi upeaa taidetta ja mahtavia persoonia. Adhd ei itsessään ole välttämättä negatiivinen asia. Se voi myös olla suuren taiteen lähde. Siksi on toisaalta väärin, että jo lapsesta asti on lääkitty tottelevaiseksi zombieksi. Ymmärrän niiden lasten kohdala, joilla on väkivaltaisuutta tai vastaavaa, mutta eikö lapsuuteen myös kuuluu virheet, niiden kautta oppiminen, kilpailu altavastaanjana? Eikö ne myöv ole tärkeitä kokemuksia, jotma kasvattavat luonnetta, viisautta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset lisääntyvät. Yksi ADHD tyyppi voi tuottaa vaikka kuinka monta uutta ADHD jälkeläistä, jotka tuottavat lisää ADHD-jälkeläisiä.
Jos mummollani olisi ollut ADHD ja jokainen hänen lapsestaan olisi saanut ADHD:n, ja kaikilla lapsenlapsilla olisi ADHD ja lastenlapsillekin periytyisi vielä ADHD, niin yhdestä mummosta on tullut maailmaan melkein 100 uutta ADHD-tyyppiä.
Isäni on autisti ja me kolme lasta olemme autisteja. Meillä ei kenelläkään ole lapsia, eikä tule, joten yhdestä autistista tuli maailmaan tällä kertaa vaan kolme autistia.
Tämä on erittäin tärkeä huomio, ja siitä pitäisi puhua huomattavasti enemmän julkisuudessa, mediassa ja sosiaalisessa mediassa.
Etenkin älykkyyden ja ADHD:n muodostama nelikenttä pitäisi nostaa keskusteluun. Älykkäimmät ADHD-ihmiset todennäköisesti pysty
Tämä on mielestäni hyvä pointti, joka adhd-ihmisten kohdalla täytyy nostaa esiin. Monet adhd-tyypilliset ovat myös erittäin lahjakkaita. Tulee nyt nopeasti mieleen Kurt Cobain, Käärijä, Marilyn Monroe... Mitä jos he kaikki olisivat saaneet diagnoosin ja lääkitty ns. normaaliksi? Meillä puuttuisi upeaa taidetta ja mahtavia persoonia. Adhd ei itsessään ole välttämättä negatiivinen asia. Se voi myös olla suuren taiteen lähde. Siksi on toisaalta väärin, että jo lapsesta asti on lääkitty tottelevaiseksi zombieksi. Ymmärrän niiden lasten kohdala, joilla on väkivaltaisuutta tai vastaavaa, mutta eikö lapsuuteen myös kuuluu virheet, niiden kautta oppiminen, kilpailu altavastaanjana? Eikö ne myöv ole tärkeitä kokemuksia, jotma kasvattavat luonnetta, viisautta?
---------------------
Ei ne lääkkeet tee tottelevaiseksi eikä zombieksi. Todennäköisesti ei vie edes luovuutta, sillä aivot on omillaan 11-16h vuorokaudesta, kun lääke ei vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset lisääntyvät. Yksi ADHD tyyppi voi tuottaa vaikka kuinka monta uutta ADHD jälkeläistä, jotka tuottavat lisää ADHD-jälkeläisiä.
Jos mummollani olisi ollut ADHD ja jokainen hänen lapsestaan olisi saanut ADHD:n, ja kaikilla lapsenlapsilla olisi ADHD ja lastenlapsillekin periytyisi vielä ADHD, niin yhdestä mummosta on tullut maailmaan melkein 100 uutta ADHD-tyyppiä.
Isäni on autisti ja me kolme lasta olemme autisteja. Meillä ei kenelläkään ole lapsia, eikä tule, joten yhdestä autistista tuli maailmaan tällä kertaa vaan kolme autistia.
Tämä on erittäin tärkeä huomio, ja siitä pitäisi puhua huomattavasti enemmän julkisuudessa, mediassa ja sosiaalisessa mediassa.
Etenkin älykkyyden ja ADHD:n muodostama nelikenttä pitäisi nostaa keskusteluun.
Olen itse kuullut adhd-lääkkeitä syöviltä, etteivät halua jatkaa lääkitystä, koska ne tuhoavat luovuuden ja tkekevät zombiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse kuullut adhd-lääkkeitä syöviltä, etteivät halua jatkaa lääkitystä, koska ne tuhoavat luovuuden ja tkekevät zombiksi.
Näin adhd-lääkkeitä syövänä luovalla alalla töitä tekevänä tuo kuulostaa kyllä hyvin oudolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset lisääntyvät. Yksi ADHD tyyppi voi tuottaa vaikka kuinka monta uutta ADHD jälkeläistä, jotka tuottavat lisää ADHD-jälkeläisiä.
Jos mummollani olisi ollut ADHD ja jokainen hänen lapsestaan olisi saanut ADHD:n, ja kaikilla lapsenlapsilla olisi ADHD ja lastenlapsillekin periytyisi vielä ADHD, niin yhdestä mummosta on tullut maailmaan melkein 100 uutta ADHD-tyyppiä.
Isäni on autisti ja me kolme lasta olemme autisteja. Meillä ei kenelläkään ole lapsia, eikä tule, joten yhdestä autistista tuli maailmaan tällä kertaa vaan kolme autistia.
Tämä on erittäin tärkeä huomio, ja siitä pitäisi puhua huomattavasti enemmän julkisuudessa, mediassa ja sosiaalisessa mediassa.
Etenkin älykkyyden ja ADHD:n muodostama nelikenttä pitäisi nostaa keskusteluun. Älykkäimmät ADHD-ihmiset todennäköisesti pysty
Kun ottaa huomioon miten paljon Cobain ja Monroa ovat lääkinneet itseään, niin ehkä se sopiva ADHD lääkitys olisi kuitenkin ollut heidän uraansa edistävä asia.
Monet kuvaavat ADHD-lääkkeiden tappavan luovuuden. Niitä lääkkeitä ei ole pakko syödä joka päivä. On myös lyhytvaikutteisia.
Itse olen luovalla alalla ja otan lääkkeet noin neljänä päivänä viikossa. En koe luovuuteni lainkaan kärsineen lääkityksestä, päinvastoin, ideoista on helpompi saada kiinni ja saan ngyt myös työstettyä niitä! Mutta en lainkaan väitä, että näin olisi muilla.
Sekoittaako joku nyt ADHD-lääkkeet masennuslääkkeisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote:
Vanhemmat hoitaa niille lapsilleen, joilla on alhainen ÄO, näitä diagnooseja. On sitten joku lääketieteellinen selitys, miksi lapsi ei pärjää.
ADHD ei vaikuta älykkyyteen.
-ohis
Ehkä ei, mutta on tutkimusnäyttöä siitä, että ADHD-ihmisillä on usein alhaisempi ÄO.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset lisääntyvät. Yksi ADHD tyyppi voi tuottaa vaikka kuinka monta uutta ADHD jälkeläistä, jotka tuottavat lisää ADHD-jälkeläisiä.
Jos mummollani olisi ollut ADHD ja jokainen hänen lapsestaan olisi saanut ADHD:n, ja kaikilla lapsenlapsilla olisi ADHD ja lastenlapsillekin periytyisi vielä ADHD, niin yhdestä mummosta on tullut maailmaan melkein 100 uutta ADHD-tyyppiä.
Isäni on autisti ja me kolme lasta olemme autisteja. Meillä ei kenelläkään ole lapsia, eikä tule, joten yhdestä autistista tuli maailmaan tällä kertaa vaan kolme autistia.
Tämä on erittäin tärkeä huomio, ja siitä pitäisi puhua huomattavasti enemmän julkisuudessa, mediassa ja sosiaalisessa mediassa.
Etenkin älykkyyden ja ADHD:n
Lääkkeitä ja annostuksia on useita erilaisia. Kannattaa etsiä sopivin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote:
Vanhemmat hoitaa niille lapsilleen, joilla on alhainen ÄO, näitä diagnooseja. On sitten joku lääketieteellinen selitys, miksi lapsi ei pärjää.
ADHD ei vaikuta älykkyyteen.
-ohis
Ehkä ei, mutta on tutkimusnäyttöä siitä, että ADHD-ihmisillä on usein alhaisempi ÄO.
Älykkyys kompensoi ulospäin näkyvää ADHD oireilua niin paljon, että monelta diagnoosi on siirtynyt pitkälle aikuisuuteen etenkin ADD tyyppinen oireilu.
Tässäkin keskustelussa näkyy ADHD stereotypiat eli riehuva huonokäytöksinen poika... todellisuus on sitten jotain muuta.
Mutta vaikuttaa vahvasti ADHD:sta kärsivän ihmisen käyttäytymiseen. Niin jokapäiväisessä arjessa kuin koko elämänkaaressa.