Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Väestöliitto: suurin osa isovanhemmista hoitaa lapsenlapsia 1-6 krt vuodessa
07.10.2023 |
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/c646cf13-d250-4fa4-ae00-a01e…
"Suurin osa vuosina 19451950-syntyneisiin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isovanhemmista pitää yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain, selviää Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Sukupolvien ketju -hankkeen seurantatutkimuksesta. Neljä viidestä isovanhemmasta hoitaa lastenlapsiaan ainakin silloin tällöin. Isovanhempien avussa on tutkimuksen mukaan kyse useimmiten satunnaisesta lastenhoitoavusta. Yleisin vastaus tutkimuksessa oli nimittäin, että isovanhemmat hoitavat lastenlapsiaan 16 kertaa vuodessa. Isovanhemmat ovat kuitenkin monelle perheelle tärkein tukiverkosto."
Eli tässä se nähdään, ei isovanhemmat ole usein avuksi! 20 % isovanhemmista ei auta lastenlasten kanssa lainkaan. Lopuista isovanhemmista suurin osa auttaa 1-6 kertaa vuodessa. Onhan se ihan järkyttävän vähän, jos esimerkiksi pikkulapsiperhe saa apua isovanhemmilta kerran pari vuoden aikana! Ja kuten jutussa todetaan, isovanhemmat ovat ne lapsiperheet tärkeimmät tukiverkot. Eli jos apua ei isovanhemmilta (juuri) tule, niin lapsiperhe on aika pitkälti oman onnensa nojassa.
Sitten ihmetellään, miksi vanhemmat ovat väsyneitä, henkisesti vanhemmuuden kanssa yksin ja syntyvyys on pientä. Se olisi jo todella paljon, jos lapsiperhe saisi apua vaikka kerran kuussa niin, että isovanhemmat katsovat lapsen/lasten perään pari tuntia. Aika monilla n. seitsemänkymppisillä isovanhemmilla riittää virtaa harrastuksiin ja matkusteluun, joten virtaa voisi riittää lastenlasten kanssa olemiseen pieninä hetkinä. Ja kun joku tulee nurisemaan, niin jokainen vanhempi kaipaa joskus lepoa. Eikä esimerkiksi varhaiskasvatuksen varaan voi koko elämää laskea. Esimerkiksi vuorotyöläisellä ja juuri koulunsa aloittaneen vanhemmalla olisi varmasti tarvetta isovanhempien avulle.
Kommentit (986)
Hoitoavussa sisarusten välinen eriarvoisuus on kurjaa. Äitini oli mm. 3 kuukautta pois töistä hoitaakseen siskoni lasta hänen palatessaan töihin, ettei tarvinnut laittaa lasta 2-vuotiaana päivähoitoon. Muutenkin ruoat, siivoukset ym on aina autettu siskolleni. Minun lastani äiti on taas hoitanut ehkä sen yhden päivän vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja päiväkodit on täynnä alle vuoden ikäisiä, konttaavia vauvoja. Nämä viettää aamupäivän ulkoilun itkien maassa mahallaan kun ei ole hoitajia tarpeeksi näin pienten hoitoon. Aivan sairasta.
quote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä lapsen äiti ja isä ovat? Miten lapsen äiti on hoitanut lapsentahtisen imetyksen, jos lapsi on ollut vastasyntyneenä isoäidin hoidossa?
Suomessa alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalla on lakisääteinen oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen. Lapsen äiti tai isä saa hoitaa lasta kotona ja saa tähän hoitovapaata. Kela maksaa kotihoidontukea ja oma kotikunta maksaa mahdollisesti myös lasten kotihoidontuen kuntalisää.
Ja 2-vuotias lapsi on vielä todella pieni eikä tarvitse yökyläilyä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä päde meillä! Olemme hoitaneet toistaiseksi ainoaa lapsenlastamme todella paljon. Syntymän jälkeen keskeytin jopa lomani pyydettäessä ja tulin miniäni avuksi ja vastasyntynyttä kävin hoitamassa lähes joka päivä ensimmäisen 3 kk ajan (pyynnöstä). Nyt taapero on vajaa 2-vuotias ja edelleenkin hoidan lähestulkoon joka viikko, välillä parikin kertaa ja pari kertaa kuukaudessa hän on meillä yökylässä ja viihtyy todella hyvin.
Ja kotihoidontuki on verojen jälkeen hurjat n. 250 e/kk + lapsilisä 95 e/kk. Tällä 350 eurolla voi sitten ostaa ruoat, vaipat ja maksaa asuntolainan, sähkölaskun, puhelinlaskut, vastikkeet, vesimaksut, vakuutusmaksut. Saa vaatetettua vauvan, ostettua turvakaukalot ja syöttötyölit. Kyllä lapsiperheitä taas lellitään. Ihan kannattaa olla todella kateellinen siitä suoranaisesta tulovirrasta, jota pienen ihmisen kasvattamisesta yhteiskuntakelpoiseksi saa. Not.
Paitsi pisa tulosten ja lasten jengiväkivallan lisääntymisen valossa tarkasteltuna,ei lasten yhteiskuntakelpoiseksi kasvattaminen vaan näytä onnistuvan.!
Ei kai, kun lapset on pakko työntää vauvoina päiväkotiin, että perhe elää. Vanhemmat näkevät lapsiaan joskus myöhään illalla. Yhteiskunnassa on jotain pahasti pielessä, kun pikkuvauvan hoito nähdään jonain loisimisena. Eläisitkö itse 350 eurolla/kk lapsen kanssa? Työttömälle maksetaan yli kaksin kertainen summa kattoon räkimisestä. Vauvan hoito on täyttä työtä.
Vinku vonku, äitylit. Yrittäkää nyt hoitaa edes ne omat lapsenne ja kotinne ilman ulkopuolisia ihmisiä ja kunnallisia kodinhoitajia ja ties mitä. Jaksamista näyttää piisaavan netissä vaahtoamiseen, mutta eihän kukaan voi omista lapsistaan huolehtia, epäinhimillinen ajatuskin.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi oli pienenä joka perjantai yökylässä mun vanhempien luona. Sain omaa aikaa.
Mihin tarvitsit noin paljon omaa aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Hoitoavussa sisarusten välinen eriarvoisuus on kurjaa. Äitini oli mm. 3 kuukautta pois töistä hoitaakseen siskoni lasta hänen palatessaan töihin, ettei tarvinnut laittaa lasta 2-vuotiaana päivähoitoon. Muutenkin ruoat, siivoukset ym on aina autettu siskolleni. Minun lastani äiti on taas hoitanut ehkä sen yhden päivän vuodessa.
Varmasti tuntuu kurjalta, jos isovanhemmat suosivat tiettyä lastenlasta. Toisaalta on ok auttaa sitä lasta enemmän, joka ei omin avuin pärjää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoitoavussa sisarusten välinen eriarvoisuus on kurjaa. Äitini oli mm. 3 kuukautta pois töistä hoitaakseen siskoni lasta hänen palatessaan töihin, ettei tarvinnut laittaa lasta 2-vuotiaana päivähoitoon. Muutenkin ruoat, siivoukset ym on aina autettu siskolleni. Minun lastani äiti on taas hoitanut ehkä sen yhden päivän vuodessa.
Meillä sama tilanne.
Ja toisinpäin on niin, ettei sisareni perhe auta äitiä missään. Me teemme sen. Miksikö? No ihan siksi, että mielestäni muita kuuluu auttaa. Silti ottaa päähän, kun tavallaan "maksamme siskon velkaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoavussa sisarusten välinen eriarvoisuus on kurjaa. Äitini oli mm. 3 kuukautta pois töistä hoitaakseen siskoni lasta hänen palatessaan töihin, ettei tarvinnut laittaa lasta 2-vuotiaana päivähoitoon. Muutenkin ruoat, siivoukset ym on aina autettu siskolleni. Minun lastani äiti on taas hoitanut ehkä sen yhden päivän vuodessa.
Varmasti tuntuu kurjalta, jos isovanhemmat suosivat tiettyä lastenlasta. Toisaalta on ok auttaa sitä lasta enemmän, joka ei omin avuin pärjää
Ei tässä ole kyse pärjäämisestä, ihan samalla viivalla ollaan. Sisko vaan kehtaa röyhkeästi vaatia. Ja kiltti äiti ei kieltäydy. Minä taas en halua kuormittaa äitiä, mutta pidän todella epäreiluna tuota 3 kuukautta vs 1 päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimus ei kerro tuosta lastenhoidon "laadusta" mitään. Esimerkkinä tilanne:
Mummo ja vaari tulevat kylään lapsensa perheen luo. Perheen äiti laittaa ruoat ja kahvit, seurustelee anoppinsa kanssa. Äiti katsoo samalla lapsen perään, kun anoppi keskittyy mieluummin jutteluun miniän kanssa kuin lapsen vahtimiseen. Vaari ja poikansa juttelevat keskenään sohvalla makoillen. Välissä vaari lukee lapselle yhden kirjan, äiti täyttää tiskikonetta ja anoppi juttelee poikansa kanssa sillä aikaa. Useamman tunnin käynnin jälkeen mummo ja vaari lähtevät takaisin kotiinsa.
Mummon ja vaarin mielestä he kävivät perheen lastenhoitoapuna, vanhemmat ovat tästä eri mieltä.
Meillä myös appivanhempien vierailu on sananmukaisesti vierailu, jossa he ovat passattavia vieraita.
Yhden kuvakirjan selailu taaperolle ja sukulaisten haukkuminen on anopin mielestä varmaankin osallistumista ja hoitamista.
Koko vierailu on kaaosta, jossa taapero hakee huomiota mummolta. Turhaan.
Sitten ihmettelee miksi lapsi kiukuttelee.Viimeksi erikseen pyydettiin, että leikitkö pojan kanssa nyt hetken (valittaa kun niin harvoin näkee lapsenlasta).
Vastaus oli että en minä jaksa.
Polvet kuulemma kipeät. Jännä homma, että jaksaa kierrellä linnanraunioilla matkoillaan ja tehdä pitkiä lenkkejä ja kykkiä kukkapenkissä tuntikausia.
Siitä päästäänkin muistelemaan kuinka anoppia kiusattiin nuorena pihtipolvista. Ja miten mieskin oli kamalan villi ja raskas hoitaa.
Joo niin tais olla, siksi hän vietti joka kesänsä pienenä maalla mummolassa, kun äidin piti saada brenkkua työviikon päätteeksi.
Odotin anopilta enemmän kiinnostusta, koska on ainoa elossa oleva mummo.Miksi anopin tai kenenkään muunkaan pitäisi olla lapselle joku viihdekeskus, leikkiä lapsen kanssa ja viihdyttää lasta?
Jos aikuinen leikkii lapsen kanssa, silloin hän ohjaa väistämättä leikin kulkua, jolloin lapsen luovuus ja mielikuvitus ei pääse valloilloulleen, eikä saavuteta leikin tarkoitista ja tavoitteita, eikä lapsi leikin avulla pysty ratkaisemaan ongelmatilanteita. Lapset osaavat kyllä leikin avulla viihdyttää itseään, jo pari vuotias, jos siihen annetaan mahdollisuus.
Miksi aikuisen lapsen pitää olla iäkkään vanhempansa sosiaalinen tuki ja auttaja? Yhteiskuntahan se vanhukset hoitaa, ja vanhus itse?
Ihan vanhuksen oma vika, että on yksin kotihoidon armoilla kolme litraa kusta vaipassa. Osaahan mummeli lukea kirjaa ja neuloa myssyä, ei hän siihen seuraa tarvitse.
Ihan sama logiikka, huomaatko mikä sen ongelma on?
Ihmeellistä rutinaa nykyään tuosta mukuloiden hoidosta.Itsehän hoidimme mieheni kanssa muksumme ja kävimme töissä.Ei minunkaan eikä mieheni vanhemmat heitä juuri hoitaneet.Jos oli jotakin mihinkä välttämättä tarvittiin apua silloin pyydettiin ja se oli harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vinku vonku, äitylit. Yrittäkää nyt hoitaa edes ne omat lapsenne ja kotinne ilman ulkopuolisia ihmisiä ja kunnallisia kodinhoitajia ja ties mitä. Jaksamista näyttää piisaavan netissä vaahtoamiseen, mutta eihän kukaan voi omista lapsistaan huolehtia, epäinhimillinen ajatuskin.
Olet luultavasti terve? Ja kaikki lapsesi ovat terveitä (jos niitä on)? Niin ajattelinkin.
Elämä kun ei aina mene niin. Meitä kroonisesti sairastuneita äitejäkin on ja sairaiden lasten äitejä. Eikä kumpikaan noista sulje pois sitä, että puoliso voi sairastua tai vaikka menehtyä.
Se, että juuri sinun elämäsi on helppoa, ei kerro minun tai jonkun muun elämästä mitään. En valinnut syntyessäni geenejä, jotka rampauttavat varhain. Eikä niistä tiennyt muutkaan.
Ja tiedoksi, silti kasvatan lapseni. Ihan ilman isovanhempia ja muuta apua. Kulun vain loppuun nopeammin. Se surettaa, mutta elämä on, työelämää enää ei. Silti en toivoisi tätä kellekään muulle.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut isovanhemmat skippaavat pikkulapsiajan ja kuvittelevat, että sitten myöhemmin viettävät aikaa lastenlasten kanssa ja ovat läheisiä. Metsään menee. Ei sitä Isla-Eino kymmenen veetä tai Aleksi-Olivia 17 veetä kiinnosta isovanhempien seura, jos he ovat kuin ventovieraita ihmisiä. Ne läheiset välit luodaan jo pienenä lapsena.
No tämähän se on.
Oma äiti oli kyllä tarvittaessa apuna pikku lapsi aikana, satunnaisesti mutta kun lapset olivat 3 ja 6 v löysi uuden miehen ja sen jälkeen on kiinnostanut ihan kaikki muu. Nyt lapset ovat 10 ja 7 ja satunnaista apua tulee kyllä mutta yhdessä vietetty aika heillä enää hyvin vähäistä, yökyläilyä kerran vuodessa. Mummo ei ymmärrä että vanhempaa lasta ei kohta enää kiinnosta tulla koska elämässä on paljon muutakin. Miesystävää ei tietysti vieraiden kakaroiden kanssa kiinnosta viettää aikaa, sääli koska itse muistan omasta lapsuudessa miten ihanaa oli olla usein mummilassa, jäi hyvät muistot. Niin ja välimatkaa meillä 3km. Mutta niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, äitimuori saa sitten vanhainkodissa viettää ihan yksinään aikaa ja käydään vaan satunnaisesti poikkemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surettaa isovanhemmat, jotka eivät halua viettää aikaa lastenlastensa kanssa. En hetkeäkään usko, että kaikki aikuiset lapset ja heidän pienet lapsensa olisivat jotenkin ikäviä. Toki pienissä lapsissa on työtä, mutta isovanhemmuudessa on myös paljon iloa. Eikä se tarkoita, että pitäisi joka viikko olla hoitamassa. Pari tuntia kerran kuussa olisi jo paljon monien perheiden nykytilanteeseen verrattuna.
No se on kyllä vanhempien ja lasten etu ettei moiset luonnevikaiset tuppaudu heidän elämäänsä.
Suurissa ikäluokissa on hirveästi diagnosoimattomia mt-ongelmia, jotka on normalisoitu. Oman äitini luonnevian tajusin vasta aikuisena terapiassa.
Tietyt asiat, jotka nykyisin tiedetään hyvin haitallisiksi lapsen kehitykselle, oli normi sotien jälkeen.
Ihan hyvä, että traumasiteitä katkotaan.Miksi nykylapsissa on hälyttävän paljon psyykkisistä ongelmista kärsiviä. Suurista ikäluokista sekin varmaan johtuu.
Kyllä, suuret ikäluokat ovat laiminlyöneet omien lastensa psyykkisen kehityksen vaiheet ja tuutanneet lapset hoitoon jo varhain, jättäneet kotiin yksin pitkiksi ajoiksi jne.
Munkkivuori-sarja kuvaa hyvin sitä heidän kasvatustapaansa. Ja näiden laiminlyödyt jälkeläisensä nyt yrittävät pärjätä.
Eivät pärjää. Koska edelleen se suuri, itsekäs ikäluokka ajattelee vain itseään, eli iäkkäät isovanhemmat.
Oma anoppi on vm. 56, ja erittäin kyvytön luomaan mitään tunnesidettä edes lapsiinsa. Saatika lapsenlapsiin.
Äitini vm. 50 oli myös tunne-elämältään vaurioitunut.
Siksi minun ja mieheni aikuiselämä on ollut yhtä terapiaa, traumanhoitoa ja ylisukupolvisen kuonan torjumista, jota anoppi yrittää kaataa päällemme.
Syyllistämistä, läheisriippuvuutta ja torjuntaa, mökötystä, marttyyriuttakoko negatiivinen tunnerepertuaari tunnelukkoineen on käytössä.
Että ihan syystäkin tällä hetkellä monia isovanhempia moititaan, he eivät vaan ole hoitaneet mt-ongelmiaan.
Omaakin äitiä yritettiin siskon kanssa saada terapiaan, ei edes nähnyt, että hänen toimintansa äitinä oli sairasta.
70-80 -luvulla vaan ei ilmoiteltu sossuun sillä oli perhekerhoja, seurakunnan leirejä ja yhteisöllisyyttä, ja ISOVANHEMPIA, agraariyhteiskunnasta eläköityneitä, jotka hoitivat lapset.
Ja myös kylä otti kopin ja yhteiskunta, kun avainkaulalapset yrittivät pärjätä pikkuaikuisina.
Nykyvanhemmilla ei ole mitään, ei yhteiskunnan tukiverkkoa, ei isovanhempia, ei mitään.
Vaan jatkuva syyllisyys kun aika ei riitä, kun mummo ei näe lapsenlasta ja on vasua, lasua ja ties mitä.
Itse olen vähentänyt kuormitustani poistamalla kokonaan syyllisyyden tunteeni anopin syyllistämisyrityksistä huolimatta.
Ihan sama mulle.
Mutta turha odottaa hänenkään apua meiltä myöhemmin, ei ole tulossa.
Sinulla varmaan omien katkeruutesi ja mt-ongelmiesi kanssa onkin ihan riittävästi työtä vaikket anoppia niillä vaivaisikaan.
Anoppisi ei ole edes suuria ikäluokkia, sinulla on paha pinttymä.suurista ikäluokista
Oletko oikeesti miettinyt onko kaikki kuona lapsuudestasi vai vain perinyt äitisi "vaikean luonteen. " ne geenit ja perimä.
En muista että olisin aikuisena syyttänyt äitiäni elämän sattumuksista. Tai anoppia. Kukin tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja päiväkodit on täynnä alle vuoden ikäisiä, konttaavia vauvoja. Nämä viettää aamupäivän ulkoilun itkien maassa mahallaan kun ei ole hoitajia tarpeeksi näin pienten hoitoon. Aivan sairasta.
quote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä lapsen äiti ja isä ovat? Miten lapsen äiti on hoitanut lapsentahtisen imetyksen, jos lapsi on ollut vastasyntyneenä isoäidin hoidossa?
Suomessa alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalla on lakisääteinen oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen. Lapsen äiti tai isä saa hoitaa lasta kotona ja saa tähän hoitovapaata. Kela maksaa kotihoidontukea ja oma kotikunta maksaa mahdollisesti myös lasten kotihoidontuen kuntalisää.
Ja 2-vuotias lapsi on vielä todella pieni eikä tarvitse yökyläilyä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä päde meillä! Olemme hoitaneet toistaiseksi ainoaa lapsenlastamme todella paljon. Syntymän jälkeen keskeytin jopa lomani pyydettäessä ja tulin miniäni avuksi ja vastasyntynyttä kävin hoitamassa lähes joka päivä ensimmäisen 3 kk ajan (pyynnöstä). Nyt taapero on vajaa 2-vuotias ja edelleenkin hoidan lähestulkoon joka viikko, välillä parikin kertaa ja pari kertaa kuukaudessa hän on meillä yökylässä ja viihtyy todella hyvin.
Ja kotihoidontuki on verojen jälkeen hurjat n. 250 e/kk + lapsilisä 95 e/kk. Tällä 350 eurolla voi sitten ostaa ruoat, vaipat ja maksaa asuntolainan, sähkölaskun, puhelinlaskut, vastikkeet, vesimaksut, vakuutusmaksut. Saa vaatetettua vauvan, ostettua turvakaukalot ja syöttötyölit. Kyllä lapsiperheitä taas lellitään. Ihan kannattaa olla todella kateellinen siitä suoranaisesta tulovirrasta, jota pienen ihmisen kasvattamisesta yhteiskuntakelpoiseksi saa. Not.
Paitsi pisa tulosten ja lasten jengiväkivallan lisääntymisen valossa tarkasteltuna,ei lasten yhteiskuntakelpoiseksi kasvattaminen vaan näytä onnistuvan.!
Ei kai, kun lapset on pakko työntää vauvoina päiväkotiin, että perhe elää. Vanhemmat näkevät lapsiaan joskus myöhään illalla. Yhteiskunnassa on jotain pahasti pielessä, kun pikkuvauvan hoito nähdään jonain loisimisena. Eläisitkö itse 350 eurolla/kk lapsen kanssa? Työttömälle maksetaan yli kaksin kertainen summa kattoon räkimisestä. Vauvan hoito on täyttä työtä.
Mitä ihmettä horiset. Kyllä pärjäisin tuolla summalla ja lapsilisä, 445. Lapsen isäkin osallistuu lapsen kuluihin ja työssäkäyvänä maksaa kaikki asumiskulut.
Työmarkkinatuki on 150 euroa enemmän pysyäkseen työkuntoisena ja on velvoittava mitä TE- toimisto määrää.
Pitäisikö työttömyyskorvauksen olla vähemmän ja miksi vain lapsiperheellinen jaksaa aina ja ikuisesti kadehtia jos joku saa muutaman kympinkin enemmän. Mikään pakko kun ei ole lasta tehdä jos rahat eivät riitä. Turha uikuttaa yhteiskunnalta lisää ja verrata muiden tukiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoavussa sisarusten välinen eriarvoisuus on kurjaa. Äitini oli mm. 3 kuukautta pois töistä hoitaakseen siskoni lasta hänen palatessaan töihin, ettei tarvinnut laittaa lasta 2-vuotiaana päivähoitoon. Muutenkin ruoat, siivoukset ym on aina autettu siskolleni. Minun lastani äiti on taas hoitanut ehkä sen yhden päivän vuodessa.
Varmasti tuntuu kurjalta, jos isovanhemmat suosivat tiettyä lastenlasta. Toisaalta on ok auttaa sitä lasta enemmän, joka ei omin avuin pärjää
Ei tässä ole kyse pärjäämisestä, ihan samalla viivalla ollaan. Sisko vaan kehtaa röyhkeästi vaatia. Ja kiltti äiti ei kieltäydy. Minä taas en halua kuormittaa äitiä, mutta pidän todella epäreiluna tuota 3 kuukautta vs 1 päivä.
Sinä et ole vaatinut mitään ja silti rutiset eriarvoisuudesta. Siskosi on toiminut väärin, ei äitisi.
Kertokaa nyt niistä suht nuorten äitienne 60 -70 avuntarpeista. "En varmasti auta."
Puhutte vanhemmistanne kuin kaikki olisivat jotenkin autettavia ja samaan aikaan mangutte heiltä apua.
Olen 78 , vielä en ole tarvinnut lapsilta apua, toisinpäin heitä auttelen, kotieläinten vahtina, teinit käy yökylässä, rahalla.
Toivottavasti mun lapset ei vingu avuntarpeestani keksittyjä juttuja. Pääkin on kunnossa paremmin kuin näyttää monella anoppivihaajalla olevan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut isovanhemmat skippaavat pikkulapsiajan ja kuvittelevat, että sitten myöhemmin viettävät aikaa lastenlasten kanssa ja ovat läheisiä. Metsään menee. Ei sitä Isla-Eino kymmenen veetä tai Aleksi-Olivia 17 veetä kiinnosta isovanhempien seura, jos he ovat kuin ventovieraita ihmisiä. Ne läheiset välit luodaan jo pienenä lapsena.
No tämähän se on.
Oma äiti oli kyllä tarvittaessa apuna pikku lapsi aikana, satunnaisesti mutta kun lapset olivat 3 ja 6 v löysi uuden miehen ja sen jälkeen on kiinnostanut ihan kaikki muu. Nyt lapset ovat 10 ja 7 ja satunnaista apua tulee kyllä mutta yhdessä vietetty aika heillä enää hyvin vähäistä, yökyläilyä kerran vuodessa. Mummo ei ymmärrä että vanhempaa lasta ei kohta enää kiinnosta tulla koska elämässä on paljon muutakin. Miesystävää ei tietysti vieraiden kakaroiden kanssa kiinnosta viettää aikaa, sääli koska itse muistan omasta lapsuudessa miten ihanaa oli olla usein mummilassa, jäi hyvät muistot. Niin ja välimatkaa meillä 3km. Mutta niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, äitimuori saa sitten vanhainkodissa viettää ihan yksinään aikaa ja käydään vaan satunnaisesti poikkemassa.
Sä kuulostat niin ikävältä ja kostonhimoiselta ihmiseltä, että tuskin sun äitisi jää sun seuraa kaipaamaan. Saatat olla se syy siihenkin, ettei niin usein halua lapsiasikaan tavata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja päiväkodit on täynnä alle vuoden ikäisiä, konttaavia vauvoja. Nämä viettää aamupäivän ulkoilun itkien maassa mahallaan kun ei ole hoitajia tarpeeksi näin pienten hoitoon. Aivan sairasta.
quote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä lapsen äiti ja isä ovat? Miten lapsen äiti on hoitanut lapsentahtisen imetyksen, jos lapsi on ollut vastasyntyneenä isoäidin hoidossa?
Suomessa alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalla on lakisääteinen oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen. Lapsen äiti tai isä saa hoitaa lasta kotona ja saa tähän hoitovapaata. Kela maksaa kotihoidontukea ja oma kotikunta maksaa mahdollisesti myös lasten kotihoidontuen kuntalisää.
Ja 2-vuotias lapsi on vielä todella pieni eikä tarvitse yökyläilyä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä päde meillä! Olemme hoitaneet toistaiseksi ainoaa lapsenlastamme todella paljon. Syntymän jälkeen keskeytin jopa lomani pyydettäessä ja tulin miniäni avuksi ja vastasyntynyttä kävin hoitamassa lähes joka päivä ensimmäisen 3 kk ajan (pyynnöstä). Nyt taapero on vajaa 2-vuotias ja edelleenkin hoidan lähestulkoon joka viikko, välillä parikin kertaa ja pari kertaa kuukaudessa hän on meillä yökylässä ja viihtyy todella hyvin.
Ja kotihoidontuki on verojen jälkeen hurjat n. 250 e/kk + lapsilisä 95 e/kk. Tällä 350 eurolla voi sitten ostaa ruoat, vaipat ja maksaa asuntolainan, sähkölaskun, puhelinlaskut, vastikkeet, vesimaksut, vakuutusmaksut. Saa vaatetettua vauvan, ostettua turvakaukalot ja syöttötyölit. Kyllä lapsiperheitä taas lellitään. Ihan kannattaa olla todella kateellinen siitä suoranaisesta tulovirrasta, jota pienen ihmisen kasvattamisesta yhteiskuntakelpoiseksi saa. Not.
Paitsi pisa tulosten ja lasten jengiväkivallan lisääntymisen valossa tarkasteltuna,ei lasten yhteiskuntakelpoiseksi kasvattaminen vaan näytä onnistuvan.!
Ei kai, kun lapset on pakko työntää vauvoina päiväkotiin, että perhe elää. Vanhemmat näkevät lapsiaan joskus myöhään illalla. Yhteiskunnassa on jotain pahasti pielessä, kun pikkuvauvan hoito nähdään jonain loisimisena. Eläisitkö itse 350 eurolla/kk lapsen kanssa? Työttömälle maksetaan yli kaksin kertainen summa kattoon räkimisestä. Vauvan hoito on täyttä työtä.
Mitä ihmettä horiset. Kyllä pärjäisin tuolla summalla ja lapsilisä, 445. Lapsen isäkin osallistuu lapsen kuluihin ja työssäkäyvänä maksaa kaikki asumiskulut.
Työmarkkinatuki on 150 euroa enemmän pysyäkseen työkuntoisena ja on velvoittava mitä TE- toimisto määrää.
Pitäisikö työttömyyskorvauksen olla vähemmän ja miksi vain lapsiperheellinen jaksaa aina ja ikuisesti kadehtia jos joku saa muutaman kympinkin enemmän. Mikään pakko kun ei ole lasta tehdä jos rahat eivät riitä. Turha uikuttaa yhteiskunnalta lisää ja verrata muiden tukiin.
Äitiys/isyysrahat ovat ansiosidonnaisia kuten myös ansiodidonnainen työttömyysraha.
On ikävää jos joku päättää lisääntyä ilman työhistoriaa tulottomana saaden vain minimit.
Jos lapsella on isäkin, kai se lapsen teko on harkittu. Pienituloisille yksinhuoltajille taas on moninaisia tukimuotoja.
Täällä ihan sairaasti nalkutetaan suurista ikäluokista. Silloin oli äitiysloma 3 kk vuoteen 1974 saakka. Mitään kotihoitotukia tai hoitovapaita ei tunnettu. Jos et palannut duuniin (perus) se oli lopputili.
Eikä ollut kunnallista päivähoitoa kuin harvoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoavussa sisarusten välinen eriarvoisuus on kurjaa. Äitini oli mm. 3 kuukautta pois töistä hoitaakseen siskoni lasta hänen palatessaan töihin, ettei tarvinnut laittaa lasta 2-vuotiaana päivähoitoon. Muutenkin ruoat, siivoukset ym on aina autettu siskolleni. Minun lastani äiti on taas hoitanut ehkä sen yhden päivän vuodessa.
Varmasti tuntuu kurjalta, jos isovanhemmat suosivat tiettyä lastenlasta. Toisaalta on ok auttaa sitä lasta enemmän, joka ei omin avuin pärjää
Ei tässä ole kyse pärjäämisestä, ihan samalla viivalla ollaan. Sisko vaan kehtaa röyhkeästi vaatia. Ja kiltti äiti ei kieltäydy. Minä taas en halua kuormittaa äitiä, mutta pidän todella epäreiluna tuota 3 kuukautta vs 1 päivä.
Sinä et ole vaatinut mitään ja silti rutiset eriarvoisuudesta. Siskosi on toiminut väärin, ei äitisi.
Olen eri mieltä. Kyllä äitinä ja mummona on oltava tasapuolinen ja laitettava joskus näille mouruajalapsille luu kurkkuun.
Olisin itse itkenyt ilosta, jos äitini olisi edes yhden kerran sanonut sisarelleni ei ja valinnut minun lapseni, jotta saisin vaikka siivottua kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja päiväkodit on täynnä alle vuoden ikäisiä, konttaavia vauvoja. Nämä viettää aamupäivän ulkoilun itkien maassa mahallaan kun ei ole hoitajia tarpeeksi näin pienten hoitoon. Aivan sairasta.
quote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä lapsen äiti ja isä ovat? Miten lapsen äiti on hoitanut lapsentahtisen imetyksen, jos lapsi on ollut vastasyntyneenä isoäidin hoidossa?
Suomessa alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalla on lakisääteinen oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidontukeen. Lapsen äiti tai isä saa hoitaa lasta kotona ja saa tähän hoitovapaata. Kela maksaa kotihoidontukea ja oma kotikunta maksaa mahdollisesti myös lasten kotihoidontuen kuntalisää.
Ja 2-vuotias lapsi on vielä todella pieni eikä tarvitse yökyläilyä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä päde meillä! Olemme hoitaneet toistaiseksi ainoaa lapsenlastamme todella paljon. Syntymän jälkeen keskeytin jopa lomani pyydettäessä ja tulin miniäni avuksi ja vastasyntynyttä kävin hoitamassa lähes joka päivä ensimmäisen 3 kk ajan (pyynnöstä). Nyt taapero on vajaa 2-vuotias ja edelleenkin hoidan lähestulkoon joka viikko, välillä parikin kertaa ja pari kertaa kuukaudessa hän on meillä yökylässä ja viihtyy todella hyvin.
Ja kotihoidontuki on verojen jälkeen hurjat n. 250 e/kk + lapsilisä 95 e/kk. Tällä 350 eurolla voi sitten ostaa ruoat, vaipat ja maksaa asuntolainan, sähkölaskun, puhelinlaskut, vastikkeet, vesimaksut, vakuutusmaksut. Saa vaatetettua vauvan, ostettua turvakaukalot ja syöttötyölit. Kyllä lapsiperheitä taas lellitään. Ihan kannattaa olla todella kateellinen siitä suoranaisesta tulovirrasta, jota pienen ihmisen kasvattamisesta yhteiskuntakelpoiseksi saa. Not.
Paitsi pisa tulosten ja lasten jengiväkivallan lisääntymisen valossa tarkasteltuna,ei lasten yhteiskuntakelpoiseksi kasvattaminen vaan näytä onnistuvan.!
Ei kai, kun lapset on pakko työntää vauvoina päiväkotiin, että perhe elää. Vanhemmat näkevät lapsiaan joskus myöhään illalla. Yhteiskunnassa on jotain pahasti pielessä, kun pikkuvauvan hoito nähdään jonain loisimisena. Eläisitkö itse 350 eurolla/kk lapsen kanssa? Työttömälle maksetaan yli kaksin kertainen summa kattoon räkimisestä. Vauvan hoito on täyttä työtä.
Mitä ihmettä horiset. Kyllä pärjäisin tuolla summalla ja lapsilisä, 445. Lapsen isäkin osallistuu lapsen kuluihin ja työssäkäyvänä maksaa kaikki asumiskulut.
Työmarkkinatuki on 150 euroa enemmän pysyäkseen työkuntoisena ja on velvoittava mitä TE- toimisto määrää.
Pitäisikö työttömyyskorvauksen olla vähemmän ja miksi vain lapsiperheellinen jaksaa aina ja ikuisesti kadehtia jos joku saa muutaman kympinkin enemmän. Mikään pakko kun ei ole lasta tehdä jos rahat eivät riitä. Turha uikuttaa yhteiskunnalta lisää ja verrata muiden tukiin.
Äitiys/isyysrahat ovat ansiosidonnaisia kuten myös ansiodidonnainen työttömyysraha.
On ikävää jos joku päättää lisääntyä ilman työhistoriaa tulottomana saaden vain minimit.
Jos lapsella on isäkin, kai se lapsen teko on harkittu. Pienituloisille yksinhuoltajille taas on moninaisia tukimuotoja.
Täällä ihan sairaasti nalkutetaan suurista ikäluokista. Silloin oli äitiysloma 3 kk vuoteen 1974 saakka. Mitään kotihoitotukia tai hoitovapaita ei tunnettu. Jos et palannut duuniin (perus) se oli lopputili.
Eikä ollut kunnallista päivähoitoa kuin harvoille.
Lainaukset käyttäytyy nyt omituisesti. Tuo kommenttini alkaa sanalla äitiys.
Alue: Aihe vapaa
Sotien jälkeen syntyneillä suurilla ikäluokilla on kyllä ollut moni asia vinksallaan jo pienestä pitäen. He sitten 60-70-luvuilla harrastivat sitä ns. vapaata kasvatusta eli suoraan sanoen heitteille jättöä. Pienetkin lapset saivat pärjätä aika omillaan eikä silloin mikään sossu tai koulutkaan puuttuneet mihinkään. Samat suuret ikäluokat sitten ihmettelevät, kun ei kukaan heitä hoida nyt, hehän niin uhrautuen hoitivat omansa.
Niinpä niin.