HS: Fiksut ovat viilipyttyjä Vähemmän välkyt reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."

Eli totuudenmukainen otsikko olisi:

Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.

ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.

Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.

Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.

http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf

"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"

Eri.

Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.

Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)

Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?

Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.

Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?

Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?

Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.

Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?

Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?

Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?

Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka. 

Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla

Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?

Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.

Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?

Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.

Tuskin noilla on lähdettä kumpaankaan kun ei Suomessa kovin järjestelmällisesti ÄO:ta testata. SAT vs ÄO-korrelaatioista sen sijaan papereita löytyy kyllä pilvin pimein ja sekä SAT-M että SAT-V täysin kiistatta korreloivat vahvasti ÄO:n kanssa joten voikin pitää äärimmäisen todennäköisenä että niin matematiikasta kuin äidinkielestäkin L:n kirjoittaneiden ÄO on keskimääräistä korkeampi.

Ohis.

Meillä kaikilla on se älykkyysosamäärämme mikä on.

Siihen on tyydyttävä. Joskin oman älyn vaikutusalueen ylläpito vaatii tekoja. Tarkoitan, että jos on vain älyllisesti toimettomana, niin äly ei sieltä pohjalta katoa, mutta sen vaikuttavuus tietysti heikkenee.

Älykkyys ei juuri kasva enää aikuisena treenaamalla, mutta ajatteluaan voi monipuolistaa ja lukea paljon erilaisista aiheista, niin ymmärtää maailmaa enemmän. Olemalla tekemisissä erilaisten ihmisten ja erilaisten ajatusten kanssa voi oppia monenlaista.

Elämänkokemus ja tyytyväisyys, sen arvostaminen mitä on, tyytyminen, lienee älyn lisäksi asia, mikä tekee äkkipikaisesti suuttumatta olemisesta helpompaa ja vähentää tarvetta muiden alas painamiseen.

Äly auttaa erottamaan asioita toisistaan, muodostamaan laajoja kokonaisuuksia, näkemään syitä ja seurauksia ja vähentää sosiaalista riippuvuutta, joten ei ole niin vaikeaa todeta, että tässä tapahtuu nyt näin ja olla menettämättä hermojaan.

Elämänkokemus voi tuoda samaa efektiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä totta. On tyhmyyttä reagoida asioihin tunteillaan.

Ei pidä paikkaansa. Tunnereaktio on kaikilla, mutta fiksu ei lähde sen tunteen vallassa esim. öyhöttämään kommenttipalstalle vaan osaa tarvittaessa hillitä tunteensa.

Tilanteen aiheuttama ärsytys voi saada erilaisia reaktioita aikaan eri ihmisissä. Älykkyyden merkki on yleensä kyky reagoida rauhallisesti ärsytyksen tunteeseen ja samalla ilmaista oma eriävä näkökanta jämäkästi, mutta pysyen silti kohteliaana ja asiallisena. Toisaalta, henkilö, jolla on vajavaiset tunteiden käsittelytaidot saattaa samanlaisessa tilanteessa menettää hermonsa ja reagoida raivokkaasti, käyttäen kiroilua ja huutamista. 

Nimeni on Le Gruyère ja menen aina aidosta sveitsiläisestä, vaikka en osaa juuri sanaakaan ranskaa tai saksaa, mutta naiset ovat haltioissa kun kerron äidinkieleni olevan retoromaani sekä tarinoita lapsuudestani suklaatilalla. Uskoakseni he eivät edusta yhteiskuntamme älyllistä kermaa.

Luultavasti totta. Vihastun aivan liian herkästi ja häpeän sitä. En ole millään mittareilla älykäs. Onneksi en ole pitkävihainen. Yritän kuitenkin olla mahdollisimman hyvä ihminen ja en koskaan loukkaa kenenkään tunteita tarkoituksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."

Eli totuudenmukainen otsikko olisi:

Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.

ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.

Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.

Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.

http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf

"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"

Eri.

Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.

Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)

Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?

Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.

Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?

Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?

Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.

Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?

Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?

Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?

Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka. 

Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla

Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?

Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.

Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?

Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.

Olet eri ja sinua kiinnostaa kovin lähde sille että äidinkielestä ja filosofiasta L kirjoittaneilla ei ole korkeampi ÄO. Mutta ei kiinnosta yhtään lähde sille että pitkästä matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?

Yrittäisit edes vähän.

Ensin vaihtuu argumentit lennossa ja lopulta persoona kun pitäisi laittaa lähdettä omalle väitteelle😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."

Eli totuudenmukainen otsikko olisi:

Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.

ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.

Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.

Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.

http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf

"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"

Eri.

Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.

Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)

Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?

Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.

Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?

Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?

Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.

Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?

Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?

Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?

Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka. 

Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla

Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?

Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.

Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?

Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.

Tuskin noilla on lähdettä kumpaankaan kun ei Suomessa kovin järjestelmällisesti ÄO:ta testata. SAT vs ÄO-korrelaatioista sen sijaan papereita löytyy kyllä pilvin pimein ja sekä SAT-M että SAT-V täysin kiistatta korreloivat vahvasti ÄO:n kanssa joten voikin pitää äärimmäisen todennäköisenä että niin matematiikasta kuin äidinkielestäkin L:n kirjoittaneiden ÄO on keskimääräistä korkeampi.

Ohis.

Lähde?

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti totta. Vihastun aivan liian herkästi ja häpeän sitä. En ole millään mittareilla älykäs. Onneksi en ole pitkävihainen. Yritän kuitenkin olla mahdollisimman hyvä ihminen ja en koskaan loukkaa kenenkään tunteita tarkoituksella.

Tuo on hyvä, että ainakin olet itse tietoinen asiasta. Vaikka sinulla ei olisi tarkoitus loukata toisen tunteita se toinen kuitenkin saattaa kokoa olonsa loukatuksi ja usein siitä vihastumisesta on haittaa myös sille huutaja osapuolelle itselleen, sillä harvoin huutaminen loppujenlopuksi sitä tilannetta parantaa vaan kummallakin osapuolella on huutamisen jälkeen paha olo ja usein sitä ongelmaa ei ole edes ratkaistu. Jokainen voi opetella hallitsemaan tunteitaan paremmin jos haluaa, harrastamalla vaikkapa meditointia ja akuutin riitatilantenteen uhatessa poistua vaikka huoneesta hetkeksi ja laskea sataan samalla rauhallisesti hengitellen.

Höpsis. Tavan takaa kerrotaan jättiyritysten johtajista, jotka saavat raivokohtauksia alaisten edessä.

Rasistista yleistää kansanryhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."

Eli totuudenmukainen otsikko olisi:

Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.

ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.

Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.

Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.

http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf

"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"

Eri.

Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.

Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)

Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?

Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.

Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?

Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?

Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.

Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?

Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?

Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?

Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka. 

Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla

Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?

Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.

Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?

Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.

Tuskin noilla on lähdettä kumpaankaan kun ei Suomessa kovin järjestelmällisesti ÄO:ta testata. SAT vs ÄO-korrelaatioista sen sijaan papereita löytyy kyllä pilvin pimein ja sekä SAT-M että SAT-V täysin kiistatta korreloivat vahvasti ÄO:n kanssa joten voikin pitää äärimmäisen todennäköisenä että niin matematiikasta kuin äidinkielestäkin L:n kirjoittaneiden ÄO on keskimääräistä korkeampi.

Ohis.

Lähde?

https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.0956-7976.2004.00687.x

Siinä nyt yksi esimerkiksi. Kuten sanottua, papereita löytyy paljon, joten siitä vain lukemaan jos oikeasti kiinnostaa.

Svenskhataren var här så nu tar man bara kolungt och avlägsnar denna tråd medan man tyst svär för sig själv.

Vierailija kirjoitti:

Höpsis. Tavan takaa kerrotaan jättiyritysten johtajista, jotka saavat raivokohtauksia alaisten edessä.

Koska sensaatiouutiset kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin se, että jättiyhtiön oli rauhallinen ja keskusteli alaisilleen asiallisesti. Vähän niinkuin uutisissa aina kerrotaan maanjäristyksistäkin, mutta ikinä et näe uutista että tänään oli rauhallinen päivä ja ei ollut maanjäristyksiä. Toisaalta myös kirjaälykkäiltä ihmisiltä saattaa puuttua tunneäly kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."

Eli totuudenmukainen otsikko olisi:

Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.

ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.

Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.

Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.

http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf

"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"

Eri.

Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.

Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)

Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?

Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.

Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?

Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?

Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.

Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?

Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?

Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?

Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka. 

Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla

Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?

Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.

Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?

Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.

Olet eri ja sinua kiinnostaa kovin lähde sille että äidinkielestä ja filosofiasta L kirjoittaneilla ei ole korkeampi ÄO. Mutta ei kiinnosta yhtään lähde sille että pitkästä matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?

Yrittäisit edes vähän.

Ensin vaihtuu argumentit lennossa ja lopulta persoona kun pitäisi laittaa lähdettä omalle väitteelle😅

Kyllä tosiaan kiinnostaa, koska se ei lukemani perusteella pidä paikkaansa. Sen sijaan aiemmin esitettyä väitettä siitä että matemaattisissa aineissa hyvin pärjäävien ÄO olisi keskimääräistä parempi minulla ei ole erityistä syytä epäillä.

Eli löytyykö sitä lähdettä sinulta nyt vai ei? Tuosta väistelystä päätellen ilmeisesti ei?

Seurustelen asperger-miehen kanssa. Ei suutu mistään ikinä, mutta ei myöskään tunnista tunteitaan. Minä olen räjähtävä. En varmaan erityisen  fiksu, mutta en myöskään ole jatkuvasti solmussa tunteiteni kanssa. Tunteeni tulevat ja menevät nopeasti. Äitini on italialainen ja isäni israelista. Molemmat hyvin temperamenttisia. 

Aleksitymia (sanatarkasti: ei sanoja tunteille[1]) tarkoittaa persoonallisuuden piirteistöä, jolle on ominaista vaikeus tai kyvyttömyys tunnistaa tai kuvata omia tunteitaan ja erottaa niitä ruumiillisista tuntemuksista.

Aloitus ei ainakaan älykkään ihmisen aloitus. Niin säälittävää trollausta ettei tosikaan.

Mutta mitäpä muuta median edustajalta voisikaan odottaa kuin kiusaamista 🤷

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."

Eli totuudenmukainen otsikko olisi:

Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.

ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.

Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.

Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.

http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf

"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"

Eri.

Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.

Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)

Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?

Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.

Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?

Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?

Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.

Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?

Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?

Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?

Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka. 

Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla

Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?

Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.

Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?

Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.

Olet eri ja sinua kiinnostaa kovin lähde sille että äidinkielestä ja filosofiasta L kirjoittaneilla ei ole korkeampi ÄO. Mutta ei kiinnosta yhtään lähde sille että pitkästä matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?

Yrittäisit edes vähän.

Ensin vaihtuu argumentit lennossa ja lopulta persoona kun pitäisi laittaa lähdettä omalle väitteelle😅

Kyllä tosiaan kiinnostaa, koska se ei lukemani perusteella pidä paikkaansa. Sen sijaan aiemmin esitettyä väitettä siitä että matemaattisissa aineissa hyvin pärjäävien ÄO olisi keskimääräistä parempi minulla ei ole erityistä syytä epäillä.

Eli löytyykö sitä lähdettä sinulta nyt vai ei? Tuosta väistelystä päätellen ilmeisesti ei?

Lähde vastaväitteelle tulee heti kun alkuperäiselle väitteellesi on tullut lähde. Voit ottaa vaikka kolmannen persoonan mutta perustele ensin argumenttisi

Minulla on syvät tunteet, mutta mainio itsehillintä. Mietin aina mitä kannattaa ilmaista ennen kuin teen niin, ja yleensä liian kauan. Tilanteet menee ohi. Välillä kannattaisi olla oma itsensä, heittäytyä, ja ilmaista itseään varsinkin rakkaussuhteissa. Niitä ei voiteta strategialla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."

Eli totuudenmukainen otsikko olisi:

Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.

ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.

Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.

Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.

http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf

"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"

Eri.

Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.

Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)

Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?

Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.

Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?

Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?

Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.

Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?

Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?

Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?

Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka. 

Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla

Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?

Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.

Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?

Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.

Tuskin noilla on lähdettä kumpaankaan kun ei Suomessa kovin järjestelmällisesti ÄO:ta testata. SAT vs ÄO-korrelaatioista sen sijaan papereita löytyy kyllä pilvin pimein ja sekä SAT-M että SAT-V täysin kiistatta korreloivat vahvasti ÄO:n kanssa joten voikin pitää äärimmäisen todennäköisenä että niin matematiikasta kuin äidinkielestäkin L:n kirjoittaneiden ÄO on keskimääräistä korkeampi.

Ohis.

Lähde?

https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.0956-7976.2004.00687.x

Siinä nyt yksi esimerkiksi. Kuten sanottua, papereita löytyy paljon, joten siitä vain lukemaan jos oikeasti kiinnostaa.

https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/

Siinä yksi esimerkki että ACT testi ei kerro ihmisen älykkyydestä. Ja näitähän löytyy todella paljon jos kiinnostaa oikeasti niin siitä vaan lukemaan.

Vierailija kirjoitti:

Fiksut on psykopaatteja ja persuja.

Persut eivät ole fiksuja