HS: Miesten lapsettomuus maailman kovinta Suomessa

ainakin itse olen muutaman kerran köynyt Tinder-treffeillä nelikymppisten lapsettomien miesten kanssa, jotka ovat juuri vähän aikaa sitten eronneet pitkistä, usean vuoden avio-/avoliitoista ja he ovat kertoneet halauvansa lapsia. Yksikin 36-vuotias mies kertoi eronneensa alle vuosi sitten 16 v parisuhteesta ja hän oli ollut naimisissakin ja hän kertoi haluavansa lapsen. Kun kysyin ihan uteliaisuuttani, että miten hän ei sitten ex-vaimon kanssa jo nuorena hankkinut lapsia, vastasi hän, että ei hän koskaan edes puhunut lasten hankinnasta ex-vaimon kanssa. Lisäksi hän sanoi, että kolmekymppisenä hänelle tuli sellainen fiilis, että hänkin haluaa lapsen, "kun siihen aikaan moni kaverikin sai lapsen". Mietin vaan, että mikä se sellainen syy on hankkia, että "kun kaikilla kavereillakin on"? Ja miten muka ei 16 vuoden aikana missään vaiheessa tule puolison kanssa puheeksi lasten hankinta?

Christiiina kirjoitti:

Mietin vaan, että mikä se sellainen syy on hankkia, että "kun kaikilla kavereillakin on"?

Tämähän se on yleisin syy hankkia lapsia. Ihmiset toimivat sosiaalisen kellon ohjaamina. Ei kellekään tulisi mieleen hankkia lapsia, jos eläisi autiolla saarella tai sci-fi-yhteiskunnassa, jossa lasten hankkiminen ei olisi tavallista. Ei se niin mukavaa puuhaa ole.

Olen törmännyt 30 ikävuotta lähestyviin naisiin jotka on kuin hukkuvat käsillään hapuilleet jotain oljenkorsia, kun paniikki on ja lapsi pitäisi saada ennenkuin menee lisääntymiskyvyt ja meikäläistä painostettu lapsi siittämään. Mitään muuta ei ajatella, edes sitä että sopisiko itse äidiksi ja onko elämäntilanne sellainen että lapsen kasvatus onnistuisi, hormonit ja epätoivo määrää. Itse ainakin tiedän, ettei minusta isäksi ole joten jää lisääntymiset välistä.

Vierailija kirjoitti:

Olen törmännyt 30 ikävuotta lähestyviin naisiin jotka on kuin hukkuvat käsillään hapuilleet jotain oljenkorsia, kun paniikki on ja lapsi pitäisi saada ennenkuin menee lisääntymiskyvyt ja meikäläistä painostettu lapsi siittämään. Mitään muuta ei ajatella, edes sitä että sopisiko itse äidiksi ja onko elämäntilanne sellainen että lapsen kasvatus onnistuisi, hormonit ja epätoivo määrää. Itse ainakin tiedän, ettei minusta isäksi ole joten jää lisääntymiset välistä.

Minäkin olen, deittiskenessä. Heidän kanssaan voi olla ihan hauskaa viettää muutama yö, mutta pidemmän päälle tällainen kyllä kävisi liian stressaavaksi etenkin, kun itse ei lapsia halua tai voi saada.

Aloitusviestin kysymys oli miksi miehet eivät lisäänny Suomessa, "maailman onnellisimmassa maassa", kuten muualla? Siihen ei ole juuri vastauksia tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehistä puuttuu maskuliinisuus nykyään.

hmiset valittavat että yhteiskunnassa on liikaa toksista maskuliinisuutta, mutta mielestäni tilanne on täysin päinvastainen: toksista maskuliinisuutta on aivan liian vähän. Miesten pitäisi muuttua kovemmiksi, fyysisesti vahvemmiksi, päämäärätietoisemmiksi ja aggressiivisemmiksi. Testosteronitasotkin laskee koko ajan...

Naiset ovat tätä muutosta ajaneet pehmeillä arvoillaan ja pehmeällä kasvatuksellaan, yh-äiteydellään, jne. Sitten kun sitä saadaan, niin se onkin väärin. Olet oikeassa sanomassasi, mutta se on hyvin pitkälti naisten oma vika. Puolet nuorista miehistä voisivat yhtä hyvin olla naisia. 

Pehmeät arvot ja pehmeä kasvatus on vain hyvä asia ja hienoa, jos puolet nuorista miehistä ovat empaattisempia ja tunneälykkäämpiä mitä aikaisemmat sukupuolet. Jos tunneäly jää gorillan tasolle, niin se näkyy väkivalta- sekä päihdetilastoissa. Emme kaipaa tänne yhtään enempää naista hakkaavaa miestä kiitos.

Älkää sitten valittako maskuliinisuuden puutteesta. Testosteroni aiheuttaa aggressiivisuutta ja kilpailuviettiä. Siksi toisekseen te kummasti sallitte nuo miehiset ominaisuudet muille paitsi suomalaisille miehille; Lähi-itäläisten ja Afrikkalaisten maskuliinisuus on naisista upeaa. 

En salli eikä salli muutkaan naiset. Ihan muistutuksena, että persut eli pääasiassa miehet ovat vastuussa siitä, että par_ta_ lapsia otettiin Suomeen sankoin joukoin. Sipilä (oletettavasti mies) jopa kutsui heidät kotiinsa majoittautumaan. Joten kanna mies vastuusi.

Kantakaahan te naiset vastuu siitä, että olette kasvattaneet tämän testosteronivajeisen miessukupolven vähättelemällä, alistamalla ja nälvimällä kaikkea miehekästä. Kuka tahansa nainen haluaisi oman poikansa olevan kiltti, soijainen beta-alistuja, mutta tosi harva haluaa sellaista mieheksi. 

Ja missäs se miesten vastuu lasten kasvatuksesta on? Niinpä, naiset ovat kautta aikojen tehneet parhaansa, miehet pakoilleet vastuuta ja siitä kärsii erityisesti lapset. Ei ne lapset missään äidin umpiossa elä, vaan tarvitsevat kasvaakseen myös miehen panostusta eli lasten isän. Missä isät ovat? Huhuu?

Katsos kun te naiset viette sen pois eroamalla mitä pienemmästäkin syystä. Ja pomottamalla perhearjessa sekä epäsuorasti uhkaamalla erolla. Näyttäkää mulle perhe, missä mies on saanut päättää edes omalta osaltaan lasten kasvatuksesta. Aivan, ei sellaisia ole.  

Jos elää nettimaailmassa ja pelimaailmassa, niin ei sellaisia suhteita varmasti näekään. Tai jos oma lähipiiri koostuu vain trailer park- tyyppisistä perheistä. Omassa perheessäni mies on tasavertainen aikuinen vastuuneen, vapauksineen ja velvollisuuksineen. Aina emme ole samaa mieltä kasvatusasioista, mutta olemme todenneet yhdessä, että olemme eri mieltä ja millaisen kompromissin keksimme yhdessä? Elämän ei tarvitse olla valtataistelua, vaan se voi olla tasavertaista kumppanuutta. Mieheni on loistava isä, on tälläkin hetkellä vanhempainvapailla lapsiemme kanssa. Ja koska hän on läsnä lasten elämässä ja tuntee omat lapsensa, hän myös itse ymmärtää ja näkee sen mikä milloinkin on kenenkin lapsen tarve. Kunnioitan ja arvostan hänen näkemyksiään ja havaintojaan. Ja koska tilanne on hyvä, ei ole mitään syytä erota. Tällaista se on monissa normaaleissa perheissä.

Käsitys normaaliudesta vaihtelee yhteiskuntaluokan mukaan.

Itselleni kuvaamasi malli on normaali, näille miehille omassa kasvuperheessään mies on ollut poissaoleva hahmo, jonka vuoksi oma miehen malli kenties puuttuu kokonaan. Lisäksi yhteiskuntaluokassa miesten malli on täysin toinen kuin akateemisissa ylemmän keskiluokan perheissä, jollainen omakin perheeni oli. Heille on normaalia, että mies ei tee kotona mitään, juo perjantaipullon ja juopottelee kavereidensa kanssa viikonloppuisin. Olen useissa keskustluissa täällä huomannut tuon eron: sitä jopa epäillään trolliksi, kun sanon, etten tunne tuollaisia miehiä lainkaan. Omassa yhteiskuntaluokassa ei kertakaikkiaan tuollaisia miehiä ole yhtäkään.

Ja tämä on jatkunut jo useassa sukupolvessa. Olen 55v. ja olen tottunut jo omassa lapsuudenperheessäni tasa-arvoiseen perhe-elämään. Molemmat vanhempani olivat ns. uraihmisiä, he ovat nyt 80+ vuotiaita pirteitä eläkeläisiä, jotka edelleen laittavat ruokaa, hoitavat puutarhaa ja ulkoilevat kahdestaan. Tapaavat tuttaviaan pariskuntana jne. Samanlainen malli on ollut omien tytärteni elämässä, kun he olivat pieniä. Mieheni mm. on hoitanut koko perhe-elämän yksin, kun olin neljä vuotta toisella paikkakunnalla työssä viikot. Hän on lapsille yhtä läheinen kuin minäkin, eivätkä tyttäret (nyt 25-30v.) ole valinneet puolisokseen mitään omituista macho-mieshahmoa, jota täällä usein kuvataan kaikkien nuorten naisten muka haluavan. 

Kyse on yhteiskuntaluokkien eroista, ja nythän tämä linkattu uutinenkin kertoo juuri siitä. Perheen perustaminen, monogaaminen parisuhdeideaali on muuttunut eräänlaiseksi luksukseksi, joka onnistuu vain ylemmiltä yhteiskuntaluokilta. Siihen on toki paljon muitakin kuin yksilöllisiä syitä, syyt ovat enemmän rakenteellisia, luokkayhteiskuntaan ja niiden arvoihin liittyviä. Eivät alemman keskiluokan ja työväenluokan naiset enää suostu pariutumaan miesten kanssa, joiden arvot ovat samanlaisia kuin heidän isiensä arvot olivat. Toisaalta miesten heikko yhteiskunnallinen asema (naiset alemmista yhteiskuntaluokista kouluttautuvat, miehet eivät) ei myöskään ole omiaan tekemään heistä kiinnostavia perheenperustamismielessä. Harva haluaa synnyttää lapsia, jotka tulisivat kärsimään lapsiperheköyhyydestä, jos vielä itsellä on siitä omasta lapsuudesta kokemusta. 

Vierailija kirjoitti:

Aloitusviestin kysymys oli miksi miehet eivät lisäänny Suomessa, "maailman onnellisimmassa maassa", kuten muualla? Siihen ei ole juuri vastauksia tullut.

Suomessa ei sosiaaliturvan ja toimivan yhteiskunnan vuoksi mene kaikki aika sellaiseen perusselviytymistaisteluun ja kilpailuun, kuten on monissa muissa yhteiskunnissa. Myös koulutuksen taso on hyvä, ja yksilöllisyyttä arvostetaan paljon.  Vahinkolapsiakin syntyy hyvin vähän.

Tämä kaikki jättää tilaa pohtia, mitä itse elämältä haluaa. Vanhemmuus ei useinkaan lisää miehen onnellisuutta, ja aika monet miehet sen myös ymmärtävät. Suomessa vain on mahdollista päättää, ettei lapsia myöskään halua, sen sijaan että vanhemmuuteen vain ajautuu, kun perhekeskeinen kulttuuri ja puutteellinen seksuaalikasvatus siihen vievät.

Nyt naisten pitäisi vielä ryhdistäytyä ja seurata esimerkkiä.

Vierailija kirjoitti:

No, mikä tässä on ongelma?

Moni mies ei halua lapsia. Moni nainenkaan ei halua lapsia. Pariutukoot keskenään ja eläköön onnellisina.

Me muut voimme puolestamme pariutua keskenämme ja perustaa perheitä.

Tuki-ihmiset ja eläkeläiset ovat hädissään rahojensa maksajien vähentyessä. Ei kai tässä mitään muuta ongelmaa ole koko asiassa.

Meidän pitäisi suhtautua positiivisemin tulevaisuuteen. Silloin lastenhankintakin vaikuttaa mahdolliselta. Jatkuva ympäristötuhoilla pelottelu pitää lopettaa - jos luolamiehetkin selvisi jääkaudesta niin kyllä nykytekniikalla selviää. Ja pullaa uuniin.

Vierailija kirjoitti:

Monet suomalaiset miehet haluavat, että nainen hoitaa kodin ja lapset sekä käy töissä ja maksaa kaikesta puolet. Mielellään vielä lastenkin menot. Mitä nainen tekee tällaisella miehellä joka ei pane tikkua ristiin muun perheen eteen? Helpompaa on yksin. Lapsen hankintaan ei enää tarvita miestä kun lapsen voi hankkia itsekin.

Muualla miehet yleensä haluaa tarjota naisellekin jotain. Esim. vaimo saa hoitaa lapset ja kodin ainakin pikkulapsiajan rauhassa käymättä töissä ja mies tienaa yhteiset rahat, joita nainenkin saa käyttää. Osalle suomalaisista miehistä aivan mahdoton ajatus.

Ja se nainen vastavuoroisesti tuossa miehen kustantamassa esimerkissä tarjoaa miehelle mitä?

Jos vastauksesi on: hoidetun kodin ja lapset, niin pieleen menee että kolisee. Nuohan ovat naisen omia unelmia, naista itseään varten.

Hyvä suomi ykkönen ilmaston torjunnassa

Vierailija kirjoitti:

Aloitusviestin kysymys oli miksi miehet eivät lisäänny Suomessa, "maailman onnellisimmassa maassa", kuten muualla? Siihen ei ole juuri vastauksia tullut.

Eikö tuosta nyt ole juurikin johdettavissa, että lapset vähentävät onnellisuutta ja siksi ne jätetään hankkimatta. Tai toisin päin, koska on jätetty hankkimatta niin olemme maailman onnellisimpia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän on pakko kommentoida sen verran, että moni on nykyään lapsenton ihan omasta halusta. Kaikki aika ja raha menee lapsiin jos niitä hommaa.

Höpö höpö. Jos on kaksi vanhempaa perheessä, niin ihan hyvin jää aikaa omille menoille ja ei ne lapset kaikkia rahoja vie. Vain lapsettomat luulee, että lapsi on pelkkä kuluerä. 

Rahan määrä riippuu omasta kontekstista ja mitä haluaa "tarjota". Itselläni on yksi alakoululainen ja suoria kuluja tulee kymmeniä tuhansia vuodessa. Siihen päälle asumiseen ja ruokaan liittyvät ylimääräiset kulut.

Ei lapsi tietenkään ole vain kuluerä, toivottavasti kellekään. Mutta jos haluaa tarjota "parasta" ja asuu esimerkiksi Helsingissä, rahaa menee kyllä paljon.

Enpä ole kohdannut miestä, joka oma-aloitteisesti hoitaisi puolet kotitöistä. En viitsi hankkia lapsia tuollaisten kanssa. Olen eronnut ja valinnut sinkkuuden. En aio enää sitoutua yhteenkään mieheen. Liian työlästä. Seksiä saa helposti tinderistä, jos sille päälle sattuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet suomalaiset miehet haluavat, että nainen hoitaa kodin ja lapset sekä käy töissä ja maksaa kaikesta puolet. Mielellään vielä lastenkin menot. Mitä nainen tekee tällaisella miehellä joka ei pane tikkua ristiin muun perheen eteen? Helpompaa on yksin. Lapsen hankintaan ei enää tarvita miestä kun lapsen voi hankkia itsekin.

Muualla miehet yleensä haluaa tarjota naisellekin jotain. Esim. vaimo saa hoitaa lapset ja kodin ainakin pikkulapsiajan rauhassa käymättä töissä ja mies tienaa yhteiset rahat, joita nainenkin saa käyttää. Osalle suomalaisista miehistä aivan mahdoton ajatus.

Ja se nainen vastavuoroisesti tuossa miehen kustantamassa esimerkissä tarjoaa miehelle mitä?

Jos vastauksesi on: hoidetun kodin ja lapset, niin pieleen menee että kolisee. Nuohan ovat naisen omia unelmia, naista itseään varten.

Siisti koti ja lapset eivät ole naisen unelmia vaan ihan lapsiperheen arkea. Jos mies haluaa lapsia, niin se on kyllä sen miehenkin arkea, tai pitäisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Olen törmännyt 30 ikävuotta lähestyviin naisiin jotka on kuin hukkuvat käsillään hapuilleet jotain oljenkorsia, kun paniikki on ja lapsi pitäisi saada ennenkuin menee lisääntymiskyvyt ja meikäläistä painostettu lapsi siittämään. Mitään muuta ei ajatella, edes sitä että sopisiko itse äidiksi ja onko elämäntilanne sellainen että lapsen kasvatus onnistuisi, hormonit ja epätoivo määrää. Itse ainakin tiedän, ettei minusta isäksi ole joten jää lisääntymiset välistä.

Alle kolmekymppisiin? Ymmärtäisin, jos kyseessä olisi nelikymppiset, mutta eihän kaksikymppisellä ole paperilla vielä edes kiire. Moni vielä silloin opiskeleekin tai on hiljattain valmistunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet venyttävät nuoruutensa yli nelikymppisiksi ja havahtuvat liian myöhään huomaamaan, että olisikohan pitänyt se parisuhde ja perhe hommata. Sitten itketään, kun nuoria naisia ei keski-ikäiset sedät kiinnosta.

Moni mies myös tekee ensin nuorena perheen, ja sitten nelikymppisenä miehenä vielä uuden perheen. Tunnen useita tällaisia miehiä, eli  heille on kyllä löytynyt nelikymppisenäkin vielä 10v nuorempi nainen joka toivomalla toivoo perhettä juuri tämän miehen kanssa, jonka lapset on jo lähes aikuisia.

Itse olen nyt 42v ja lapseni ovat 16, ja 18-vuotiaat. Ei mitään mahdollisuutta että enempiä tekisin, vasektomiastakin jo vuosikausia

M81

Tuo ilmiö näkyy myös tilastoissa eli mies tekee perheen kahden naisen kanssa, ensin nuorempana, sitten vanhempana. Mutta ensimmäisen lapsen yli nelikymppisenä tekeviä miehiä on äärimmäisen vähän. On siis erittäin epätodennäköistä, että sen jälkeen enää tulee isäksi. Juna meni jo.

Ja ilmeisesti näistä miehistä osa on aivan tosissaan kuvitellut, että sen ikäisenä löytyy vielä nuori nainen, joka hänen kanssaan perheen perustaa. Sääli, että tällaiseen uskovia ilmeisesti todella on, koska silloin todennäköisyydet putoavat lähelle nollaa. Jonkun suurin piirtein samanikäisen kanssa voisi vielä onnistua. Nuo nelikymppiset + uudelleen isäksi tulijatkaan eivät tee sitä toista kierrosta huomattavasti nuorempien naisten kanssa, vaan suurin piirtein samanikäisten kanssa (ikäerot tyypillisesti muutamia vuosia parisuhteissa).

Vierailija kirjoitti:

Kannatam ydinperhettä. Suomalaiset naiset eivät kokemukseni mukaan kannata ydinperhettä. Yleisin perhemuoto taitaa nykyään olla työtön yh, 3 lasta 3 eri isän kanssa.

Jos olisi näin, tilastollisesti useampi mies olisi isä.

Naisviha sumentaa logiikan sinulla :)

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole kohdannut miestä, joka oma-aloitteisesti hoitaisi puolet kotitöistä. En viitsi hankkia lapsia tuollaisten kanssa. Olen eronnut ja valinnut sinkkuuden. En aio enää sitoutua yhteenkään mieheen. Liian työlästä. Seksiä saa helposti tinderistä, jos sille päälle sattuu.

Hoidan tällä hetkellä 100 % kotitöistä, ja niihin kuluu hyvä jos puoli tuntia päivässä. Jos muuttaisin yhteen naisen kanssa, joutuisin siivoamaan myös hänen sotkujaan, ja kotitöihin kuluva aika kasvaisi. Tämä on minusta ihan nurinkurinen tilanne, sillä kahden siivoajan taloudessa kotitöihin kuluvan ajan pitäisi vähentyä.

Vierailija kirjoitti:

Olen törmännyt 30 ikävuotta lähestyviin naisiin jotka on kuin hukkuvat käsillään hapuilleet jotain oljenkorsia, kun paniikki on ja lapsi pitäisi saada ennenkuin menee lisääntymiskyvyt ja meikäläistä painostettu lapsi siittämään. Mitään muuta ei ajatella, edes sitä että sopisiko itse äidiksi ja onko elämäntilanne sellainen että lapsen kasvatus onnistuisi, hormonit ja epätoivo määrää. Itse ainakin tiedän, ettei minusta isäksi ole joten jää lisääntymiset välistä.

Ja 45 täytettyäsi heräät tilanteeseen ja alat epätoivoisesti etsiä nuorta naista lapsesi äidiksi, kuin paniikissa oljenkorsia hamuillen.