Tinder-mies kirjoittelee viestejä vähän harvakseltaan ja yleensä mä olen se joka laittaa viestin ekana
Kirjoittelimme ensin melkein kuukauden Tinderissä ja sitten siirryimme viime viikolla whatsappiin. Mies on myös soittanut mulle kaksi kertaa. Ollaan mietitty tapaamista.
Mietin vain, että onko mies oikeasti kovin kiinnostunut kun ei kauhean paljon viestejä laita? Vai onko vain tyypillinen keski-ikäinen suomalainen mies joka ei viestittelyä pahemmin harrasta. Miehen aloite oli se, että puhutaan puhelimessa ennen tapaamista. Puhelun aikana sanoi kyllä, että kovasti haluaa mut tavata. Tinderissä mies kyllä laittoi jonkun verran enemmän viestejä ensin eikä aloite tullut aina mun suunnalta.
Ei ole kiva olla aina se aloitteellinen viestittelyssä. Oli puhe, että jos tapaamme tulevana viikonloppuna, mutta ei siitä sovittu vielä mitään tarkemmin. Olisi kiva tietää ajoissa, mutta mietin, että missä vaiheessa voi alkaa kyselemään tapaamisen perään vai annanko olla koko miehen? En haluaisi vaikuttaa tyrkyltä ja liian innokkaalta.
Kommentit (287)
Aika pitkään olette viedtitelleet ilman tapaamista. Toissa kesänä viestittelin kuukauden ajan Tinderissä erään miehen kanssa ja minä olin jo alussa päättänyt, että minä en pyydä treffeille kun minä olen niin monta kertaa itse ollut aloitteellinen treffeille kutsumisessa, että olisi kiva edes joskus itse tulla kutsutuksi. Sitten kun kuukauteen ei tullut mieheltä ehdotusta treffeistä, jätin vastaamattaviesteihin ja siitä muutaman viikon päästä mies poisti matchin. Voihan se olla, että se mies ei siksi halunnut pyytää treffeille, kun hän oli jo tavannut toisen.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti ei ole tarpeeksi kiinnostunut. Mulla kävi Tinderissä yhden miehen kanssa samalla tavalla, viestitteli kovin tiuhaan aluksi, sitten homma lässähti eikä millään saanut sen kaa tapaamista sovittua, ylipäätään ei enää laitellut viestejä. Joskus kuukausia myöhemmin kaverini mätsäsi saman äijän kaa Tinderissä ja tämä äijä oli jo samana päivänä sopimassa treffejä kaverini kanssa.
Kirjoitin jo tuossa aiemmin, että meillä on nyt treffit sovittuna perjantaille.
Vierailija kirjoitti:
Pohtiva kirjoitti:
Olin kärsimätön oma itseni enkä odottanut iltaan asti vaan laitoin miehelle viestin, että kiinnostaako häntä vielä tavata. Kyllä kiinnostaa ja nyt on treffit sovittuna miehen kotipaikkakunnalle perjantaiksi. :)
Jäätkö yöksi?
Siitä viestiteltiin, että katsotaan miten asiat etenee ja onko minkäänlaista kemiaa.
Se vaan roikottaa sua varalla. Sillä on joku muu (tai useampia muita). Anna olla.
Vierailija kirjoitti:
Epätoivoisempi aina aloittaa viestittelyn ja kirjoittaa enemmän kuin toinen.
Ei pidä paikkaansa. Minä, ujo (introvertti?) mies en uskaltanut kirjoitella liirumlaarumia, olin mieluummin hiljaa ja odotin avauksia naiselta. No kävikin niin että nainen oli samanlainen, joten minusta tuli se veturi jota olin pelännyt joka joutuu höpisemään ja kaivamaan juttua kiven alta. En ollut todellakaan mukavuusalueella. Onneksi solmu aukesi ja tavattiin, siitä on nyt 6 vuotta ja ehdottomasti en antaisi päivääkään pois kun viestittelin hullusti ja kyselin solkenaan jotain ihan tyhjänpäiväistä. En näe mitään syytä miksi ei oltaisi yhdessä vielä seuraavia 6 vuotta.
M32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epätoivoisempi aina aloittaa viestittelyn ja kirjoittaa enemmän kuin toinen.
Ei pidä paikkaansa. Minä, ujo (introvertti?) mies en uskaltanut kirjoitella liirumlaarumia, olin mieluummin hiljaa ja odotin avauksia naiselta. No kävikin niin että nainen oli samanlainen, joten minusta tuli se veturi jota olin pelännyt joka joutuu höpisemään ja kaivamaan juttua kiven alta. En ollut todellakaan mukavuusalueella. Onneksi solmu aukesi ja tavattiin, siitä on nyt 6 vuotta ja ehdottomasti en antaisi päivääkään pois kun viestittelin hullusti ja kyselin solkenaan jotain ihan tyhjänpäiväistä. En näe mitään syytä miksi ei oltaisi yhdessä vielä seuraavia 6 vuotta.
M32
Jäikö sulla nolla pois? Onnea teille! Aikuisena joskus joutuu tekemään hankalalta tuntuvia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epätoivoisempi aina aloittaa viestittelyn ja kirjoittaa enemmän kuin toinen.
Ei pidä paikkaansa. Minä, ujo (introvertti?) mies en uskaltanut kirjoitella liirumlaarumia, olin mieluummin hiljaa ja odotin avauksia naiselta. No kävikin niin että nainen oli samanlainen, joten minusta tuli se veturi jota olin pelännyt joka joutuu höpisemään ja kaivamaan juttua kiven alta. En ollut todellakaan mukavuusalueella. Onneksi solmu aukesi ja tavattiin, siitä on nyt 6 vuotta ja ehdottomasti en antaisi päivääkään pois kun viestittelin hullusti ja kyselin solkenaan jotain ihan tyhjänpäiväistä. En näe mitään syytä miksi ei oltaisi yhdessä vielä seuraavia 6 vuotta.
M32
Kiitos tästä. Oon ihmetellyt miksi mun uus kiinnostava tinder-tuttavuus kyselee jatkuvasti ns. "turhanpäiväisiä" (ei siis todellakaan tunnu turhanpäiväiseltä, ihana että viestii, mutta siis kysymykset tulee aina ihan puun takaa :D) mutta tää jotenkin avas hänenkin näkökulmaa. Pitää vissiin itsekin ruveta kyselemään enempi!! Onnea teidän suhteeseen :)
Vierailija kirjoitti:
Se vaan roikottaa sua varalla. Sillä on joku muu (tai useampia muita). Anna olla.
No meillä on treffit sovittuna perjantaille. Muutenkin oli ollut puhe, että jos tavattaisiin tulevana viikonloppuna.
Eikä tarvitse edes kysellä, kun alkaa vaan kertoa päivän tapahtumista tai kirjoittaa havaintojaan jostain asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on kiinnostunut, niin se telee mitä tahansa saadakseen naisen huomion ja päästäkseen treffeille.
Nyt vaikuttaa, siltä, että ap:n tapauksessa ei ole. Olet vaihtopenkillä. Miehellä on todennäköisesti sinua edellä ainakin yksi, ehkä jopa useampi nainen, joita yrittää, ja sinä olet varalla, jos nuo eivät onnistu.
Jos tuo on ok, sulle, ap, niin jatka, jos ei, niin siirry eteenpäin. Tai etsi myös muita miehiä sieltä Tinderistä. Yhden miehen varaan ei kannata kaikkea jättää.
Entä mitä nainen tekee, jos on kiinnostunut? Mahtaa olla rankka elämä, kun pitää yrittää sopeutua tuollaisiin täysin mielivaltaisiin sukupuolirooleihin.
Oletpa höpsö. Oli nainen kiinnostunut tai ei, niin ei hänen tarvitse tehdä mitään. Onhan hän sen sentään nainen, hyvänen aika!
Terkuin, feministit
Vierailija kirjoitti:
Kuten tästäkin ketjusta voi havaita. Miehen tulee määrätietoisesti viedä suhdetta eteenpäin. Tämä ap:n mies on kuukaudessa saanut tehtyä aloitteen, siirrettyä keskustelun whatsappiin ja ehdottanut soittamista. Tämä on ap:n mielestä liian hidasta ja on käymässä kärsimättömäksi ja miehen tulisi edetä nopeammin. AP itse istuu perseellään ja ei vahingossakaan edistä tai eskaloi asiaa mihinkään suuntaan. Koitti varmaan pitää keskustellessakin jutut mahdollisimman asialinjalla, jotta ei antaisi vahingossakaan mitään signaaleja mistä mies voisi kerätä rohkeutta, varmuutta ja uskallusta, kun hän on omien sanojensa mukaan ollut viimeksi naisen kanssa vuosia sitten. Suurin enemmistö naisista haluaisi ap:n heivaavan miehen ja valitsevan jonkun joka määrätietoisemmin veisi suhdetta eteenpäin ja nainen voisi vain istua ja nauttia matkasta. Kertokaapa tietämättömälle, että missä vaiheessa siitä perässä vedettävästä ap:sta tulee tasavertainen kumppani? Joku nainen oli sitä mieltä, että miehessä tuollainen päämäärätietoisuuden puute olisi syy hylätä, miksei se ole pätevä syy ap:n kohdalla joka ei ole saanut edes sitä vähää aikaseksi mitä mies on saanut? Kovasti näyttäisi olevan halua ja toiveita parisuhteen suhteen, mutta kyky ja uskallus puuttuu kokonaan.
Samaan aikaan naiset muualla mediassa:
Vaadimme tasa-arvoa yhteiskuntaan! Feminismiä munille! Yes, we can! U go girl! Slayyyyy queeeen!!!
Oletteko naiset koskaan miettineet ihan vakavissanne, että minkä takia 90% miehistä suhtautuu feminismiin ja feministeihin niin kielteisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten tästäkin ketjusta voi havaita. Miehen tulee määrätietoisesti viedä suhdetta eteenpäin. Tämä ap:n mies on kuukaudessa saanut tehtyä aloitteen, siirrettyä keskustelun whatsappiin ja ehdottanut soittamista. Tämä on ap:n mielestä liian hidasta ja on käymässä kärsimättömäksi ja miehen tulisi edetä nopeammin. AP itse istuu perseellään ja ei vahingossakaan edistä tai eskaloi asiaa mihinkään suuntaan. Koitti varmaan pitää keskustellessakin jutut mahdollisimman asialinjalla, jotta ei antaisi vahingossakaan mitään signaaleja mistä mies voisi kerätä rohkeutta, varmuutta ja uskallusta, kun hän on omien sanojensa mukaan ollut viimeksi naisen kanssa vuosia sitten. Suurin enemmistö naisista haluaisi ap:n heivaavan miehen ja valitsevan jonkun joka määrätietoisemmin veisi suhdetta eteenpäin ja nainen voisi vain istua ja nauttia matkasta. Kertokaapa tietämättömälle, että missä vaiheessa siitä perässä vedettävästä ap:sta tulee tasavertainen kumppani? Joku nainen oli sitä mieltä, että miehessä tuollainen päämäärätietoisuuden puute olisi syy hylätä, miksei se ole pätevä syy ap:n kohdalla joka ei ole saanut edes sitä vähää aikaseksi mitä mies on saanut? Kovasti näyttäisi olevan halua ja toiveita parisuhteen suhteen, mutta kyky ja uskallus puuttuu kokonaan.
Itsestäni tulee ainakin todella nopeasti myös aktiivinen ja suhdetta ihan tasapuolisesti kannatteleva, kunhan minulla on varmuus, että mies on ihan oikeasti rakastunut minuun ja haluaa olla juuri minun kanssani. Siihen asti olen varuillani enkä petaa miehelle tilannetta eteen. Toki käyttäydyn lähestyttävästi, hymyilen, juttelen kivasti jne. Mutta en ehdottele! Miehen pitää tehdä ehdotukset.
Sama koskee muita suhteen etenemisaskelia. Minä voin kertoa omat tarpeeni ja tavoitteeni suhteelle, mutta miehen pitää ehdottaa niitä itse ja olla aktiivisesti haluamassa naimisiin/lapsia/ yhteistä omistusasuntoa jne., ettei taas kuulla uikutusta siitä, että nainen pakotti, en olis halunnut.
Hmmm...nyt on av-mamman tarinassa taas aukkoja kuin emmentaalissa. Kirjoitit että sinusta tulee "suhdetta ihan tasapuolisesti kannatteleva", mutta kuitenkin haluat miehen tekevän aloitteet jatkossakin niissä tärkeissä asioissa.
Logiikka 404. Perus nainen siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epätoivoisempi aina aloittaa viestittelyn ja kirjoittaa enemmän kuin toinen.
Ei pidä paikkaansa. Minä, ujo (introvertti?) mies en uskaltanut kirjoitella liirumlaarumia, olin mieluummin hiljaa ja odotin avauksia naiselta. No kävikin niin että nainen oli samanlainen, joten minusta tuli se veturi jota olin pelännyt joka joutuu höpisemään ja kaivamaan juttua kiven alta. En ollut todellakaan mukavuusalueella. Onneksi solmu aukesi ja tavattiin, siitä on nyt 6 vuotta ja ehdottomasti en antaisi päivääkään pois kun viestittelin hullusti ja kyselin solkenaan jotain ihan tyhjänpäiväistä. En näe mitään syytä miksi ei oltaisi yhdessä vielä seuraavia 6 vuotta.
M32
Kiitos tästä. Oon ihmetellyt miksi mun uus kiinnostava tinder-tuttavuus kyselee jatkuvasti ns. "turhanpäiväisiä" (ei siis todellakaan tunnu turhanpäiväiseltä, ihana että viestii, mutta siis kysymykset tulee aina ihan puun takaa :D) mutta tää jotenkin avas hänenkin näkökulmaa. Pitää vissiin itsekin ruveta kyselemään enempi!! Onnea teidän suhteeseen :)
Kiitos paljon. Meillä ollaan jo päästy yli alkuvaikeuksista, kun selvisi ettei kumpikaan oikeasti ole hissukoita. Ollaan molemmat vain varautuneita uusille tuttavuuksille, joka tietysti on ihan järkevää. Minä vain olin se "hullu" joka spämmäsi viestiä.
M32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten tästäkin ketjusta voi havaita. Miehen tulee määrätietoisesti viedä suhdetta eteenpäin. Tämä ap:n mies on kuukaudessa saanut tehtyä aloitteen, siirrettyä keskustelun whatsappiin ja ehdottanut soittamista. Tämä on ap:n mielestä liian hidasta ja on käymässä kärsimättömäksi ja miehen tulisi edetä nopeammin. AP itse istuu perseellään ja ei vahingossakaan edistä tai eskaloi asiaa mihinkään suuntaan. Koitti varmaan pitää keskustellessakin jutut mahdollisimman asialinjalla, jotta ei antaisi vahingossakaan mitään signaaleja mistä mies voisi kerätä rohkeutta, varmuutta ja uskallusta, kun hän on omien sanojensa mukaan ollut viimeksi naisen kanssa vuosia sitten. Suurin enemmistö naisista haluaisi ap:n heivaavan miehen ja valitsevan jonkun joka määrätietoisemmin veisi suhdetta eteenpäin ja nainen voisi vain istua ja nauttia matkasta. Kertokaapa tietämättömälle, että missä vaiheessa siitä perässä vedettävästä ap:sta tulee tasavertainen kumppani? Joku nainen oli sitä mieltä, että miehessä tuollainen päämäärätietoisuuden puute olisi syy hylätä, miksei se ole pätevä syy ap:n kohdalla joka ei ole saanut edes sitä vähää aikaseksi mitä mies on saanut? Kovasti näyttäisi olevan halua ja toiveita parisuhteen suhteen, mutta kyky ja uskallus puuttuu kokonaan.
Samaan aikaan naiset muualla mediassa:
Vaadimme tasa-arvoa yhteiskuntaan! Feminismiä munille! Yes, we can! U go girl! Slayyyyy queeeen!!!
Oletteko naiset koskaan miettineet ihan vakavissanne, että minkä takia 90% miehistä suhtautuu feminismiin ja feministeihin niin kielteisesti?
Miksi jotkut miehet kuvittelee kaikkien naisten käyttäytyvän kuin sekopäisimmät feministit?
Feminismiä on tarvittu silloin kun naisilla ei pahemmin ollut oikeuksia. Tarvitaan sitä toki nytkin kun naisten oikeuksia yritetään polkea joissakin maissa mm. kieltämällä abortin jokaisessa tapauksessa.
Suomessa kannatan tasa-arvoa enkä yhdenkään sukupuolen korottamista toista ylemmäksi. Ei ole oikein esim. hakea naisille parempaa asemaa ja samalla polkea miesten oikeuksia. En ymmärrä, että ketään solvataan, alennetaan jne. pelkän sukupuolen perusteella. Olen mäkin saanut paskaa kohtelua joiltakin miehiltä ja avioero oli todella huonosti hoidettu miehen puolelta, mutta en mä silti ajattele, että kaikki miehet on täysin pjaskoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa kokemuksella että 95% naisista EI TEE MITÄÄN ALOITTEITA IKINÄ KENELLEKÄÄN.
Se on tosi uuvuttavaa, siitä ottaa itsekin malliksi ja viestittelee yhtä paljon.
Joudut nyt kokemaan sen mitä toiset naiset ovat tälle miehelle opettaneet.
Miehen rooli on jahdata, ei naisen. Nainen vain valitsee parhaimman häntä piirittävistä miehistä. Näin se on aina ollut ja tulee aina olemaan.
Juuri näin. Miehen rooli on myös olla parisuhteen pää, joka sanoo sen viimeisen sanan ja tekee ne tärkeät päätökset. Naisen roolina parisuhteessa on olla kuuliainen pikkuvaimo, joka häärii keittiössä ja pitää suunsa kiinni miehen puhuessa.
Näin se on aina ollut ja näin sen tulisi aina mennäkin.
Saanko yläpeukkuja, mammat?
Pohtiva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten tästäkin ketjusta voi havaita. Miehen tulee määrätietoisesti viedä suhdetta eteenpäin. Tämä ap:n mies on kuukaudessa saanut tehtyä aloitteen, siirrettyä keskustelun whatsappiin ja ehdottanut soittamista. Tämä on ap:n mielestä liian hidasta ja on käymässä kärsimättömäksi ja miehen tulisi edetä nopeammin. AP itse istuu perseellään ja ei vahingossakaan edistä tai eskaloi asiaa mihinkään suuntaan. Koitti varmaan pitää keskustellessakin jutut mahdollisimman asialinjalla, jotta ei antaisi vahingossakaan mitään signaaleja mistä mies voisi kerätä rohkeutta, varmuutta ja uskallusta, kun hän on omien sanojensa mukaan ollut viimeksi naisen kanssa vuosia sitten. Suurin enemmistö naisista haluaisi ap:n heivaavan miehen ja valitsevan jonkun joka määrätietoisemmin veisi suhdetta eteenpäin ja nainen voisi vain istua ja nauttia matkasta. Kertokaapa tietämättömälle, että missä vaiheessa siitä perässä vedettävästä ap:sta tulee tasavertainen kumppani? Joku nainen oli sitä mieltä, että miehessä tuollainen päämäärätietoisuuden puute olisi syy hylätä, miksei se ole pätevä syy ap:n kohdalla joka ei ole saanut edes sitä vähää aikaseksi mitä mies on saanut? Kovasti näyttäisi olevan halua ja toiveita parisuhteen suhteen, mutta kyky ja uskallus puuttuu kokonaan.
Samaan aikaan naiset muualla mediassa:
Vaadimme tasa-arvoa yhteiskuntaan! Feminismiä munille! Yes, we can! U go girl! Slayyyyy queeeen!!!
Oletteko naiset koskaan miettineet ihan vakavissanne, että minkä takia 90% miehistä suhtautuu feminismiin ja feministeihin niin kielteisesti?
Miksi jotkut miehet kuvittelee kaikkien naisten käyttäytyvän kuin sekopäisimmät feministit?
Feminismiä on tarvittu silloin kun naisilla ei pahemmin ollut oikeuksia. Tarvitaan sitä toki nytkin kun naisten oikeuksia yritetään polkea joissakin maissa mm. kieltämällä abortin jokaisessa tapauksessa.
Suomessa kannatan tasa-arvoa enkä yhdenkään sukupuolen korottamista toista ylemmäksi. Ei ole oikein esim. hakea naisille parempaa asemaa ja samalla polkea miesten oikeuksia. En ymmärrä, että ketään solvataan, alennetaan jne. pelkän sukupuolen perusteella. Olen mäkin saanut paskaa kohtelua joiltakin miehiltä ja avioero oli todella huonosti hoidettu miehen puolelta, mutta en mä silti ajattele, että kaikki miehet on täysin pjaskoja.
Jaa'a, sanopa sinä miksi näin on? Voisko johtua ihan yksinkertaisesti siitä, että median kautta on rummutettu viimeiset parikymmentä vuotta tätä aggressiivista feminismiä miesten silmiin ja korviin. Ei me miehet olla niin tyhmiä miltä näytetään, että emme muka ymmärtäisi kuinka miesvihamielistä ja kaksinaismoralistista suurin osa tästä raivofemmareiden propagandasta onkaan ollut.
Fun fact: joitain vuosia sitten Suomessa tehtiin laaja kyselytutkimus, minkä mukaan 94% suomalaisista kannattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Miehistä leijonanosa siis kannattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, MUTTA sama leijonanosa EI kannata feminismiä. Feministit voivat polkea vaikka kuinka ärtyneinä lattiaa ja vinkua kuinka sukupuolten tasa-arvo ja feminismi ovat samaa tarkoittava asia. Miehet ei vaan ole samaa mieltä ;)
Voi luoja. Tehkää oma aloitus noille feminismi yms. jankkauksille.
Vierailija kirjoitti:
Minä tein sen virheen muutama vuosi sitten ja viestittelin deittipalvelussa (ei Tinder) miehen kanssa hieman päälle kuukauden. Noh, pakosta jouduttiin lykkäämään tapaamista, koska molemmilla kesälomaa ja oltiin koko ajan todella kaukana toisistamme, niin emme saaneet aikatauluja sopimaan. Ei siinä mitään, ihanat keskustelut olivat käynnissä, huumori kukki ja pientä flirttiä ja ihastumista molemmin puolin. Perhoset vaan lenteli vatsassa.
Saatiin tapaaminen sovittua miehen paikkakunnalle kävelyn ja piknikin muodossa. Jännitti ihan hirveästi, kun kaiken lisäksi odotukset olivat korkealla. Tässäkö oli mahdollisuus ihanaan mieheen ja parisuhteeseen.
Jo ensi vilkaisu mieheen tuotti pientä epäröintiä. Hänen profiilikuvansa ei vastannut live-kuvaa, toki miehen tunnisti, mutta mielikuva oli toisenlainen. Tietty lähdettiin treffeille kuten oli sovittu. Keskustelut eivät soljuneet samoin kuten netissä - laitoin molempien jännityksen piikkiin. En tuntenut mitään ns. kipinää, värinää tai halua koskettaa ja olla lähekkäin. Perhoset lentelivät vatsasta pois ... Tunne oli varmaan sama miehellä. Ihan ok.
Vietimme aikaa reilut kolme tuntia ja sitten palasin kotiin, takki tyhjänä. Seuraavana päivänä laitoimme pari viestiä ja totesimme kiitos, mutta ei kiitos.
Eli, itse tästä opin, että tapaaminen mahdollisimman pian, noin parin viikon sisään on saatava aikataulut kohdilleen. Toisaalta en haluaisi tapailla henkilöä/seurustella henkilön kanssa, jonka elämä on niin kiireistä, ettei ex-tempore/2-4 krt. viikko tapaamiset ole mahdollisia.
Em. tapauksessa molemmat joutuivat keskustelujen lumoihin ja loivat mielikuvia päässään, mitkä eivät livenä olleetkaan totta. Kemiat eivät kohdanneet millään tasolla. En nyt tiedä menikö reilu kuukausi hukkaan, kun keskustelimme ja lopulta tapasimme, mutta nopeammalla näkemisellä ei ihastumista olisi ehtinyt syntymään, ja kun nimenomaan ihastuminen syttyi johonkin mitä ei ollut olemassa. Toivottavasti saatte kiinni siitä mitä ajan takaa.
Tämä kokemus muistui mieleeni, kun aloittajalla on vähän sama tilanne. Toivon toki ettei ap joudu pettymään, mutta aina näissä pitkissä venymisissä on se vaarana, että juttu kuivuu kasaan parin minuutin, ellei jopa parin sekunnin sisällä kohtaamisessa. Mielikuvat pirstoutuvat, kun ei tämä live-persoona ole se, kehen tutustui jossain sovelluksessa. Ap:n kannattaa tehdä myös suunnitelma, miten pääsee miehen paikkakunnalta pois nopeasti ja joustavasti, jos tuntuu ettei yhtään nappaa ja esim. koko päivä tai viikonloppu miehen kanssa tuntuu mahdottomalta.
No tällä miehellä on yksi tinderprofiilin kuvista niin facen kuin whatsappin kuvina. Toivottavasti vastaa kuviaan.
Niin ja mies laittoi tuossa vähän aikaa sitten ensin viestiä. :)
Olen itse 170/55 ja minustakin 175/65 mies on ruipelo.