Voinko kysyä, miksi täällä on niin paljon vastustusta lastensuojelua kohtaan? Yritämme vain ajatella lapsen parasta

paha paikka kun jokainen joutuu maksamaan. tte ja as tuki tarkkailuun heti löytyy miljardin säästöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on enemmänkin turhat ilmoitukset kuin lastensuojelu. 

Turhilla ilmoituksilla aiheutetaan vain ylimääräistä stressiä vanhemmille ja kuormitetaan lastensuojelua niin, että eivät pysty kunnolla hoitamaan oikeasti apua tarvitsevia lapsia.

Toinen ongelma on se, että osa kunnista käyttää lastensuojelua terveydenhoitopalveluna. Ihan kuin lastensuojelussa olisi osaamista tai resursseja perehtyä terveydenhuoltoon kuuluviin asioihin. Etenkin neuropsykiatrisista ongelmista kärsiviä lapsia otetaan huostaan vaikka he tarvitsisivat terveydenhuollon palveluita.

En tiedä miksi esim. sellaista tehdään, että otetaan autistiselta lapselta pois ainoa turvallinen paikka, ja viedään hänet laitokseen, joka on lähtökohtaisesti hänen oireiluaan pahentava paikka.

Jotkut lastensuojelun työntekijät tunnistavat nämä lapset eivätkä ala tarpeettomiin ja pahimmillaan  lapsen mielenterveyden tuhoaviin toimiin.

Mutta kaikki eivät valitetavasti tunnista heitä vaan kuvittelevat heidän autismioireidensa olevan trauma-oireta, sillä ne näyttävät samanlaisilta. Oma lukunsa ovat ammattilaiset jotka eivät tiedä mitään neuropsykiatrisista ongelmista ja yrittävät hoitaa näitä lapsia samalla tavalla kuin neurotyypillisiä lapsia hoidetaan. Sillä tavalla he vain pahentavat näiden lasten oireilua. Se kärjistää ongelmia ja lisää riskiä päätyä tarpeettomaan huostaanottoon.

Kyllä ne autistit tunnetaan, mutta jos sitä autistia ei saada kouluun, syömään terveellisesti, pukeutumaan sään mukaan tms. niin mitä muuta yhteiskunta voi tehdä kuin ottaa sen autistisen lapsen huostaan?

Vielä parikymmentä vuotta sitten autismi oli hyvin harvinainen sairaus. Sen sijaan sen ajan vanhemmat käyttivät kuritusta minkä avulla he saivat lapset kouluun, syömään terveellisesti ja pukeutumaan sään mukaan. Nyt kurituksesta tulee lasu, ja sen sijaan lapset diagnosoidaan ja huostataan, mikä rikkoo perheet ja tulee todella kalliiksi.

Autismi ei ole sairaus. Oletko oikeasti sitä mieltä, että kurittaminen on oikein?

Autismi nimenomaan on sairaus. Ja kurittaminen on aivan oikein. Nykyaika on hyvä esimerkki siitä, että lapsia ei saa järjestykseen pelkällä positiivisuudella vaan tarvitaan myös se kuritus.

Autismi EI ole sairaus ja kurittaminen on väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmoituksia ei tehdä vanhemmista. Se onkin monen kohdalla ongelma, että ei ymmärretä mistä on kyse. Lasu on lapsen suojelua eikä vanhempien.

Vanhemmat luulevat olevansa kaiken keskipiste.

Ja jotkut kommentoijat luulevat tietävänsä kaiken kaikesta. Minunkin lapsestani tehdyssä lastensuojeluilmoituksessa lukee, että jäi huoli lapsen vanhemmasta.

Voi lukea niin, mutta lapsesta ilmoitus tehdään.

Aiemmin suhtauduin lastensuojeluun positiivisesti.

Mutta kun se tuli omalle kohdalle ja täysin väärin perustein, lukuisten väärinymmärrysten ja rikkinäisen puhelimen kautta niin ajattelen lastensuojelusta erittäin negatiivisesti.

Lastensuojelu myönsi virheensä ja pahoitteli tilannetta, mutta se ei auta jälkikäteen tilannetta missä lapset sijoitettiin kiireellisesti päiväkodista ja koulusta pariksi viikoksi ja meillä vanhemmilla ei oikestaan ollut mitään käsitystä mitä tapahtui ja miksi, meitä kohdeltiin kuin rikollisia. Pari viikkoa ilman yhteydenpitoa lapsiin yhtäkkiä on painajainen, niin vanhemmille ja varsinkin viidelle lapsille, jotka meni kahteen eri tuntemattomaan sijoituspaikkaan.

Koko perheemme traumatisoitui tuosta operaatiosta niin paljon että edelleen yli viis vuotta myöhemmin se on läsnä jokaisen elämässä. Vaikka lastensuojelun asiakkuus kesti noin kuukauden ajan, kun totesivat että meillä olekaan tarvetta, koska kyseessä oli väärinkäsitys.

Tällaisille väärinkäsityksille tässä mittakaavassa ei ole mitään perustetta ja ymmärrystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmoituksia ei tehdä vanhemmista. Se onkin monen kohdalla ongelma, että ei ymmärretä mistä on kyse. Lasu on lapsen suojelua eikä vanhempien.

Vanhemmat luulevat olevansa kaiken keskipiste.

Ja jotkut kommentoijat luulevat tietävänsä kaiken kaikesta. Minunkin lapsestani tehdyssä lastensuojeluilmoituksessa lukee, että jäi huoli lapsen vanhemmasta.

Voi lukea niin, mutta lapsesta ilmoitus tehdään.

Ja vanhemmat sen simputtamisen ja mielivallan kohteeksi joutuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmoituksia ei tehdä vanhemmista. Se onkin monen kohdalla ongelma, että ei ymmärretä mistä on kyse. Lasu on lapsen suojelua eikä vanhempien.

Vanhemmat luulevat olevansa kaiken keskipiste.

Ja jotkut kommentoijat luulevat tietävänsä kaiken kaikesta. Minunkin lapsestani tehdyssä lastensuojeluilmoituksessa lukee, että jäi huoli lapsen vanhemmasta.

Voi lukea niin, mutta lapsesta ilmoitus tehdään.

Ja vanhemmat sen simputtamisen ja mielivallan kohteeksi joutuu.

Varmaan tuntuu siltä, kun pitäisi ottaa vastuu tekemisistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmoituksia ei tehdä vanhemmista. Se onkin monen kohdalla ongelma, että ei ymmärretä mistä on kyse. Lasu on lapsen suojelua eikä vanhempien.

Vanhemmat luulevat olevansa kaiken keskipiste.

Ja jotkut kommentoijat luulevat tietävänsä kaiken kaikesta. Minunkin lapsestani tehdyssä lastensuojeluilmoituksessa lukee, että jäi huoli lapsen vanhemmasta.

Voi lukea niin, mutta lapsesta ilmoitus tehdään.

Ja vanhemmat sen simputtamisen ja mielivallan kohteeksi joutuu.

Varmaan tuntuu siltä, kun pitäisi ottaa vastuu tekemisistään.

Ei edes murhasta syytettyä kohdella samalla tavoin kuin tutkittavaa vanhempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on enemmänkin turhat ilmoitukset kuin lastensuojelu. 

Turhilla ilmoituksilla aiheutetaan vain ylimääräistä stressiä vanhemmille ja kuormitetaan lastensuojelua niin, että eivät pysty kunnolla hoitamaan oikeasti apua tarvitsevia lapsia.

Toinen ongelma on se, että osa kunnista käyttää lastensuojelua terveydenhoitopalveluna. Ihan kuin lastensuojelussa olisi osaamista tai resursseja perehtyä terveydenhuoltoon kuuluviin asioihin. Etenkin neuropsykiatrisista ongelmista kärsiviä lapsia otetaan huostaan vaikka he tarvitsisivat terveydenhuollon palveluita.

En tiedä miksi esim. sellaista tehdään, että otetaan autistiselta lapselta pois ainoa turvallinen paikka, ja viedään hänet laitokseen, joka on lähtökohtaisesti hänen oireiluaan pahentava paikka.

Jotkut lastensuojelun työntekijät tunnistavat nämä lapset eivätkä ala tarpeettomiin ja pahimmillaan  lapsen mielenterveyden tuhoaviin toimiin.

Mutta kaikki eivät valitetavasti tunnista heitä vaan kuvittelevat heidän autismioireidensa olevan trauma-oireta, sillä ne näyttävät samanlaisilta. Oma lukunsa ovat ammattilaiset jotka eivät tiedä mitään neuropsykiatrisista ongelmista ja yrittävät hoitaa näitä lapsia samalla tavalla kuin neurotyypillisiä lapsia hoidetaan. Sillä tavalla he vain pahentavat näiden lasten oireilua. Se kärjistää ongelmia ja lisää riskiä päätyä tarpeettomaan huostaanottoon.

Kyllä ne autistit tunnetaan, mutta jos sitä autistia ei saada kouluun, syömään terveellisesti, pukeutumaan sään mukaan tms. niin mitä muuta yhteiskunta voi tehdä kuin ottaa sen autistisen lapsen huostaan?

Vielä parikymmentä vuotta sitten autismi oli hyvin harvinainen sairaus. Sen sijaan sen ajan vanhemmat käyttivät kuritusta minkä avulla he saivat lapset kouluun, syömään terveellisesti ja pukeutumaan sään mukaan. Nyt kurituksesta tulee lasu, ja sen sijaan lapset diagnosoidaan ja huostataan, mikä rikkoo perheet ja tulee todella kalliiksi.

Autismi ei ole sairaus. Oletko oikeasti sitä mieltä, että kurittaminen on oikein?

Autismi nimenomaan on sairaus. Ja kurittaminen on aivan oikein. Nykyaika on hyvä esimerkki siitä, että lapsia ei saa järjestykseen pelkällä positiivisuudella vaan tarvitaan myös se kuritus.

Autismi EI ole sairaus ja kurittaminen on väärin.

Sinulla on kovin ideologinen lähtökohta asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmoituksia ei tehdä vanhemmista. Se onkin monen kohdalla ongelma, että ei ymmärretä mistä on kyse. Lasu on lapsen suojelua eikä vanhempien.

Vanhemmat luulevat olevansa kaiken keskipiste.

Ja jotkut kommentoijat luulevat tietävänsä kaiken kaikesta. Minunkin lapsestani tehdyssä lastensuojeluilmoituksessa lukee, että jäi huoli lapsen vanhemmasta.

Voi lukea niin, mutta lapsesta ilmoitus tehdään.

Niin no miten kuvittelet, että tuo muuttaa tilannetta mitenkään?

Vierailija kirjoitti:

"lastensuojelun" tavoitteena on erkaannuttaa lapset isästään, etenkin jos lasten äiti noin haluaa!

Tämä ei pidä paikkaansa!

Hyvin usein näillä ns isillä jotka hokee sanaa "vieraannutettu" on hyvin yksipuolinen mustavalkoinen näkemys asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MicMac kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MicMac kirjoitti:

1) sosionomi ei ole kelpoinen toimimaan sosiaalityöntekijänä

2) osa kritiikistä on varmaan puhdasta defenssiä tai esim. antisosiaalista käytöstä, joka ko henkilöille ominaista muutenkin

3) lastensuojelussa ON paljon ongelmia:

- hyvin usein ongelma on muu kuin lastensuojelullinen (esim mt-ongelma tai nepsypiirteet), ja lasu ei auta plus perhettä loukkaa tarvittavan avun ulkopuolelle jääminen

- lastensuojelua tarvitseville ei järjesty tarvetta vastaavaa paikkaa (esim. päihdekoukussa olevalle ei saada yp- ja lv-rajoituksia, jolloin diileri toimittaa ja/tai nuori hatkaa) -> kun yhteiskunta ottaa nuoren vastuulleen, perheen ei tarvitsekaan hyväksyä että huostaanotettu päätyy kateisiin tai päihdeongelma alkaa/syvenee

- autismikirjon ja kehitysvammanuorilla sekä heikkolahjaisilla on valtava riski, kun heidät sopivien paikkojen puutteessa sijoitetaan esim. rikoksilla oireilevien keskelle

Nyky-Suomessahan lasten ja nuorten psykiatrinen laitoshoito on ulkoistettu terveydenhuollolta lastensuojelulle. Ei lastenkodeissa ole mahdollisuutta lääkitä kuten sairaalassa, laittaa lepositeitä. Ohjaajat ottavat jatkuvasti osumaa ja ovat töissä välillä henkensä kaupalla. Myös kehitysvammaiset ovat äärimmäisen väkivaltaisia. Monen päihdenuoren sisällä on nepsy, joka ei ymmärrä sosiaalisia suhteita ja oireilee väkivallalla. Miksi terveydenhuoltoa ei syytetä näistä asioista? Miksi lastensuojelu saa päälleen paskaa yrittäessään viimesijaisena hoitona hoitaa lapsia, ja nuoria, jotka tosiasiallisesti eivät kuuluisi lasulle.

Ilman muuta syy mt- ja nepsylasten virheellisiin ls-polkuihin on juuri siellä terveydenhuollon puolella. Mutta tilanteessa, jossa perhe vastustaa lastensuojelullisia toimenpiteitä on kyse usein siitä, että tarve olisi kuntoutukselle, ei lastensuojelulle.

Tavallaan sekä perhe että lastensuojelu ovat kärsijöitä - vuotava terveydenhuoltosysteemi johtaa siihen, että pyöreää palikkaa tungetaan kolmioreikään. Mutta perheen vastustus on siis oikeutettua.

Olen sijaishuollossa töissä. Valitettavan usein ne meidän autistit ja nepsyt tulevat kodeista, joissa on laiminlyöty kaikki terveydenhuolto. Lapsi ei suostu siirtymätilanteissa, niin on annettu olla. 13 -vuotiaana tilanne sitten on, että lapsi jumittaa huoneessaan, ei käy lainkaan koulua, ei syö, ei nuku jne.

Mitä tarkoitat sillä, että on laiminlyöty kaikki terveydenhuolto? Käsittääkseni lain mukaan sosionomeilla tai lähäreillä ei ole oikeutta edes saada lapsen terveystietoja. Kysyn siksi, että minua hämmästyttää tuo sana terveydenhuolto. Alan ammattilaisena kai tiedät sen, että autistien ja nepsyjen kohdalla sen kuormituksen vähentäminen pitäisi lähteä nimenomaan ympäristötekijöistä eli esimerkiksi koulusta. Eli miten voit ylipäänsä tietää perhettä näkemättä, että terveydenhuolto on laiminlyöty kokonaan? Oman lapsen kautta tiedän mitä palveluita ja tukitoimia on mahdollista saada, mutta valitettavan usein vanhemman täytyy tehdä hemmetinmoinen taistelu saadakseen niitä. Usein myös nepsylapsen kohdalla aikuinenkin voi olla nepsy, jolloin sitä tukea tarvitsisi myös vanhempi. Haluankin kysyä (vaikka epäilen, että saan vastausta) että millä tavalla ajattelet sijaishuollon auttavan lasta, joka on neurokirjolla? Lastensuojelussa harvemmin on nepsyosaamista. Jos lasta ei ole huostattu vanhempien takia tai esimerkiksi päihteiden niin mitä sellaista osaamista ajattelet sijaishuollon tarjoavan mitä ei muut tukitoimet voi tarjota? Miten te pystytte tarjoamaan kuormitusta vähentävän ympäristön, jossa lapsi oppii toimimaan "oikealla" tavalla?

Täh? Mikä siinä voi jäädä ymmärtämättä, että terveydenhuolto on laiminlyöty? No se tarkoittaa sitä, että lasta ei viedä lääkäriin, ei viedä tutkimuksiin, ei haeta mitään apua. Meillä tulee lapsia sijoitukseen, joilta pitää maitohampaat vetää pois, koska ne ovat niin mätiä, että lapsi ei pysty syömään, mutta vanhemmat eivät ole vieneet hammaslääkäriin. Sitten kun nämä saadaan lastensuojeluun, niin kyllä se sosiaalityöntekijä istuu joka hoitokokouksessa ja saa tutkimustulokset. Mutta tältä tasolta yleensä lähdetään, selvittelemään mitä se lapsi tarvitsee oikeasti. Ja P.S. autisteihin erikoistuneita lastenkoteja on ja monissa muissakin on nykyisin nepsyvalmentajia töissä.

Millä tavalla mädät hampaat liittyy autisteihin tai nepsyihin? Väitätkö ihan tosissasi, että ellei vanhemmat ole saaneet/hakeneet apua lapselle, on ensimmäinen vaihtoehto sijoitus? Minusta vaikuttaa siltä, että sinulla ei ole nyt käytännön kokemusta siitä millaisia tukitoimia tai palvelupolkuja voidaan tarjota niille, joilla epäillään neuropsykiatrisia ongelmia. Ennen sijoitusta on esimerkiksi koulun velvollisuus tarjota tietyt tukitoimet. On eri asia, jos avohuollon palvelut eivät riitä ja on ihan eri asia, jos lapsen perustarpeista ei huolehdita kuin se, että lapsella on neuropsykiatrinen häiriö. Ja se sijaishuolto on viimeinen vaihtoehto. Ennen sitä pitää selvittää mitä lapsi tarvitsee ja mistä on kyse. Sosiaalityöntekijällä on laaja tiedonsaantioikeus, mutta ei sosionomeilla tai lähäreillä. Et muuten vastannut kysymykseeni. Mitä sellaista osaamista kuvittelet sijaishuollon tarjoavan autistille tai nepsylle mitä ei voida muilla tukitoimilla tehdä? Etenkin, kun nimenomaan näiden kohdalla rutiinit, ympäristö jne pitäisi pysyä tasaisina. Tiedän kyllä, että joillekin nepsyperheille on tarjottu suorilta avohuollon sijoitusta, joka olisi todennäköisesti vaan kärjistänyt ongelmia. Kaikissa näissä tapauksissa oikeilla tukitoimilla on saatu asiat oikeille raiteille. Tiedän kyllä, että laitoksissa on omia kouluja, mutta tiedän myös sen, ettei niihinkään lapset välttämättä mene eikä niihin voida pakottaa.

Hyvin usein se ainoa mahdollisuus on se sijoitus, kun vanhemmat ovat laiminlyönneet lapsen tarpeet vuosikausia. Kyllä meillä on kaikenlaisia kokeiluja yleensä yritetty. Joskus on jopa käyty saattamassa vanhempaa viemään se lapsi sinne tutkimuksiin, lääkäriin, mutta jos sekään ei kanna ja seuraavalla kerralla ei taaskaan mennä, niin mitä jää käteen. Jos perhe ei tartu mihinkään tukitoimiin, palvelupolkuihin, ne ovat täysin hyödyttömiä. Lastenkodissa on mahdollisuus tarjota se rutiini, tasainen ympäristö, terveellinen ruoka, huolehtia vuorokausirytmistä, koulunkäynnistä, terveydenhuollon käynneistä, tutkimuksista. Ihan sitä tavallista perushoivaa, joka kotoa on puuttunut. Lastenkodeissa yleensä kyllä käydään koulussa.

"Kaikenlaisia kokeiluja yleensä yritetty" No tässä paljastat itse yhden epäkohdan. Lastensuojelussa tulee toimia lakien mukaan ja niitä pitää noudattaa jokaisen kohdalla. Edelleen, se sijoitus on viimeinen vaihtoehto. Tai näin sen pitäisi olla. Puhut myös nepsyistä ja mädistä hampaista ja yleistät, että nepsykodeissa laiminlyödään terveydenhuolto (joka on eri asia kuin esimerkiksi oppilashuoltolain mukaiset tukitoimet) Jos lapsi on saatu jo tutkimuksiin, se tarkoittaa sitä, että kyllä siellä taustalla on jotain tehty. Sinne tutkimuksiin on nimittäin vaikea päästä. On ihan eri sanoa, että sijoitukseen päädytään, jos mikään tukitoimi ei riitä ja vanhemmat ja koulu eivät pysty tarjoamaan riittävän hyvää kasvuympäristöä lapsille. Sen sijaan yleistys, jonka mukaan suurella osalla nepsyistä ei vanhemmat välitä mitään ja hampaat tippuu suusta, on epäuskottavaa. Älä sotke asioita toisiinsa. Sattuneesta syystä tunnen paljon nepsyperheitä ja valtaosassa vanhemmat tekee valtavasti. Harmittavan usein lasun tarjoama "tuki" on sijoitus, vaikka esimerkiksi jo oikealla koululla ja muulla kuormituksen vähentämisellä tilanne parantuisi merkittävästi.

Kiersit muuten edelleen kysymykseni. Mitä sellaista tukea ja osaamista voitte tarjota sijoitetulle nepsylapselle, jota ei muilla tukitoimilla voida tarjota? Jos rutiineista ja perustarpeista huolehtimisen jälkeen lapsi jumittaa, raivoaa, ei suostu syömään, on itsetuhoinen, ei suostu kouluun jne. niin mitä teette? Niinpä.

Miksi ne vanhemmat eivät sitten hoida sitä oikeaa koulua, jotta oppivelvollisuus toteutuisi? Tässä on kummallinen ajatusmalli sinulla takana, että lastensuojelu jotenkin parantaisi lapsia tai väittäisi osaavansa jotenkin erityisen hyvin hoitaa niitä teidän nepsyjämme. Siitä ei ole kyse. Meillä on valtava määrä nepsyjä, jotka asuvat kotona ja ei ole lainkaan mitään lasun asiakkuutta. Heillä on vanhemmat, joilla on haluja ja kykyjä huolehtia heistä. He saavat koulun sujumaan, hankittua tukitoimet mitä on saatavilla ja arkikin kulkee niin, että kukaan ei ahdistu liikoja. Ei lastensuojelulla ole mitään annettavaa näille perheille eikä heitä lastensuojelussa ole. Sitten on ne vanhemmat jotka eivät pärjää. Ei huostaan oteta sen vuoksi, että vanhempi ei saa pyytämäänsä tukea terveydenhuollosta, vaan huostaan päädytään, kun vanhemmalla on valtavia puutteita vanhemmuudessaan. Se on sitä, kun niitä lapsia meidän toimistoihimme tuodaan sillä ajatuksella, että huostatkaa, ei haluta enää kotiin. Tai sitä, että niiden lasten perustarpeista ei huolehdita. Jos autisti ei talvella suostu pukemaan talvitakkia päälle, niin annetaan juoksennella pakkasessa t-paidassa. Se on sitä, että mitään tutkimuksia ei anneta terveydenhuollon tehdä. Moni jopa vastustaa kaikkia tutkimuksia puhumattakaan lääkityksistä. Se on sitä, että jos nepsylle maistuu vaan hapankorppu ja nuudelit niin annetaan elää sillä dieetillä, vaikka naama olisi jo harmaa ja voimia ei ole mennä huoneestaan ulos. Näiden perheiden kanssa kyllä käydään kaikki avohuollon keinot läpi, mutta ne ovat rajallisia. Jos perhetyöllä ei saada vanhemmille mitään tolkkua päähän tai vanhemmat jopa vastustavat kaikkea työskentelyä, niin mitä jää jäljelle? Ja siihen sinun jankutukseesi mitä me teemme siellä lastenkodeissa? Me tarjoamme sitä strukturoitua arkea. Omalla kohdallani, kaikki autistiset asiakkaani käyvät normaalisti koulua.

Näissä lasukeskusteluissa usein niputetaan yhteen samaan massaan kaikki, joista lasu on tehty. Lapset, joilla on ongelmia suuressa tai pienessä mittakaavassa, ja lapset, joilla ei ole mitään ongelmia kenenkään mielestä ja mistään näkökulmasta. Jälkimmäisistä on voitu tehdä ilmoitus esim. kiusaamisen vuoksi tai jonkin vanhempaan liittyvän syyn vuoksi. Vaikka todettaisiin, että lapsella on kaikki hyvin, prosessi voi silti kestää kuukausia. On aika luonnollista, että silloin herää negatiivisia ajatuksia.

Lisäksi kannattaa huomioida se, että hyvänkään vanhemman ei tarvitse olla kaikin tavoin täydellinen kaikissa muissa elämän osa-alueissaan, kunhan asia ei heijastu lapsiin. En tarkoita mitään päihteiden piilokäyttöä, vaan sitä, että ihan jokainen vanhemman poikkeama ihannekuvaihmisestä ei ole lasun aihe.

Lasussa on töissä eniten luonnevikaisia henkilöitä.

Sosiaalityöntekijä on yhteiskuntatieteiden maisteri ja opiskellut yliopistossa 5 vuotta. Ja erikoistunut sosiaalityöhön. Miten sosionomi voi olla sosiaalityöntekijä?

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalityöntekijä on yhteiskuntatieteiden maisteri ja opiskellut yliopistossa 5 vuotta. Ja erikoistunut sosiaalityöhön. Miten sosionomi voi olla sosiaalityöntekijä?

Siellä on jopa lähihoitajia ja sosiaaliohjaajia.

Meihin ei tehnyt mitään vaikutusta muuta kun ääliöt juoksi ympärillä. Sama silloin kun alkoi ja sama nyt, siis tilanne.

Onneks mitään vaikutusta ei ole kun lapsista ei voi tehdä oikeastaan kun ei ole enää päiväkodissa.

Kaikissa julkisuuteen tulleissa lapsensurmissa uhri on ollut vuosia lastensuojelun kynsissä eikä se edes silloib ole lasta osannut pelastaa, vaan käytännössä juurikin päinvastoin.

Vilja-Eerikan äitiä tai Koskelan uhrin vanhempia ei kuunneltu vaan heidät erikseen oikein mitätöitiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmoituksia ei tehdä vanhemmista. Se onkin monen kohdalla ongelma, että ei ymmärretä mistä on kyse. Lasu on lapsen suojelua eikä vanhempien.

Vanhemmat luulevat olevansa kaiken keskipiste.

Ja jotkut kommentoijat luulevat tietävänsä kaiken kaikesta. Minunkin lapsestani tehdyssä lastensuojeluilmoituksessa lukee, että jäi huoli lapsen vanhemmasta.

Voi lukea niin, mutta lapsesta ilmoitus tehdään.

Ja vanhemmat sen simputtamisen ja mielivallan kohteeksi joutuu.

Varmaan tuntuu siltä, kun pitäisi ottaa vastuu tekemisistään.

Ei edes murhasta syytettyä kohdella samalla tavoin kuin tutkittavaa vanhempaa.

Ei ole kyse vanhemman tutkimisesta vaan lapsen suojelusta. Aikuinen ihminen ei tässä keskipiste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmoituksia ei tehdä vanhemmista. Se onkin monen kohdalla ongelma, että ei ymmärretä mistä on kyse. Lasu on lapsen suojelua eikä vanhempien.

Vanhemmat luulevat olevansa kaiken keskipiste.

Ja jotkut kommentoijat luulevat tietävänsä kaiken kaikesta. Minunkin lapsestani tehdyssä lastensuojeluilmoituksessa lukee, että jäi huoli lapsen vanhemmasta.

Voi lukea niin, mutta lapsesta ilmoitus tehdään.

Ja vanhemmat sen simputtamisen ja mielivallan kohteeksi joutuu.

Varmaan tuntuu siltä, kun pitäisi ottaa vastuu tekemisistään.

Ei edes murhasta syytettyä kohdella samalla tavoin kuin tutkittavaa vanhempaa.

Ei ole kyse vanhemman tutkimisesta vaan lapsen suojelusta. Aikuinen ihminen ei tässä keskipiste.

Kyse on nimenomaan vanhempien tutkimisesta. Mitään muuta ei tapahdu kuin loputon vikojen etsintä ja syytösten esittäminen.