Oliko myös ysärilaman aikaan vallalla yhtä kovat arvot kuin nykyään?
Kun nykyään on ihan valtavirtaa ajatella että köyhän voi suunnilleen viedä saunan taakse lopetettavaksi niin oliko vastaavaa silloin minkä verran? En muista enää.
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Mä olen kuullut, että silloin ei mitenkään ihmetelty, jos joku oli työtön, siinä ei ollut mitään erikoista.
Kyllä se ainakin minusta vaikutti vähän nololta tai surulliselta kohtalolta, jos perhe kohtasi työttömyyttä. Olin teini-ikäinen silloin ja tällainen mielikuva aikuisten puheista jäi. Tietysti, mitä yleisemmäksi työttömyys tuli sitä normaalimmaksi se myös tuli. Silti monen elämä meni täysin konkurssiin, joutui myymään asuntonsa ja jäi silti vielä velkaa.
Olin silloin ala-asteikäinen ja muistan, että useampi luokkakaveri joutui muuttamaan kun perheen koti meni vasaran alle. Yhden isä ajoi päin rekkaa. NÄidenyhteyden on tietysti ymmärtänyt vasta myöhemmin.
Asuttiin sellaisella hyvin keskiluokkaisella alueella, missä suunnilleen kaikilla oli omakotitalot, hienoimmissa uima-altaatkin. Siellä tyhjän päälle putoaminen oli varmaan kovempi isku kuin kaupungin vuokrataloissa asuville. Enkä siis tarkoita, että ne vuokrataloissa asuvat olisivat olleet huonompia, vaan se miten ulkoista arvostettiin oli erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se raha vaan tulee jostain, se vaan kuuluu kaikille, kun vaan joku nyt antais töitä ni tekis, must ois voinu tulla mitä vaa, seinästä tullee lissää.
EKP:stähän ne rahat tulee. Ei ole mitään Suomen omaa rahaa. Ne on kaikki EKP:n rahoja alunperin.
EKP printtasi rahaa, minkä kerkesi ja lainaa myönnettiin kaikille halukkaille. Sitten iski inflaatio. Yllätys, kun rahaa luodaan tyhjästä, niin pakkohan sen arvon on laskea jossain vaiheessa. Siihen sitten korkojen nostoa lääkkeeksi ja nyt asuntovelalliset ovat sitten kusessa. Kiitos EKP.
Tarkoitat että yleisesti suomalaiset asuntovelalliset?
Suomalaiset kun ovat niin typeriä että ottavat asuntolainan joka yleensä lasketaan sadoissatuhansissa euroissa markkinakorkoon sidottuna kun taas sähkölaskut sidotaan määräaikaisiin.
Ulkomailla asuntolainat on sidottu AINA kiinteisiin korkoihin tai muihin korkosuojattuihin tuotteisiin. Suomalaiset ovat tyhmiä. Ja sähkösopimukset ovat usein pörssisähköä ulkomailla.
Itse olen sekä lainassa että sähkössä markkinoiden armoilla. Eli on euribor ja on pörssisähkö. Minua voi sanoa tyhmäksi, vaikka viimeiset 10 vuotta nollakorolla ei ollutkaan tyhmää. Olisi pitänyt osata ajoittaa ja siirtyä kiinteeseen korkoon pari vuotta sitten.
Hui astma kirjoitti:
Tai siis vammaispalveluista sen verran että ihmetytti kun luin että adhd tai astma lapsille saa vammaistukea. Sitä alinta, mutta joku satanen se on. Eikä tarvitse mihinkään kuitteihin tai erityisterveysmenoihin. Käytät mihin haluat, vaikka vaatteisiin.
Joo, jotkut saa, ei kaikki. Siinä on tietyt kriteerit. Pitää olla koulussa se "pahin" taso mitä tukea lapsi tarvitsee ja sitten pitää hakemus osata kirjoittaa todella raadollisesti ja vähän liioitellusti miten vaikeaa lapsen kanssa on ollut vuosia. Suurin osa ei edes tiedä että voisi hakea. Ei se ole paljon, mutta korvaus tavallaan siitä että esim. adhd lapsen kanssa on paljon enemmän kaikkea säätämistä ja pitää opettaa kotona paljon kun koulussa eivät opi jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla oli ihan oikeaa työttömyyttä eikä nykyistä "ei oo kivaa työtä, en mene" -työttömyyttä, joten arvot oli täysin erilaisia.
Ihan totta. Ei ollut samanlaista elämäntapatyöttömyyttä kuin nykyään. Kaikilla oli tavoite päästä opintojen jälkeen nimenomaan töihin, eikä kortistoon tukia nauttimaan. Toki ne työpaikat olivatkin sitten todella tiukassa, etenkin kaupunkien ulkopuolella. Moni firma meni konkurssiin, ja työttömiä oli valtavasti.
Tuohon aikaan media oli kyllä täynnä kommentteja, että työttömyys on työttömien oma vika. Että sellainen arvomaailma puolen miljoonan työttömän maassa silloin oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla oli ihan oikeaa työttömyyttä eikä nykyistä "ei oo kivaa työtä, en mene" -työttömyyttä, joten arvot oli täysin erilaisia.
Ihan totta. Ei ollut samanlaista elämäntapatyöttömyyttä kuin nykyään. Kaikilla oli tavoite päästä opintojen jälkeen nimenomaan töihin, eikä kortistoon tukia nauttimaan. Toki ne työpaikat olivatkin sitten todella tiukassa, etenkin kaupunkien ulkopuolella. Moni firma meni konkurssiin, ja työttömiä oli valtavasti.
Ei pidä paikkaansa. Ihan höpöhöpöä.
Oma muistini on että semmonen masentunut ilmapiiri vaikka ihmiset eivät olleet masentuneita välttämättä ja ne joilla meni hyvin pitivät turpansa kiinni eikä tämmöistä lesottomista kuten nykyjään kaikessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla oli ihan oikeaa työttömyyttä eikä nykyistä "ei oo kivaa työtä, en mene" -työttömyyttä, joten arvot oli täysin erilaisia.
Ihan totta. Ei ollut samanlaista elämäntapatyöttömyyttä kuin nykyään. Kaikilla oli tavoite päästä opintojen jälkeen nimenomaan töihin, eikä kortistoon tukia nauttimaan. Toki ne työpaikat olivatkin sitten todella tiukassa, etenkin kaupunkien ulkopuolella. Moni firma meni konkurssiin, ja työttömiä oli valtavasti.
Tuohon aikaan media oli kyllä täynnä kommentteja, että työttömyys on työttömien oma vika. Että sellainen arvomaailma puolen miljoonan työttömän maassa silloin oli.
Ei ollut. Toki jotkut mulkut ajatteli niin, mutta suurin osa ymmärsi että mistä se 20% työttömyys johtui. Tuli sitten epätoivoiset keinot selviytyä siitä, tissibaarit ja halpakaljakuppilat..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se raha vaan tulee jostain, se vaan kuuluu kaikille, kun vaan joku nyt antais töitä ni tekis, must ois voinu tulla mitä vaa, seinästä tullee lissää.
EKP:stähän ne rahat tulee. Ei ole mitään Suomen omaa rahaa. Ne on kaikki EKP:n rahoja alunperin.
EKP printtasi rahaa, minkä kerkesi ja lainaa myönnettiin kaikille halukkaille. Sitten iski inflaatio. Yllätys, kun rahaa luodaan tyhjästä, niin pakkohan sen arvon on laskea jossain vaiheessa. Siihen sitten korkojen nostoa lääkkeeksi ja nyt asuntovelalliset ovat sitten kusessa. Kiitos EKP.
Tarkoitat että yleisesti suomalaiset asuntovelalliset?
Suomalaiset kun ovat niin typeriä että ottavat asuntolainan joka yleensä lasketaan sadoissatuhansissa euroissa markkinakorkoon sidottuna kun taas sähkölaskut sidotaan määräaikaisiin.
Ulkomailla asuntolainat on sidottu AINA kiinteisiin korkoihin tai muihin korkosuojattuihin tuotteisiin. Suomalaiset ovat tyhmiä. Ja sähkösopimukset ovat usein pörssisähköä ulkomailla.
Itse olen sekä lainassa että sähkössä markkinoiden armoilla. Eli on euribor ja on pörssisähkö. Minua voi sanoa tyhmäksi, vaikka viimeiset 10 vuotta nollakorolla ei ollutkaan tyhmää. Olisi pitänyt osata ajoittaa ja siirtyä kiinteeseen korkoon pari vuotta sitten.
Nollokorkoa se ei Suomessa ollut asuntovelalliselle missään vaiheessa. Marginaali+viitekorko. Marginaalilla pankit tekivät tuottoa.
Tanskassa pankit maksoivat kun ihmiset ottivat asuntolainaa (kun korot olivat negatiivisia).
Siis miten on kovat arvot? Meillä on herranen aika erittäin kattava sossujärjestelmä ja koko ajan lisätty subjektiivisia etuisuuksia. Nyt niitä vihdoin kritisoidaan, koska ne ovat vieneet ihmisiltä omanarvontunnon, itsetunnon ja tehneet porukasta passiivista lojujaa. Siis osasta. Mitkä on ne kovat arvot? Että kritisoidaan järjestelmää, joka ilmiselvästi syrjäyttää ihmisiä ja tekee heistä aloitekyvyttömiä oman elämänsä objekteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90 l8uvulla pankin korot oli noin 22 %
Konkurssien määrä ja massa työttömyys oli päällä
Tukiaisista sai vaan haaveillaTätä pvää ei voi edes verrata 90 luvun lamaan!
Eikä ollut kun korkotuki oli 100% eli valtio maksoi korot.
Nykyään sitä ei ole ja ensimmäinen sukupolvi joka kokee todelliset korot eli lama on jo nyt pahempi kuin silloin.
Mikä ihmeen 100% korkotuki? Minulla oli siihen aikaan sekä opintolainaa että asp lainaa eikä niissä ainakaan ollut mitään 100% tukia vaan tuen kanssakin maksettiin korkoa useita prosentteja, en muista tarkkaan, ehkä n. 5-6 prosenttia. Ne oli sidottu peruskorkoon, jonka taso oli selvästi alempi kuin markkinakoroilla, jotka pahimmillaan olivat yli 20%. Kun tuki opintolainasta loppui, niin sitten siinä oli 12% korko, kun peruskorko oli jotain 10% ja marginaali päälle.
Nykyopiskelijoilla ei ole korkotuettua lainaa ja korko juoksee täysillä jo opintojen aikana. Korkotuettu laina tuli valtiolle kalliiksi, joten siitä luovuttiin kun korot oli laman aikana korkeat.
Vierailija kirjoitti:
Eivät. Silloin työttömiä oli niin valtavasti, ettei kukaan uskaltanut tai halunnut haukkua.
Oli tavallista ja normaalia olla työtön.
Ihminen on muuttunut pahemmaksi, sillä nykyisin työttömiä pikemmin haukutaan.
Kirppikset olivat silloin muotia ja ei kovin paljon matkusteltu nykyiseen verrattuna.
Ei se lama kaikkiin vaikuttanut. Tiedän vain yhden irtisanotun.
Vierailija kirjoitti:
Kirppikset olivat silloin muotia ja ei kovin paljon matkusteltu nykyiseen verrattuna.
Ei se lama kaikkiin vaikuttanut. Tiedän vain yhden irtisanotun.
Ja ei tietenkään ollut mitään somea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla oli ihan oikeaa työttömyyttä eikä nykyistä "ei oo kivaa työtä, en mene" -työttömyyttä, joten arvot oli täysin erilaisia.
Ihan totta. Ei ollut samanlaista elämäntapatyöttömyyttä kuin nykyään. Kaikilla oli tavoite päästä opintojen jälkeen nimenomaan töihin, eikä kortistoon tukia nauttimaan. Toki ne työpaikat olivatkin sitten todella tiukassa, etenkin kaupunkien ulkopuolella. Moni firma meni konkurssiin, ja työttömiä oli valtavasti.
Tuohon aikaan media oli kyllä täynnä kommentteja, että työttömyys on työttömien oma vika. Että sellainen arvomaailma puolen miljoonan työttömän maassa silloin oli.
Turha alapeukuttaa. Meillä koulussa opettajakin haukkui työttömiä. Kuinkahan monella oppilaallakin, joka sitä kuunteli, oli vanhemmat työttöminä. Ei sitä silloin ajatellut, miten kamalaa tuollainen puhe oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät. Silloin työttömiä oli niin valtavasti, ettei kukaan uskaltanut tai halunnut haukkua.
Oli tavallista ja normaalia olla työtön.
Ihminen on muuttunut pahemmaksi, sillä nykyisin työttömiä pikemmin haukutaan.
Kyllä silloinkin haukuttiin. Julkinen keskustelu oli hyvinkin julmaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tätä hetkeä voi edes verrata 90-luvun lamaan. Se oli oikeasti kovaa aikaa.
Kelle oli, kelle ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se raha vaan tulee jostain, se vaan kuuluu kaikille, kun vaan joku nyt antais töitä ni tekis, must ois voinu tulla mitä vaa, seinästä tullee lissää.
EKP:stähän ne rahat tulee. Ei ole mitään Suomen omaa rahaa. Ne on kaikki EKP:n rahoja alunperin.
EKP printtasi rahaa, minkä kerkesi ja lainaa myönnettiin kaikille halukkaille. Sitten iski inflaatio. Yllätys, kun rahaa luodaan tyhjästä, niin pakkohan sen arvon on laskea jossain vaiheessa. Siihen sitten korkojen nostoa lääkkeeksi ja nyt asuntovelalliset ovat sitten kusessa. Kiitos EKP.
Tarkoitat että yleisesti suomalaiset asuntovelalliset?
Suomalaiset kun ovat niin typeriä että ottavat asuntolainan joka yleensä lasketaan sadoissatuhansissa euroissa markkinakorkoon sidottuna kun taas sähkölaskut sidotaan määräaikaisiin.
Ulkomailla asuntolainat on sidottu AINA kiinteisiin korkoihin tai muihin korkosuojattuihin tuotteisiin. Suomalaiset ovat tyhmiä. Ja sähkösopimukset ovat usein pörssisähköä ulkomailla.
Itse olen sekä lainassa että sähkössä markkinoiden armoilla. Eli on euribor ja on pörssisähkö. Minua voi sanoa tyhmäksi, vaikka viimeiset 10 vuotta nollakorolla ei ollutkaan tyhmää. Olisi pitänyt osata ajoittaa ja siirtyä kiinteeseen korkoon pari vuotta sitten.
Nollokorkoa se ei Suomessa ollut asuntovelalliselle missään vaiheessa. Marginaali+viitekorko. Marginaalilla pankit tekivät tuottoa.
Tanskassa pankit maksoivat kun ihmiset ottivat asuntolainaa (kun korot olivat negatiivisia).
Itseasiassa joillain oli mielestäni vanhoissa euribor-lainoissa negatiivinen + marginaali ja se laskettiin nollaksi. Uusiin lainoihin se annettiin 0 + marginaali. Minulla oli 0 + pieni marginaali. Eli todella edullista ja voitti kiinteän.
Vierailija kirjoitti:
Valtion alijäämä pitää oikaista, ettei Suomea julisteta luottokelvottomaksi -> "kovat arvot".
Ei Suomi ole lähelläkään sellaista tilannetta. Täysin turhaa pelottelua ja köyhien syyllistämistä että juuri köyhiltä pitää nyt ottaa pois, ja rikkaille antaa.
Lipponen pelkäsi demokratian horjumista.
Ihan totta. Ei ollut samanlaista elämäntapatyöttömyyttä kuin nykyään. Kaikilla oli tavoite päästä opintojen jälkeen nimenomaan töihin, eikä kortistoon tukia nauttimaan. Toki ne työpaikat olivatkin sitten todella tiukassa, etenkin kaupunkien ulkopuolella. Moni firma meni konkurssiin, ja työttömiä oli valtavasti.