Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Fiksut ovat viilipyttyjä Vähemmän välkyt reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin
27.09.2023 |
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009837221.html
Tämä on varmasti ihan totta. Riittää kun katselee täällä av:lla näiden vähälahjaisten hysteeristä kiljuntaa.
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."
Eli totuudenmukainen otsikko olisi:
Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.
Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.
Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.
http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf
"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"
Eri.
Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.
Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)
Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?
Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.
Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?
Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?
Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.
Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?
Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?
Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?
Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka.
Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla
Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?
Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.
Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?
Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.
Tuskin noilla on lähdettä kumpaankaan kun ei Suomessa kovin järjestelmällisesti ÄO:ta testata. SAT vs ÄO-korrelaatioista sen sijaan papereita löytyy kyllä pilvin pimein ja sekä SAT-M että SAT-V täysin kiistatta korreloivat vahvasti ÄO:n kanssa joten voikin pitää äärimmäisen todennäköisenä että niin matematiikasta kuin äidinkielestäkin L:n kirjoittaneiden ÄO on keskimääräistä korkeampi.
Ohis.
Lähde?
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.0956-7976.2004.00687.x
Siinä nyt yksi esimerkiksi. Kuten sanottua, papereita löytyy paljon, joten siitä vain lukemaan jos oikeasti kiinnostaa.
https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/
Siinä yksi esimerkki että ACT testi ei kerro ihmisen älykkyydestä. Ja näitähän löytyy todella paljon jos kiinnostaa oikeasti niin siitä vaan lukemaan.
Voi aloittaa vaikka kirjoittamalla Googleen: act-test intelligence. Ilman kumpaankaan suuntaa johdattelevia kysymyksiä löytyy kyllä paljon enemmän tietoa siitä että act-testi ei kerro älykkyydestä ja siinä saa paremmat pisteet mitä enemmän harjoittelee kokeeseen. Älykkyystesteissä ei saa korkeampia pisteitä harjoittelemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."
Eli totuudenmukainen otsikko olisi:
Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.
Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.
Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.
http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf
"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"
Eri.
Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.
Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)
Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?
Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.
Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?
Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?
Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.
Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?
Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?
Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?
Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka.
Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla
Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?
Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.
Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?
Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.
Olet eri ja sinua kiinnostaa kovin lähde sille että äidinkielestä ja filosofiasta L kirjoittaneilla ei ole korkeampi ÄO. Mutta ei kiinnosta yhtään lähde sille että pitkästä matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?
Yrittäisit edes vähän.
Ensin vaihtuu argumentit lennossa ja lopulta persoona kun pitäisi laittaa lähdettä omalle väitteelle😅Kyllä tosiaan kiinnostaa, koska se ei lukemani perusteella pidä paikkaansa. Sen sijaan aiemmin esitettyä väitettä siitä että matemaattisissa aineissa hyvin pärjäävien ÄO olisi keskimääräistä parempi minulla ei ole erityistä syytä epäillä.
Eli löytyykö sitä lähdettä sinulta nyt vai ei? Tuosta väistelystä päätellen ilmeisesti ei?
Lähde vastaväitteelle tulee heti kun alkuperäiselle väitteellesi on tullut lähde. Voit ottaa vaikka kolmannen persoonan mutta perustele ensin argumenttisi
Eli lähdettä ei toisinsanoen sinluta löydy, kuten arvelinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."
Eli totuudenmukainen otsikko olisi:
Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.
Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.
Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.
http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf
"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"
Eri.
Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.
Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)
Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?
Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.
Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?
Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?
Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.
Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?
Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?
Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?
Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka.
Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla
Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?
Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.
Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?
Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.
Olet eri ja sinua kiinnostaa kovin lähde sille että äidinkielestä ja filosofiasta L kirjoittaneilla ei ole korkeampi ÄO. Mutta ei kiinnosta yhtään lähde sille että pitkästä matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?
Yrittäisit edes vähän.
Ensin vaihtuu argumentit lennossa ja lopulta persoona kun pitäisi laittaa lähdettä omalle väitteelle😅Kyllä tosiaan kiinnostaa, koska se ei lukemani perusteella pidä paikkaansa. Sen sijaan aiemmin esitettyä väitettä siitä että matemaattisissa aineissa hyvin pärjäävien ÄO olisi keskimääräistä parempi minulla ei ole erityistä syytä epäillä.
Eli löytyykö sitä lähdettä sinulta nyt vai ei? Tuosta väistelystä päätellen ilmeisesti ei?
Lähde vastaväitteelle tulee heti kun alkuperäiselle väitteellesi on tullut lähde. Voit ottaa vaikka kolmannen persoonan mutta perustele ensin argumenttisi
Eli lähdettä ei toisinsanoen sinluta löydy, kuten arvelinkin.
No eipä sinulta näytä löytyvän mutta jankata jaksat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."
Eli totuudenmukainen otsikko olisi:
Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.
Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.
Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.
http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf
"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"
Eri.
Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.
Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)
Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?
Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.
Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?
Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?
Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.
Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?
Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?
Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?
Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka.
Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla
Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?
Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.
Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?
Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.
Tuskin noilla on lähdettä kumpaankaan kun ei Suomessa kovin järjestelmällisesti ÄO:ta testata. SAT vs ÄO-korrelaatioista sen sijaan papereita löytyy kyllä pilvin pimein ja sekä SAT-M että SAT-V täysin kiistatta korreloivat vahvasti ÄO:n kanssa joten voikin pitää äärimmäisen todennäköisenä että niin matematiikasta kuin äidinkielestäkin L:n kirjoittaneiden ÄO on keskimääräistä korkeampi.
Ohis.
Lähde?
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.0956-7976.2004.00687.x
Siinä nyt yksi esimerkiksi. Kuten sanottua, papereita löytyy paljon, joten siitä vain lukemaan jos oikeasti kiinnostaa.
https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/
Siinä yksi esimerkki että ACT testi ei kerro ihmisen älykkyydestä. Ja näitähän löytyy todella paljon jos kiinnostaa oikeasti niin siitä vaan lukemaan.Voi aloittaa vaikka kirjoittamalla Googleen: act-test intelligence. Ilman kumpaankaan suuntaa johdattelevia kysymyksiä löytyy kyllä paljon enemmän tietoa siitä että act-testi ei kerro älykkyydestä ja siinä saa paremmat pisteet mitä enemmän harjoittelee kokeeseen. Älykkyystesteissä ei saa korkeampia pisteitä harjoittelemalla.
Ensinnäkin: act-testi korreloi vahvasti älykkyyden kanssa. Toiseksi: myös älykkyystestissä harjoittelu parantaa tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."
Eli totuudenmukainen otsikko olisi:
Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.
Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.
Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.
http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf
"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"
Eri.
Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.
Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)
Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?
Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.
Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?
Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?
Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.
Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?
Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?
Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?
Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka.
Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla
Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?
Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.
Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?
Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.
Tuskin noilla on lähdettä kumpaankaan kun ei Suomessa kovin järjestelmällisesti ÄO:ta testata. SAT vs ÄO-korrelaatioista sen sijaan papereita löytyy kyllä pilvin pimein ja sekä SAT-M että SAT-V täysin kiistatta korreloivat vahvasti ÄO:n kanssa joten voikin pitää äärimmäisen todennäköisenä että niin matematiikasta kuin äidinkielestäkin L:n kirjoittaneiden ÄO on keskimääräistä korkeampi.
Ohis.
Lähde?
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.0956-7976.2004.00687.x
Siinä nyt yksi esimerkiksi. Kuten sanottua, papereita löytyy paljon, joten siitä vain lukemaan jos oikeasti kiinnostaa.
https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/
Siinä yksi esimerkki että ACT testi ei kerro ihmisen älykkyydestä. Ja näitähän löytyy todella paljon jos kiinnostaa oikeasti niin siitä vaan lukemaan.
Löytyisikö jotain ihan oikeaa tutkimuspaperia eikä vain random blogia jonkun preppauskursseja myyvän firman sivulla?
ps. Lähdekritiikki on hyvä juttu, katso vaikka googlesta mitä se tarkoittaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen joka vielä lainaa samaa kilometrin pituista ketjua todistaa oman älyttömyytensä.
Vierailija kirjoitti:
Älkää tehkö noin helvetin pitkiä lainauksia. Lainatkaa korkeintaan kaksi viimeisintä kommenttia. Menee lukukelvottomaksi koko ketju.
Miksi muiden pitäisi tehdä ylimääräistä työtä (leikellä niitä vastauksia) sen sijaan että sinä lukisit palstaa toimivalla selaimella jolloin lainaukset menevät ihan automaattisesti nippuun niin että vain viimeinen lainaus näkee (jos et erikseen klikkaa että näytä kaikki). ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."
Eli totuudenmukainen otsikko olisi:
Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.
Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.
Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.
http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf
"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"
Eri.
Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.
Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)
Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?
Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.
Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?
Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?
Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.
Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?
Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?
Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?
Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka.
Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla
Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?
Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.
Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?
Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.
Tuskin noilla on lähdettä kumpaankaan kun ei Suomessa kovin järjestelmällisesti ÄO:ta testata. SAT vs ÄO-korrelaatioista sen sijaan papereita löytyy kyllä pilvin pimein ja sekä SAT-M että SAT-V täysin kiistatta korreloivat vahvasti ÄO:n kanssa joten voikin pitää äärimmäisen todennäköisenä että niin matematiikasta kuin äidinkielestäkin L:n kirjoittaneiden ÄO on keskimääräistä korkeampi.
Ohis.
Lähde?
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.0956-7976.2004.00687.x
Siinä nyt yksi esimerkiksi. Kuten sanottua, papereita löytyy paljon, joten siitä vain lukemaan jos oikeasti kiinnostaa.
https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/
Siinä yksi esimerkki että ACT testi ei kerro ihmisen älykkyydestä. Ja näitähän löytyy todella paljon jos kiinnostaa oikeasti niin siitä vaan lukemaan.Voi aloittaa vaikka kirjoittamalla Googleen: act-test intelligence. Ilman kumpaankaan suuntaa johdattelevia kysymyksiä löytyy kyllä paljon enemmän tietoa siitä että act-testi ei kerro älykkyydestä ja siinä saa paremmat pisteet mitä enemmän harjoittelee kokeeseen. Älykkyystesteissä ei saa korkeampia pisteitä harjoittelemalla.
Ensinnäkin: act-testi korreloi vahvasti älykkyyden kanssa. Toiseksi: myös älykkyystestissä harjoittelu parantaa tuloksia.
Ensinäkin act-testi ei korreloi vahvasti älykkyyden kanssa.
https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/
Toiseksi älykkyystesteissä harjoittelu ei paranna tuloksia. Tai löytyykö lähdettä väitteesi tueksi?
Vierailija kirjoitti:
Jokainen joka vielä lainaa samaa kilometrin pituista ketjua todistaa oman älyttömyytensä.
Jokainen pitkistä lainauksista kitisevä todistaa joka viestillä oman älyttömyytensä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."
Eli totuudenmukainen otsikko olisi:
Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.
Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.
Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.
http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf
"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"
Eri.
Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.
Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)
Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?
Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.
Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?
Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?
Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.
Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?
Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?
Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?
Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka.
Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla
Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?
Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.
Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?
Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.
Tuskin noilla on lähdettä kumpaankaan kun ei Suomessa kovin järjestelmällisesti ÄO:ta testata. SAT vs ÄO-korrelaatioista sen sijaan papereita löytyy kyllä pilvin pimein ja sekä SAT-M että SAT-V täysin kiistatta korreloivat vahvasti ÄO:n kanssa joten voikin pitää äärimmäisen todennäköisenä että niin matematiikasta kuin äidinkielestäkin L:n kirjoittaneiden ÄO on keskimääräistä korkeampi.
Ohis.
Lähde?
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.0956-7976.2004.00687.x
Siinä nyt yksi esimerkiksi. Kuten sanottua, papereita löytyy paljon, joten siitä vain lukemaan jos oikeasti kiinnostaa.
https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/
Siinä yksi esimerkki että ACT testi ei kerro ihmisen älykkyydestä. Ja näitähän löytyy todella paljon jos kiinnostaa oikeasti niin siitä vaan lukemaan.Voi aloittaa vaikka kirjoittamalla Googleen: act-test intelligence. Ilman kumpaankaan suuntaa johdattelevia kysymyksiä löytyy kyllä paljon enemmän tietoa siitä että act-testi ei kerro älykkyydestä ja siinä saa paremmat pisteet mitä enemmän harjoittelee kokeeseen. Älykkyystesteissä ei saa korkeampia pisteitä harjoittelemalla.
Ensinnäkin: act-testi korreloi vahvasti älykkyyden kanssa. Toiseksi: myös älykkyystestissä harjoittelu parantaa tuloksia.
Ensinäkin act-testi ei korreloi vahvasti älykkyyden kanssa.
https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/
Toiseksi älykkyystesteissä harjoittelu ei paranna tuloksia. Tai löytyykö lähdettä väitteesi tueksi?
Vähän on sinulla vielä tekemistä noiden lähteidesi kanssa :-D
Vierailija kirjoitti:
Älkää tehkö noin helvetin pitkiä lainauksia. Lainatkaa korkeintaan kaksi viimeisintä kommenttia. Menee lukukelvottomaksi koko ketju.
Tässä olis yksi käytännön keino osoittaa sitä älykkyyttä, mistä nuo miljoonan viestin lainaajat kiistelevät.
Älykkyystesti:
Kuinka onnistut poistamaan lainauksista kaikki paitsi kaksi viimeistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."
Eli totuudenmukainen otsikko olisi:
Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.
Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.
Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.
http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf
"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"
Eri.
Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.
Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)
Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?
Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.
Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?
Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?
Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.
Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?
Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?
Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?
Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka.
Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla
Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?
Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.
Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?
Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.
Tuskin noilla on lähdettä kumpaankaan kun ei Suomessa kovin järjestelmällisesti ÄO:ta testata. SAT vs ÄO-korrelaatioista sen sijaan papereita löytyy kyllä pilvin pimein ja sekä SAT-M että SAT-V täysin kiistatta korreloivat vahvasti ÄO:n kanssa joten voikin pitää äärimmäisen todennäköisenä että niin matematiikasta kuin äidinkielestäkin L:n kirjoittaneiden ÄO on keskimääräistä korkeampi.
Ohis.
Lähde?
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.0956-7976.2004.00687.x
Siinä nyt yksi esimerkiksi. Kuten sanottua, papereita löytyy paljon, joten siitä vain lukemaan jos oikeasti kiinnostaa.
https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/
Siinä yksi esimerkki että ACT testi ei kerro ihmisen älykkyydestä. Ja näitähän löytyy todella paljon jos kiinnostaa oikeasti niin siitä vaan lukemaan.
Vertaisarvioitu artikkeli vs tutorointia kauppaavan firman blogi, kumpaakohan uskoisi :-)
Tänne on annettu jo tutkimuslinkki, kuinka act-tulos korreloi älykkyyden kanssa. Miksi keskustelija tuuttaa vastaukseksi blogipostausta, joka ei liity edes aiheeseen? Eikö hän erota tieteellistä tutkimusta blogipostauksesta, vai eikö hänellä ole kykyä arvioida lähteitä? Ja eikö hän osaa englantia, koska hän ei ymmärrä linkkinsä sisältöä?
Ja ennen kaikkea: mikä on hänen motiivinsa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ACT-testin tulokset hyväksyvät kaikki nelivuotiset yhdysvaltalaiset korkeakoulut ja yliopistot, mukaan lukien erittäin valikoivat oppilaitokset. ACT EI OLE SOVELTUVUUS TAI ÄLYKKYYSTESTI. Kysymykset liittyvät suoraan siihen, mitä opiskelijat ovat oppineet lukion kursseilla."
Eli totuudenmukainen otsikko olisi:
Koulutusjärjestelmään sopivat ovat viilipyttyjä Koulutusjärjestelmään huonosti sopeutuvat reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin.ACT korreloi voimakkaasti älykkyysosamäärän kanssa. Eli vielä askel eteenpäin: koulutusjärjestelmään sopeutuvat ovat keskimäärin älykkäitä.
Onko sinulla jotain todisteita väitteellesi vai heititkö omasta päästä? Yhdysvaltojen opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden jenkki lähteiden mukaan kun se ei korreloi ollenkaan älykkyysosamäärän kanssavaan pelkästää koulutaitojen. Lukihäiriö esiintyy n7% ihmisistä ja suurimmalla osalla heistä on yhtä korkea tai korkeampi älykkyysosamäärä kuin keskimääräinen.
Olisi melko yllättävää jos ei korreloisi ollenkaan, sehän oikeastaan tarkoittaisi ettei älykkyysosamäärä myöskään korreloisi juurikaan koulumenestyksen kanssa tai jopa ettei älykkyydestä olisi mitään etua opiskellessa jos oikein kärjistetään.
http://www.iapsych.com/iqmr/koening2008.pdf
"Research on the SAT has shown a substantial correlation with measures of g such as the Armed Services Vocational Aptitude Battery (ASVAB). Another widely administered test for college admission is the American College Test (ACT). Using the National Longitudinal Survey of Youth 1979, measures of g were derived from the ASVAB and correlated with ACT scores for 1075 participants. The resulting correlation was .77. The ACT also shows significant correlations with the SAT and several standard IQ tests. A more recent sample (N= 149) consisting of ACT scores and the Raven's APM shows a correlation of .61 between Raven'sderived IQ scores and Composite ACT scores. It appears that ACT scores can be used to accurately predict IQ in the general population"
Eri.
Niin sitähän se tarkoittaa. Älykkyys ei korreloi koulumenestyksen kanssa. Älykkyydestä on apua mutta monilla muilla tekijöillä on vähintään yhtä suuri vaikutus koulumenestykseen.
Eli ei korreloi mutta kuitenkin korreloi. Hyvin sä vedät :-)
Se vaikuttaa yhtenä osana. Jos vertaat vaikka että autossasi olisi tehokkain moottori, mutta se olisi eskimääräistä painavampi ja sinä olisit keskimääräistä huonompi kuski niin et menestyisi kilpailussa tehoista huolimatta. Asioiden summa. Ymmärrätkö?
Kösittääkseni tutkimuksissa on todettu vahva korrelaatio älykkyyden ja lähes kaikenlaisen menestyksen välillä - erityisesti koulumenestyksen.
Eli sinun mielestä suomalaiset tytöt ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin pojat?
Minä aivan ohiksena kysyn sinulta, että mitä jos unohdetaan tytöt ja tarkastellaan pelkkiä poikia?
Otetaan joukko poikia, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan laudaturin. Ja toinen joukko poikia, jotka ovat jättäneet peruskoulun kesken. Uskot siis, ettei ole korrelaatiota heidän koulumenestyksessään ja älykkyysosamäärissään? Se tarkoittaisi sitä, että molempien ryhmien äo olisi keskimäärin sama.
Eli päätit hakea esimerkiksi ainoan aineen jossa älykkyys vaikuttaa suoraan osaamiseen? Matematiikan lahjakkuus=koulumenestys? Varmasti pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on keskimääräistä korkeampi ÄO. Mutta jos otetaankin esimerkiksi vaikka filosofiassa tai äidinkielessä L kirjoittaneet niin keskimääräinen älykkyys ei ole korkeampi. Vai etkö laske niitä kolumenestykseksi?
Lähde sille että L:n äidinkielestä tai filosofiasta kirjoittaneiden ÄO ei ole keskimääräistä korkeampi?
Lähde siihen että matematiikasta L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO?
Kiemurteluksi meni näköjään taas, noloa. Sinä esitit väitteen, sinulla on todistustaakka.
Niin näyttää menvän. Ei ihme että nolottaa kun väittää ensin jotain mille ei ole lähdettä tutkimuksesta ja sitten alkaa jää kiinni housut kintuissa kun tilaa vastaukselle lähteitä. Sinä esitit ensin väitteen joten todistustaakka on sinulla
Sekoitat kirjoittajat. Eli löytyykö väitteellesi lähdettä vai ei?
Löytyykö sitä lähdettä väitteellesi että pitkän matematiikan L kirjoittaneilla on korkeampi ÄO? Loptea kiemurtelu ja laita Lähde niin laita lähteen vasta argumentille.
Minä en ole väittänyt niin. Sekoitat kirjoittajat. Ymmärrätkö?
Minua ei myöskään kiinnosta pitkän matikan L-kirjoittajien ÄO vaan tuo sinun väitteesi että filosofian tai äidinkielen L-kirjoittajien ÄO ei keskimääräisestä eroaisi. Kun sinulla kerran lähde on, niin laitapa tulemaan.
Tuskin noilla on lähdettä kumpaankaan kun ei Suomessa kovin järjestelmällisesti ÄO:ta testata. SAT vs ÄO-korrelaatioista sen sijaan papereita löytyy kyllä pilvin pimein ja sekä SAT-M että SAT-V täysin kiistatta korreloivat vahvasti ÄO:n kanssa joten voikin pitää äärimmäisen todennäköisenä että niin matematiikasta kuin äidinkielestäkin L:n kirjoittaneiden ÄO on keskimääräistä korkeampi.
Ohis.
Lähde?
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.0956-7976.2004.00687.x
Siinä nyt yksi esimerkiksi. Kuten sanottua, papereita löytyy paljon, joten siitä vain lukemaan jos oikeasti kiinnostaa.
https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/
Siinä yksi esimerkki että ACT testi ei kerro ihmisen älykkyydestä. Ja näitähän löytyy todella paljon jos kiinnostaa oikeasti niin siitä vaan lukemaan.Voi aloittaa vaikka kirjoittamalla Googleen: act-test intelligence. Ilman kumpaankaan suuntaa johdattelevia kysymyksiä löytyy kyllä paljon enemmän tietoa siitä että act-testi ei kerro älykkyydestä ja siinä saa paremmat pisteet mitä enemmän harjoittelee kokeeseen. Älykkyystesteissä ei saa korkeampia pisteitä harjoittelemalla.
Ensinnäkin: act-testi korreloi vahvasti älykkyyden kanssa. Toiseksi: myös älykkyystestissä harjoittelu parantaa tuloksia.
Ensinäkin act-testi ei korreloi vahvasti älykkyyden kanssa.
https://www.winwardacademy.com/act-sat-score-actually-reflect/
Toiseksi älykkyystesteissä harjoittelu ei paranna tuloksia. Tai löytyykö lähdettä väitteesi tueksi?Vähän on sinulla vielä tekemistä noiden lähteidesi kanssa :-D
No onneksi ei kuitenkaan yhtä paljoa kuin sinulla kunnei tule lähteitä väitteille vaan pelkkää jankuttamista ja suunsoittoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen joka vielä lainaa samaa kilometrin pituista ketjua todistaa oman älyttömyytensä.
Jokainen pitkistä lainauksista kitisevä todistaa joka viestillä oman älyttömyytensä!
Tähän ketjuun kyllä sopii hyvin sanonta idiootin kanssa väittelemisestä.
Hei megalainaaja! Luitko ihan oikeasti tuon blogilinkkisi takana olevan tekstin läpi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi on. Nää vähemmän fiksut suhtautuu kaikkeen omien kokemusten, pelkojen ja jopa traumojensa pohjalta. Kannattaisi hetken malttaa mielensä ja varsinkin somereaktiot.
Niin, että kun ihminen saa trauman, hänen älykkyytensä laskee yhtäkkiä. Höpö höpö.
Trauma muuttaa aivojen toimintaa. Elimistö priorisoi uhkatilanteessa selviytymisen kannalta oleellisimmat toiminnot, joihin filosofiset pohdinnot tai matemaattiset yhtälöt eivät kuulu. Eli kyllä traumaattiset kokemukset todellakin voi vaikuttaa siten, että ns. perinteisesti määritelty älykkyys (mm. ongelmanratkaisukyky) heikkenee.
Vierailija kirjoitti:
Tämä totta. On tyhmyyttä reagoida asioihin tunteillaan.
aika ilkeästi sanottu, koska naiset reagoi ja toimii tuntella, miehet taas logiikalla. ukko kertoi, että miesten kuuluukin reagoida nopeasti ja tarvittaessa rajusti. näin säilyy kontrolli ympäristöön. eli jos tulee vaikka katujengi ryöstämään, on ensireaktio vetästä jokaista pataan. ennen kuin tajuavat mitä tapahtuu, niin minimissään kolme on jo maassa, ja jotka ei karkuun kerkiä, päätyvät samaan kasaan. vai koskiko asia vain naisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä totta. On tyhmyyttä reagoida asioihin tunteillaan.
aika ilkeästi sanottu, koska naiset reagoi ja toimii tuntella, miehet taas logiikalla. ukko kertoi, että miesten kuuluukin reagoida nopeasti ja tarvittaessa rajusti. näin säilyy kontrolli ympäristöön. eli jos tulee vaikka katujengi ryöstämään, on ensireaktio vetästä jokaista pataan. ennen kuin tajuavat mitä tapahtuu, niin minimissään kolme on jo maassa, ja jotka ei karkuun kerkiä, päätyvät samaan kasaan. vai koskiko asia vain naisia?
Eikös se mies joka vetäisee kaikkia pataan nimenomaan toimi tunteella?
Näin järjellä miettien muuten tulee mieleen, että miksi miehesi puolustelee sinulle rajusti reagoimistaan.
Alue: Aihe vapaa
Älkää tehkö noin helvetin pitkiä lainauksia. Lainatkaa korkeintaan kaksi viimeisintä kommenttia. Menee lukukelvottomaksi koko ketju.