Mitä ihmettä teette kun lapset ei enää "tarvitse" teitä?
Nyt lomalla kun ei ole harrastuskuskauksiakaan kun kaikista taukoa niin en tiedä mitä ihmettä töiden jälkeen teen kun lapset ovat vain kavereiden kanssa joko meillä tai jossain muualla. Omatkin harrastukset on tauolla. Miten saatte aikanne kulumaan? Toinen on kuitenkin vasta 11v niin en nyt missään kaukana kotoa viitsi pyöriä.
Kommentit (33)
Itse harrastan kesälläkin. Lapset on jo aikuisia niin ei tarvi kuskata mihinkään.
Siis nämä äidit, jotka elävät vain lastensa kautta...
Mun tytär täyttää 18 ja alan nyt vasta törmätä tähän ilmiöön.
Kai se on vain itsekin itsenäistyttävä.
Vierailija kirjoitti:
Siis nämä äidit, jotka elävät vain lastensa kautta...
Ei siinä varsinaisesti tartte "elää lastensa kautta" jos pienten lasten kasvettua isommiksi jää yhtäkkiä enemmän vapaa-aikaa ja hetkellinen hämmennys mihin sitä käyttää. Aika normaali ja terve tilanne.
Opiskele vaikka kieliä, jos on rahalle tarvetta hanki sivutyö, jota voi tehdä etänä silloin kun itselle sopii. Aika kuluu äkkiä ja kun lapset lentää pesästä, on uusi ihana elämänvaihe edellisen ihanan jälkeen. Itse opiskelimme espanjaa ja olimme 45, kun lapset lähti omilleen. Sen jälkeen matkustelimme paljon ja kun saimme lasten lapsia, auttelimme siinä ja vietimme aikaa lastenlasten kassa. Nyt kun lapsenlapset on 12-17 vuotiaita ja viipottavat kavereiden kanssa ja harrastuksissa, on taas uusi elämänvaihe, vietämme talvet Portugalissa.
minulla ei ole lapsia joten no problems.
No mitä teit ennen sitä? Kai sulla omaa elämää on? Harrastuksia?
Viisivuotiaana pärjäävät jo omillaan ja kavereiden kanssa. Joskus toivoisi että vielä pyytäisivät iltasatua lukemaan.
"Toinen on kuitenkin vasta 11v niin en nyt missään kaukana kotoa viitsi pyöriä."
Tuohan on jo iso lapsi.
Vierailija kirjoitti:
No mitä teit ennen sitä? Kai sulla omaa elämää on? Harrastuksia?
Mulla on ollut ekaa kertaa elämässä (sitten peruskoulun) 47-vuotiaana neljän viikon kesäloma ilman lapsia. Kyllä siinä vähän piti miettiä että mihin tän kaiken ajan käyttää. Sitä ennen kesät meni töissä opiskelun ohella tai lasten kanssa tehden (myös) lapsia kiinnostavia asioita.
Sain ensimmäisen lapsen reilu 20 vuotiaana ja kohta olen 40v etten edes muista mitä tein ennen lapsia. Olen tosiaan pitkälti elänyt heille, omia harrastuksia minulla toki on mutta ne ovat nyt reilun kuukauden tauolla. Lenkillä olen tänäänkin töiden jälkeen ystävän kanssa käynyt mutta sittenkin on vielä monta tuntia jäljellä 😁
Vierailija kirjoitti:
Viisivuotiaana pärjäävät jo omillaan ja kavereiden kanssa. Joskus toivoisi että vielä pyytäisivät iltasatua lukemaan.
Niinpä. Olisipa välillä hetken pieni. Tai no mun 10v olikin yksi päivä, kun halusi syliin.
Joo kyllä se vaatii totuttelua kun vuosien jälkeen yhtäkkiä sitä aikaa onkin. Ja varsinkin on tottunut tekemään, menemään, viemään harrastuksiin ja millon mihinkin ja nyt ei enää tarvitsekaan. Onneksi osasin nauttia siitä ajasta kun tiesi ettei ikuisuuksia kestä.
En tiedä onko se 11v nyt niin iso (jos 5.luokalle esim.menossa) että voisi nyt ajatella että voisi koko ajan olla omissa menoissaan. Kyllä se vanhempia vielä tarvitsee vaikkei koko aikaa. Niinkuin joku tuossa meinasi että on iso jo.
Kyllä ne tarvitsee vanhempiaan vielä pitkään. Rahallisesti ja muuten.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko se 11v nyt niin iso (jos 5.luokalle esim.menossa) että voisi nyt ajatella että voisi koko ajan olla omissa menoissaan. Kyllä se vanhempia vielä tarvitsee vaikkei koko aikaa. Niinkuin joku tuossa meinasi että on iso jo.
Siis kyllä tuon ikäinen lapsi pärjää vaikka nyt hierojalla käynnin ajan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko se 11v nyt niin iso (jos 5.luokalle esim.menossa) että voisi nyt ajatella että voisi koko ajan olla omissa menoissaan. Kyllä se vanhempia vielä tarvitsee vaikkei koko aikaa. Niinkuin joku tuossa meinasi että on iso jo.
Miksi koko ajan omissa menoissa?
Vierailija kirjoitti:
Opiskele vaikka kieliä, jos on rahalle tarvetta hanki sivutyö, jota voi tehdä etänä silloin kun itselle sopii. Aika kuluu äkkiä ja kun lapset lentää pesästä, on uusi ihana elämänvaihe edellisen ihanan jälkeen. Itse opiskelimme espanjaa ja olimme 45, kun lapset lähti omilleen. Sen jälkeen matkustelimme paljon ja kun saimme lasten lapsia, auttelimme siinä ja vietimme aikaa lastenlasten kassa. Nyt kun lapsenlapset on 12-17 vuotiaita ja viipottavat kavereiden kanssa ja harrastuksissa, on taas uusi elämänvaihe, vietämme talvet Portugalissa.
Meillä on vielä pienin lapsenlapsi puolen vuoden vanha, mutta vanhin 22. Me päätimme, että 22 vuoden isovanhemmuuden jälkeen on aika tehdä vielä muutakin seuraavat 20 vuotta, joten asumme Espanjassa. Lapsenlapset kyllä tykkää käydä siellä ahkerasti, joten isommille lapsille, jotka matkustavat itsekseen, tässä on paljon kivaakin. Nuorin yksin matkustanut on 10 vanha, äiti saattaa portille, henkilökunta huolehtii siitä eteenpäin ja toisessa päässä olemme vastassa. Tyttö puhuu jo aika paljon espanjaa.
Voi hankkia koiran. Se tarvitsee sua koko elämänsä.