HS: Fiksut ovat viilipyttyjä Vähemmän välkyt reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä totta. On tyhmyyttä reagoida asioihin tunteillaan.

aika ilkeästi sanottu, koska naiset reagoi ja toimii tuntella, miehet taas logiikalla. ukko kertoi, että miesten kuuluukin reagoida nopeasti ja tarvittaessa rajusti. näin säilyy kontrolli ympäristöön. eli jos tulee vaikka katujengi ryöstämään, on ensireaktio vetästä jokaista pataan. ennen kuin tajuavat mitä tapahtuu, niin minimissään kolme on jo maassa, ja jotka ei karkuun kerkiä, päätyvät samaan kasaan. vai koskiko asia vain naisia? 

Järkevä ihminen pystyy myös erottamaan milloin on akuutti ja oikea vaarantilanne (esim. uhka tulla ryöstetyksi/raiskatuksi tai tulipalo) ja erimielisyys (vaimo haluaisi lomalla Pariisiin, mutta sinä haluat mökille) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä totta. On tyhmyyttä reagoida asioihin tunteillaan.

aika ilkeästi sanottu, koska naiset reagoi ja toimii tuntella, miehet taas logiikalla. ukko kertoi, että miesten kuuluukin reagoida nopeasti ja tarvittaessa rajusti. näin säilyy kontrolli ympäristöön. eli jos tulee vaikka katujengi ryöstämään, on ensireaktio vetästä jokaista pataan. ennen kuin tajuavat mitä tapahtuu, niin minimissään kolme on jo maassa, ja jotka ei karkuun kerkiä, päätyvät samaan kasaan. vai koskiko asia vain naisia? 

Järkevä ihminen pystyy myös erottamaan milloin on akuutti ja oikea vaarantilanne (esim. uhka tulla ryöstetyksi/raiskatuksi tai tulipalo) ja erimielisyys (vaimo haluaisi lomalla Pariisiin, mutta sinä haluat mökille) 

Tämä juuri ja toisaalta kun miettii vaikka panttivankitilannetta. Psykiatrin, joka neuvottelee panttivankitilanteessa, on ehdottoman tärkeää säilyttää rauhallisuutensa. Kuvitellaanpa, millaisia seurauksia voisi olla, jos hän menettäisi malttinsa ja ryhtyisi huutamaan tai raivoamaan tuossa kriittisessä tilanteessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä totta. On tyhmyyttä reagoida asioihin tunteillaan.

aika ilkeästi sanottu, koska naiset reagoi ja toimii tuntella, miehet taas logiikalla. ukko kertoi, että miesten kuuluukin reagoida nopeasti ja tarvittaessa rajusti. näin säilyy kontrolli ympäristöön. eli jos tulee vaikka katujengi ryöstämään, on ensireaktio vetästä jokaista pataan. ennen kuin tajuavat mitä tapahtuu, niin minimissään kolme on jo maassa, ja jotka ei karkuun kerkiä, päätyvät samaan kasaan. vai koskiko asia vain naisia? 

Järkevä ihminen pystyy myös erottamaan milloin on akuutti ja oikea vaarantilanne (esim. uhka tulla ryöstetyksi/raiskatuksi tai tulipalo) ja erimielisyys (vaimo haluaisi lomalla Pariisiin, mutta sinä haluat mökille) 

Ja vaaratilanteessakin on yleensä fiksuinta paeta jo vain mahdollista ja tapella vasta sitten kun ei ole mitään muuta mahdollisuutta.

Tiedän erään kolmekymppisen miehen joka on mensan jäsen ja ainakin liikenteessä ottaa pultit todella helposti kerrankin seurasi yhtä autoa huoltoasemalla ja huuti pää punaisena kun joku kiilasi hänen eteensä joten ainakaan hänen kohdallaan ei pidä paikkaansa.Tietysti se voi olla että istuminen bemarin ohjauspyörän taakse laskee älykkyys osamäärä merkittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."

Eli totuudenmukainen otsikko olisi:

Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.

ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.

Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.

Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.

http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf

"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"

Eri.

Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.

Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)

Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?

Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.

Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?

Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?

Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.

Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?

Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?

Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?

Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka. 

Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla

Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?

Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.

Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?

Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.

Tuskin noilla on lähdettä kumpaankaan kun ei Suomessa kovin järjestelmällisesti ÄO:ta testata. SAT vs ÄO-korrelaatioista sen sijaan papereita löytyy kyllä pilvin pimein ja sekä SAT-M että SAT-V täysin kiistatta korreloivat vahvasti ÄO:n kanssa joten voikin pitää äärimmäisen todennäköisenä että niin matematiikasta kuin äidinkielestäkin L:n kirjoittaneiden ÄO on keskimääräistä korkeampi.

Ohis.

Lähde?

https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.0956-7976.2004.00687.x

Siinä nyt yksi esimerkiksi. Kuten sanottua, papereita löytyy paljon, joten siitä vain lukemaan jos oikeasti kiinnostaa.

https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/

Siinä yksi esimerkki että ACT testi ei kerro ihmisen älykkyydestä. Ja näitähän löytyy todella paljon jos kiinnostaa oikeasti niin siitä vaan lukemaan.

Voi aloittaa vaikka kirjoittamalla Googleen: act-test intelligence. Ilman kumpaankaan suuntaa johdattelevia kysymyksiä löytyy kyllä paljon enemmän tietoa siitä että act-testi ei kerro älykkyydestä ja siinä saa paremmat pisteet mitä enemmän harjoittelee kokeeseen. Älykkyystesteissä ei saa korkeampia pisteitä harjoittelemalla.

Ensinnäkin: act-testi korreloi vahvasti älykkyyden kanssa. Toiseksi: myös älykkyystestissä harjoittelu parantaa tuloksia.

Ensinäkin act-testi ei korreloi vahvasti älykkyyden kanssa.

https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/

Toiseksi älykkyystesteissä harjoittelu ei paranna tuloksia. Tai löytyykö lähdettä väitteesi tueksi?

Vähän on sinulla vielä tekemistä noiden lähteidesi kanssa :-D

ÄÅ is da bäst jeaaaah beijbeeeeethhhh aaaaahh mmmmhhh

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä totta. On tyhmyyttä reagoida asioihin tunteillaan.

Ei pidä paikkaansa. Tunnereaktio on kaikilla, mutta fiksu ei lähde sen tunteen vallassa esim. öyhöttämään kommenttipalstalle vaan osaa tarvittaessa hillitä tunteensa.

Totta, mutta toisaalta jos tunteisiin ei reagoida koskaan vahvasti (esim. huutamalla/fyysisesti), niin ei välttämättä saada aikaan tarvittuja asioita arjessa.

Joskus tunteen näyttäminen on tehokas keino vaikuttaa. Jos esimerkiksi vain puhut monotonisesti, se ei ole yhtä tehokasta kuin kiukun ja surun näyttäminen huudolla ja itkulla.

Usein akateemiset ovatkin aika vätyksiä sosiaalisesti, kun mihinkään ei oikein uskalleta reagoida voimakkaasti. Usein tarvitaan vähän duunarimäistä otetta, että pystyy arjessa vaikuttamaan toisiin, etenkin nuoriin.

Etelässä se on oikeastaan aivan pakollista, ellei halua olla totaalinen kynnysmatto. Ihmistä ei oteta todesta, jos ei näytä tunnetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä totta. On tyhmyyttä reagoida asioihin tunteillaan.

Ei pidä paikkaansa. Tunnereaktio on kaikilla, mutta fiksu ei lähde sen tunteen vallassa esim. öyhöttämään kommenttipalstalle vaan osaa tarvittaessa hillitä tunteensa.

Totta, mutta toisaalta jos tunteisiin ei reagoida koskaan vahvasti (esim. huutamalla/fyysisesti), niin ei välttämättä saada aikaan tarvittuja asioita arjessa.

Joskus tunteen näyttäminen on tehokas keino vaikuttaa. Jos esimerkiksi vain puhut monotonisesti, se ei ole yhtä tehokasta kuin kiukun ja surun näyttäminen huudolla ja itkulla.

Usein akateemiset ovatkin aika vätyksiä sosiaalisesti, kun mihinkään ei oikein uskalleta reagoida voimakkaasti. Usein tarvitaan vähän duunarimäistä otetta, että pystyy arjessa vaikuttamaan toisiin, etenkin nuoriin.

Etelässä se on oikeastaan aivan pakollista, ellei halua olla totaalinen kynnysmatto. Ihmistä ei oteta todesta, jos ei näytä tunnetta.

Jos et saa viestiäsi perille ilman huutamista niin vika on kylläkin sinun omissa kommunikointitaidoissasi. Konfliktien ratkaiseminen nimenomaan vaatii taitoa keskustella asiasta rakentavasti ja voimakas tunteiden ilmaisu voi estää tämän prosessin ja tekee tilanteesta yhä monimutkaisemman ja vahingoittaa sosiaalisia suhteita ja pahimmassa tapauksessa toisen mielenterveyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."

Eli totuudenmukainen otsikko olisi:

Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.

ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.

Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.

Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.

http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf

"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"

Eri.

Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.

Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)

Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?

Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.

Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?

Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?

Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.

Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?

Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?

Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?

Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka. 

Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla

Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?

Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.

Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?

Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.

Tuskin noilla on lähdettä kumpaankaan kun ei Suomessa kovin järjestelmällisesti ÄO:ta testata. SAT vs ÄO-korrelaatioista sen sijaan papereita löytyy kyllä pilvin pimein ja sekä SAT-M että SAT-V täysin kiistatta korreloivat vahvasti ÄO:n kanssa joten voikin pitää äärimmäisen todennäköisenä että niin matematiikasta kuin äidinkielestäkin L:n kirjoittaneiden ÄO on keskimääräistä korkeampi.

Ohis.

Lähde?

https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.0956-7976.2004.00687.x

Siinä nyt yksi esimerkiksi. Kuten sanottua, papereita löytyy paljon, joten siitä vain lukemaan jos oikeasti kiinnostaa.

https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/

Siinä yksi esimerkki että ACT testi ei kerro ihmisen älykkyydestä. Ja näitähän löytyy todella paljon jos kiinnostaa oikeasti niin siitä vaan lukemaan.

Voi aloittaa vaikka kirjoittamalla Googleen: act-test intelligence. Ilman kumpaankaan suuntaa johdattelevia kysymyksiä löytyy kyllä paljon enemmän tietoa siitä että act-testi ei kerro älykkyydestä ja siinä saa paremmat pisteet mitä enemmän harjoittelee kokeeseen. Älykkyystesteissä ei saa korkeampia pisteitä harjoittelemalla.

Ensinnäkin: act-testi korreloi vahvasti älykkyyden kanssa. Toiseksi: myös älykkyystestissä harjoittelu parantaa tuloksia.

Ensinäkin act-testi ei korreloi vahvasti älykkyyden kanssa.

https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/

Toiseksi älykkyystesteissä harjoittelu ei paranna tuloksia. Tai löytyykö lähdettä väitteesi tueksi?

Löytyy toki, esim: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7709590/

https://www.pnas.org/doi/abs/10.1073/pnas.0801268105

Järki ja tunteet.

Vähän hukkaan menee tällaiset ketjut av:lla. Asia menee palstamammojen enemmistöltä niin paljon yli hilseen ettei kunnon keskustelua synny.

HS tunnustaa epäsuorasti että afrikan ja aavikon tulijat ovat mitä ovat, mikä on jo todistettu. 🙄

Vierailija wrote:

"Robinsonin mukaan on mahdollista, että älyllisen toiminnan tietyt muodot hämärtävät tai sekoittavat spontaaneja tunteita.

”Älykkäät ihmiset saattavat ’yliharkita’ tunteitaan ja menettää kosketuksen elämänsä niihin puoliin, jotka kytkeytyvät enemmän tunteisiin”, Robinson sanoo."

Ei tuo kyllä positiivinen asia ole, jos ei ole kosketuksissa omiin tunteisiinsa. Hyvä tietysti, jos impulssikontrolli toimii.

Jos saat sairauskohtauksen tai joudut onnettomuuteen, kumman haluat paikalle? Sen joka pysyy pää kylmänä vai sen joka reagoi hysteerisesti? Minä olen pelastanut oman lapseni hengen sillä etten antanut tunteille valtaa. Ja kyllä turha hysteria ja voimakas reagointi on kyllä vähän hitaampien tapa toimia, eli eivät kykene mihinkään kun pitäisi. 

Vähän itsestään selvä tutkimustulos kun käytetään verrokkina testiä joka kertoo siitä mitä on oppinut koulussa eikä älykkyystestiä.

Sen sijaan olisi ollut mielenkiintoista jos tutkimuksessa olisi mitattu äo niin näkisi onko viilipytyt fiksumpia vai vaan vastaanottavaisempia.

Vierailija wrote:

Saman olen huomannut. Ihmiset jotka kiihtyvät nollasta sataan sekunneissa eivät yleensä ole niitä välkyimpiä yksilöitä.

Kuten Marin. Jokaisessa vaaliväittelyssä.

Kyllä, älykäs on hajuton,väritön ja  mauton eikä kyseenalaista.

Viisas on toista maata.

Vierailija wrote:

"Robinsonin mukaan on mahdollista, että älyllisen toiminnan tietyt muodot hämärtävät tai sekoittavat spontaaneja tunteita.

”Älykkäät ihmiset saattavat ’yliharkita’ tunteitaan ja menettää kosketuksen elämänsä niihin puoliin, jotka kytkeytyvät enemmän tunteisiin”, Robinson sanoo."

Ei tuo kyllä positiivinen asia ole, jos ei ole kosketuksissa omiin tunteisiinsa. Hyvä tietysti, jos impulssikontrolli toimii.

no kun nämä "reagoin heti ja katsellaan sitten myöhemmin kuinka kävi"- tyypit aiheuttavat ihan riittävästi turhaa säätöä niin työelämässä kuin yksityiselämässä. Taito harkita ja hetki hengitellä sen tunteen kanssa ja sitten vasta päättää, että kannattaako reagoida olisi monelle ihan tarpeellinen taito. Hätätilanteet tietty erikseen.

Olen kai sitten joku poikkeus kun omat tunteeni ovat tosi voimakkaita, pystyn niitä silti myös hillitsemään enkä ihan pienestä räjähdä vaikka ärsyyntyisin, ja äo on 135. Oppiminen on ollut aina tosi helppoa kun kaikki jää suunnilleen kerrasta mieleen. Aspergerpiirteitä tosin on mikä ehkä selittää outoa yhdistelmää. 

Ilmankos tietyissä kulttuureissa riehutaan ja mellakoidaan 24/7 :D

Vierailija kirjoitti:

Ilmankos tietyissä kulttuureissa riehutaan ja mellakoidaan 24/7 :D

Kuten Ranskassa?

Luonne ei korreloi älykkyyden kanssa. Artikkeli on siis p---skaa.