Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni on hyvä mies, mutta haluan silti erota, koska haluan alkaa elämäni uudelleen
27.09.2023 |
Nuorin lapsi lensi juuri pesästä, kun lähti opiskelemaan muualle.
Minä haluan nyt jotain täysin uutta. Olen halunnut jo pitkään.
Miehessä ei ole mitään isoa vikaa, hän on minulle rakaskin.
Mutta ajatus siitä, että jämähdän tähän kahdestaan hänen kanssaan loppuelämäksi, tuntuu masentavalta. Haluan isoja muutoksia. Muuttaa, olla niin vapaa kuin mahdollista, tutustua uusiin ihmisiin. Monella tasolla.
Tiedän että tämä on itsekästä. Mieheni rakastaa minua ja haluaa olla loppuelämänsä kanssani. Mutta en kai voi jäädä vain siksi, että hän niin haluaa, kun itse en?
Kommentit (805)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synninpäästöäkö sä meiltä haet? Elät elämäsi just niin kuin tuntuu, ei siihen meillä muilla ole mitään kommentoitavaa.
Haen näkökulmia. Miten ihmiset reagoivat. Osaan varautua siten ehkä lähipiirinkin reaktioihin?
Ap
No täysin itsekästähän tuo on. Aikuiset lapsetkin reagoivat vanhempiensa eroon. Ja ylipäätään hyvän parisuhteen heittäminen roskiin itsekkäistä syistä on mielestäni idioottimaista, mutta itse tiedät. Todennäköisesti tulee kadottamaan ja takaisin et tehtyä saa.
Siis ketä varten niissä parisuhteissa eletään? Sitä toista? Aikuisia lapsia? Eikö ole itsekkäämpää pysyä suhteessa jossa ei halua olla? Siinä varastaa toiselta mahdollisuuden parempaan.
Voihan sitä käännellä noinkin. Ydinkysymys on mistä se johtuu että ei halua olla? Apn avauksessa syy ei ole kumppanissa vaan apssa itsessään.
Ei tuossa ollut mitään kääntelyä, vaan kysymyksiä joihin et vastannut. Sillähän ei edes ole merkitystä miksi suhteessa ei enää viihdy, jos tietää ettei tilanne muutu.
Jos siis olettaa puhumatta ettei mikään muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synninpäästöäkö sä meiltä haet? Elät elämäsi just niin kuin tuntuu, ei siihen meillä muilla ole mitään kommentoitavaa.
Haen näkökulmia. Miten ihmiset reagoivat. Osaan varautua siten ehkä lähipiirinkin reaktioihin?
Ap
No täysin itsekästähän tuo on. Aikuiset lapsetkin reagoivat vanhempiensa eroon. Ja ylipäätään hyvän parisuhteen heittäminen roskiin itsekkäistä syistä on mielestäni idioottimaista, mutta itse tiedät. Todennäköisesti tulee kadottamaan ja takaisin et tehtyä saa.
Ihan oikeastiko jotkut ehdottaa, että siksi että aikuiset lapset voi "reagoida", ihmisen pitäisi pysyä parisuhteessa jossa voi huonosti lopun ikäänsä? Jotenkin ymmärrän vielä pienet, hyvin tarvitsevat lapset, että heidän takiaan pysyy liitossa joka ei ole karmea, mutta ei hyväkään, mutta että jopa lasten ollessa aikuisia täytyisi vaan pysyä siinä liitossa siksi ettei nämä "reagoi". Kyllä ne pääsee siitä reagoinnistaan hyvin yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hyvä Joulupukki: Elämäni on täydellistä ja kaikki on hyvin. Minulla on rakastava perhe, puoliso, olen terve eikä mitään muutakaan ongelmia. Paitsi yksi. Haluaisin aloittaa elämäni uudestaan. Olen kyllästynyt tähän nykyiseen ja kaipaan jotain uutta. Voisitko tuoda mulle jonkun uuden elämän, kiitos?
Terveisin Elämältäkaikensainmuttavieläkääneiriitä"
Eihän se elämä ole täydellistä, jos kerran haluaa isoa muutosta. Se voi olla täydellistä pintatasolta, mutta jotain puuttuu, muuten sitä isoa muutosta ei haluttaisi. Ihanko tosissaan joku ehdottaa, että pitäisi vaan tyytyä siihen, että ulkoiset kulissit on ok, vaikka söisi sielua kuinka?
Perfektionistit eivät olekaan sopivia parisuhteisiin. Raskaita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synninpäästöäkö sä meiltä haet? Elät elämäsi just niin kuin tuntuu, ei siihen meillä muilla ole mitään kommentoitavaa.
Haen näkökulmia. Miten ihmiset reagoivat. Osaan varautua siten ehkä lähipiirinkin reaktioihin?
Ap
No täysin itsekästähän tuo on. Aikuiset lapsetkin reagoivat vanhempiensa eroon. Ja ylipäätään hyvän parisuhteen heittäminen roskiin itsekkäistä syistä on mielestäni idioottimaista, mutta itse tiedät. Todennäköisesti tulee kadottamaan ja takaisin et tehtyä saa.
Siis ketä varten niissä parisuhteissa eletään? Sitä toista? Aikuisia lapsia? Eikö ole itsekkäämpää pysyä suhteessa jossa ei halua olla? Siinä varastaa toiselta mahdollisuuden parempaan.
Voihan sitä käännellä noinkin. Ydinkysymys on mistä se johtuu että ei halua olla? Apn avauksessa syy ei ole kumppanissa vaan apssa itsessään.
Ei tuossa ollut mitään kääntelyä, vaan kysymyksiä joihin et vastannut. Sillähän ei edes ole merkitystä miksi suhteessa ei enää viihdy, jos tietää ettei tilanne muutu.
Jos siis olettaa puhumatta ettei mikään muutu.
Tai jos tietää että haluaa lähteä vaikka kaikki muuttuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synninpäästöäkö sä meiltä haet? Elät elämäsi just niin kuin tuntuu, ei siihen meillä muilla ole mitään kommentoitavaa.
Haen näkökulmia. Miten ihmiset reagoivat. Osaan varautua siten ehkä lähipiirinkin reaktioihin?
Ap
No täysin itsekästähän tuo on. Aikuiset lapsetkin reagoivat vanhempiensa eroon. Ja ylipäätään hyvän parisuhteen heittäminen roskiin itsekkäistä syistä on mielestäni idioottimaista, mutta itse tiedät. Todennäköisesti tulee kadottamaan ja takaisin et tehtyä saa.
Ihan oikeastiko jotkut ehdottaa, että siksi että aikuiset lapset voi "reagoida", ihmisen pitäisi pysyä parisuhteessa jossa voi huonosti lopun ikäänsä? Jotenkin ymmärrän vielä pienet, hyvin tarvitsevat lapset, että heidän takiaan pysyy liitossa joka ei ole karmea, mutta ei hyväkään, mutta että jopa lasten ollessa aikuisia täytyisi vaan pysyä siinä liitossa siksi ettei nämä "reagoi". Kyllä ne pääsee siitä reagoinnistaan hyvin yli.
Olisi syytä ensin tunnistaa miksi voi huonosti ja sitten miettiä peilin edessä oma osuutensa siihen pahoinvointiin. Sen pahoinvoinnin syy kun usein löytyy peiliin katsomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synninpäästöäkö sä meiltä haet? Elät elämäsi just niin kuin tuntuu, ei siihen meillä muilla ole mitään kommentoitavaa.
Haen näkökulmia. Miten ihmiset reagoivat. Osaan varautua siten ehkä lähipiirinkin reaktioihin?
Ap
No täysin itsekästähän tuo on. Aikuiset lapsetkin reagoivat vanhempiensa eroon. Ja ylipäätään hyvän parisuhteen heittäminen roskiin itsekkäistä syistä on mielestäni idioottimaista, mutta itse tiedät. Todennäköisesti tulee kadottamaan ja takaisin et tehtyä saa.
Ihan oikeastiko jotkut ehdottaa, että siksi että aikuiset lapset voi "reagoida", ihmisen pitäisi pysyä parisuhteessa jossa voi huonosti lopun ikäänsä? Jotenkin ymmärrän vielä pienet, hyvin tarvitsevat lapset, että heidän takiaan pysyy liitossa joka ei ole karmea, mutta ei hyväkään, mutta että jopa lasten ollessa aikuisia täytyisi vaan pysyä siinä liitossa siksi ettei nämä "reagoi". Kyllä ne pääsee siitä reagoinnistaan hyvin yli.
Tämä hymyilytti itseänikin. Täytyy olla jos jonkinlaista mt-ongelmaa taustalla jos aikuinen ihminen hajoaa vanhempiensa eron takia.
Itse olisin onnellinen että saisivat lähteä etsimään mieleisempää elämää. Olen vanhemmistani erillinen ihminen jolle heidän parisuhteensa tila ei edes kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synninpäästöäkö sä meiltä haet? Elät elämäsi just niin kuin tuntuu, ei siihen meillä muilla ole mitään kommentoitavaa.
Haen näkökulmia. Miten ihmiset reagoivat. Osaan varautua siten ehkä lähipiirinkin reaktioihin?
Ap
No täysin itsekästähän tuo on. Aikuiset lapsetkin reagoivat vanhempiensa eroon. Ja ylipäätään hyvän parisuhteen heittäminen roskiin itsekkäistä syistä on mielestäni idioottimaista, mutta itse tiedät. Todennäköisesti tulee kadottamaan ja takaisin et tehtyä saa.
Siis ketä varten niissä parisuhteissa eletään? Sitä toista? Aikuisia lapsia? Eikö ole itsekkäämpää pysyä suhteessa jossa ei halua olla? Siinä varastaa toiselta mahdollisuuden parempaan.
Voihan sitä käännellä noinkin. Ydinkysymys on mistä se johtuu että ei halua olla? Apn avauksessa syy ei ole kumppanissa vaan apssa itsessään.
Ei tuossa ollut mitään kääntelyä, vaan kysymyksiä joihin et vastannut. Sillähän ei edes ole merkitystä miksi suhteessa ei enää viihdy, jos tietää ettei tilanne muutu.
Jos siis olettaa puhumatta ettei mikään muutu.
Tai jos tietää että haluaa lähteä vaikka kaikki muuttuisi.
Eli pakenee. Itsensä kohtaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synninpäästöäkö sä meiltä haet? Elät elämäsi just niin kuin tuntuu, ei siihen meillä muilla ole mitään kommentoitavaa.
Haen näkökulmia. Miten ihmiset reagoivat. Osaan varautua siten ehkä lähipiirinkin reaktioihin?
Ap
No täysin itsekästähän tuo on. Aikuiset lapsetkin reagoivat vanhempiensa eroon. Ja ylipäätään hyvän parisuhteen heittäminen roskiin itsekkäistä syistä on mielestäni idioottimaista, mutta itse tiedät. Todennäköisesti tulee kadottamaan ja takaisin et tehtyä saa.
Ihan oikeastiko jotkut ehdottaa, että siksi että aikuiset lapset voi "reagoida", ihmisen pitäisi pysyä parisuhteessa jossa voi huonosti lopun ikäänsä? Jotenkin ymmärrän vielä pienet, hyvin tarvitsevat lapset, että heidän takiaan pysyy liitossa joka ei ole karmea, mutta ei hyväkään, mutta että jopa lasten ollessa aikuisia täytyisi vaan pysyä siinä liitossa siksi ettei nämä "reagoi". Kyllä ne pääsee siitä reagoinnistaan hyvin yli.
Olisi syytä ensin tunnistaa miksi voi huonosti ja sitten miettiä peilin edessä oma osuutensa siihen pahoinvointiin. Sen pahoinvoinnin syy kun usein löytyy peiliin katsomalla.
Tai sitä puolisoa katsomalla, tai yhteistä henkilökemiaa katsomalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synninpäästöäkö sä meiltä haet? Elät elämäsi just niin kuin tuntuu, ei siihen meillä muilla ole mitään kommentoitavaa.
Haen näkökulmia. Miten ihmiset reagoivat. Osaan varautua siten ehkä lähipiirinkin reaktioihin?
Ap
No täysin itsekästähän tuo on. Aikuiset lapsetkin reagoivat vanhempiensa eroon. Ja ylipäätään hyvän parisuhteen heittäminen roskiin itsekkäistä syistä on mielestäni idioottimaista, mutta itse tiedät. Todennäköisesti tulee kadottamaan ja takaisin et tehtyä saa.
Ihan oikeastiko jotkut ehdottaa, että siksi että aikuiset lapset voi "reagoida", ihmisen pitäisi pysyä parisuhteessa jossa voi huonosti lopun ikäänsä? Jotenkin ymmärrän vielä pienet, hyvin tarvitsevat lapset, että heidän takiaan pysyy liitossa joka ei ole karmea, mutta ei hyväkään, mutta että jopa lasten ollessa aikuisia täytyisi vaan pysyä siinä liitossa siksi ettei nämä "reagoi". Kyllä ne pääsee siitä reagoinnistaan hyvin yli.
Tämä hymyilytti itseänikin. Täytyy olla jos jonkinlaista mt-ongelmaa taustalla jos aikuinen ihminen hajoaa vanhempiensa eron takia.
Itse olisin onnellinen että saisivat lähteä etsimään mieleisempää elämää. Olen vanhemmistani erillinen ihminen jolle heidän parisuhteensa tila ei edes kuulu.
Missä on sanottu että aikuinen lapsi hajoaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synninpäästöäkö sä meiltä haet? Elät elämäsi just niin kuin tuntuu, ei siihen meillä muilla ole mitään kommentoitavaa.
Haen näkökulmia. Miten ihmiset reagoivat. Osaan varautua siten ehkä lähipiirinkin reaktioihin?
Ap
No täysin itsekästähän tuo on. Aikuiset lapsetkin reagoivat vanhempiensa eroon. Ja ylipäätään hyvän parisuhteen heittäminen roskiin itsekkäistä syistä on mielestäni idioottimaista, mutta itse tiedät. Todennäköisesti tulee kadottamaan ja takaisin et tehtyä saa.
Siis ketä varten niissä parisuhteissa eletään? Sitä toista? Aikuisia lapsia? Eikö ole itsekkäämpää pysyä suhteessa jossa ei halua olla? Siinä varastaa toiselta mahdollisuuden parempaan.
Voihan sitä käännellä noinkin. Ydinkysymys on mistä se johtuu että ei halua olla? Apn avauksessa syy ei ole kumppanissa vaan apssa itsessään.
Ei tuossa ollut mitään kääntelyä, vaan kysymyksiä joihin et vastannut. Sillähän ei edes ole merkitystä miksi suhteessa ei enää viihdy, jos tietää ettei tilanne muutu.
Jos siis olettaa puhumatta ettei mikään muutu.
Tai jos tietää että haluaa lähteä vaikka kaikki muuttuisi.
Eli pakenee. Itsensä kohtaamista.
Ap on kohdannut itsensä ja tietää mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synninpäästöäkö sä meiltä haet? Elät elämäsi just niin kuin tuntuu, ei siihen meillä muilla ole mitään kommentoitavaa.
Haen näkökulmia. Miten ihmiset reagoivat. Osaan varautua siten ehkä lähipiirinkin reaktioihin?
Ap
No täysin itsekästähän tuo on. Aikuiset lapsetkin reagoivat vanhempiensa eroon. Ja ylipäätään hyvän parisuhteen heittäminen roskiin itsekkäistä syistä on mielestäni idioottimaista, mutta itse tiedät. Todennäköisesti tulee kadottamaan ja takaisin et tehtyä saa.
Ihan oikeastiko jotkut ehdottaa, että siksi että aikuiset lapset voi "reagoida", ihmisen pitäisi pysyä parisuhteessa jossa voi huonosti lopun ikäänsä? Jotenkin ymmärrän vielä pienet, hyvin tarvitsevat lapset, että heidän takiaan pysyy liitossa joka ei ole karmea, mutta ei hyväkään, mutta että jopa lasten ollessa aikuisia täytyisi vaan pysyä siinä liitossa siksi ettei nämä "reagoi". Kyllä ne pääsee siitä reagoinnistaan hyvin yli.
Tämä hymyilytti itseänikin. Täytyy olla jos jonkinlaista mt-ongelmaa taustalla jos aikuinen ihminen hajoaa vanhempiensa eron takia.
Itse olisin onnellinen että saisivat lähteä etsimään mieleisempää elämää. Olen vanhemmistani erillinen ihminen jolle heidän parisuhteensa tila ei edes kuulu.
Missä on sanottu että aikuinen lapsi hajoaisi?
Ei käytetty sanaa hajota, mutta sanottiin eroavia vanhempia itsekkäiksi siksi että aikuiset lapset reagoivat.
Tuskin siis positiivista reagointia tarkoitettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synninpäästöäkö sä meiltä haet? Elät elämäsi just niin kuin tuntuu, ei siihen meillä muilla ole mitään kommentoitavaa.
Haen näkökulmia. Miten ihmiset reagoivat. Osaan varautua siten ehkä lähipiirinkin reaktioihin?
Ap
Jumala vihaa hylkäämistä ja valansa rikkomista. Niin minäkin.
Itsekin haluaisin että partneri vaihtuisi vaikkapa 2 vuoden välein kyllä vaihtelu virkistäisi, välillä vaaleaa ja välillä tummaa, väillä tiukkaa ja välillä löysää : )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synninpäästöäkö sä meiltä haet? Elät elämäsi just niin kuin tuntuu, ei siihen meillä muilla ole mitään kommentoitavaa.
Haen näkökulmia. Miten ihmiset reagoivat. Osaan varautua siten ehkä lähipiirinkin reaktioihin?
Ap
No täysin itsekästähän tuo on. Aikuiset lapsetkin reagoivat vanhempiensa eroon. Ja ylipäätään hyvän parisuhteen heittäminen roskiin itsekkäistä syistä on mielestäni idioottimaista, mutta itse tiedät. Todennäköisesti tulee kadottamaan ja takaisin et tehtyä saa.
Ihan oikeastiko jotkut ehdottaa, että siksi että aikuiset lapset voi "reagoida", ihmisen pitäisi pysyä parisuhteessa jossa voi huonosti lopun ikäänsä? Jotenkin ymmärrän vielä pienet, hyvin tarvitsevat lapset, että heidän takiaan pysyy liitossa joka ei ole karmea, mutta ei hyväkään, mutta että jopa lasten ollessa aikuisia täytyisi vaan pysyä siinä liitossa siksi ettei nämä "reagoi". Kyllä ne pääsee siitä reagoinnistaan hyvin yli.
Olisi syytä ensin tunnistaa miksi voi huonosti ja sitten miettiä peilin edessä oma osuutensa siihen pahoinvointiin. Sen pahoinvoinnin syy kun usein löytyy peiliin katsomalla.
Tai sitä puolisoa katsomalla, tai yhteistä henkilökemiaa katsomalla.
Kun sitä syyttävää sormea kääntää vaikeissa tilanteissa aina itsestään poispäin niin tokkopa mahdollisista seuraavista suhteista tulee rakkaudellisia. Ja nyt en puhu alkuhuumasta jota jotkut keskenkasvuiset luulevat rakkaudeksi. Ei se sitä ole. Hormoniryöppy vain.
Vierailija kirjoitti:
Meinaat alkaa jakamaan tu$$ua ja voimaantumaan?
Sitäpä tässä ap trolli hakee. Kannustusta tuolle.
Minä erosin vaimostani 8 yhteisen vuoden jälkeen koska hänen kanssaan oli liian turvallinen olla.
Ei ikinä yhtään riitaa,ei edes pientä kinaa,kaikki vain ikäänkuin soljui leppoisasti eteenpäin.
Koulukiusattuna ja alkoholistiperheen lapsena en tuntenut oloani kotoisaksi ja päätin lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinaat alkaa jakamaan tu$$ua ja voimaantumaan?
Sitäpä tässä ap trolli hakee. Kannustusta tuolle.
Tyypillinen Nainen siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synninpäästöäkö sä meiltä haet? Elät elämäsi just niin kuin tuntuu, ei siihen meillä muilla ole mitään kommentoitavaa.
Haen näkökulmia. Miten ihmiset reagoivat. Osaan varautua siten ehkä lähipiirinkin reaktioihin?
Ap
No täysin itsekästähän tuo on. Aikuiset lapsetkin reagoivat vanhempiensa eroon. Ja ylipäätään hyvän parisuhteen heittäminen roskiin itsekkäistä syistä on mielestäni idioottimaista, mutta itse tiedät. Todennäköisesti tulee kadottamaan ja takaisin et tehtyä saa.
Ihan oikeastiko jotkut ehdottaa, että siksi että aikuiset lapset voi "reagoida", ihmisen pitäisi pysyä parisuhteessa jossa voi huonosti lopun ikäänsä? Jotenkin ymmärrän vielä pienet, hyvin tarvitsevat lapset, että heidän takiaan pysyy liitossa joka ei ole karmea, mutta ei hyväkään, mutta että jopa lasten ollessa aikuisia täytyisi vaan pysyä siinä liitossa siksi ettei nämä "reagoi". Kyllä ne pääsee siitä reagoinnistaan hyvin yli.
Olisi syytä ensin tunnistaa miksi voi huonosti ja sitten miettiä peilin edessä oma osuutensa siihen pahoinvointiin. Sen pahoinvoinnin syy kun usein löytyy peiliin katsomalla.
Tai sitä puolisoa katsomalla, tai yhteistä henkilökemiaa katsomalla.
Kun sitä syyttävää sormea kääntää vaikeissa tilanteissa aina itsestään poispäin niin tokkopa mahdollisista seuraavista suhteista tulee rakkaudellisia. Ja nyt en puhu alkuhuumasta jota jotkut keskenkasvuiset luulevat rakkaudeksi. Ei se sitä ole. Hormoniryöppy vain.
Ei tarvitse kääntää, mistä sellaisen idean sait?
Aapee ei syytä miestään ja minä sanoin että syitä eroon voi olla monia; itsessä, toisessa tai yhteisessä kemiassa. Tai kaikissa.
Sinä ilmeisesti ajattelevat että eroa haluavassa ihmisessä on aina jotain vikaa joka korjaantuisi peliin katsomalla jotenkin maagisesti.
Alue: Aihe vapaa
Ei tuossa ollut mitään kääntelyä, vaan kysymyksiä joihin et vastannut. Sillähän ei edes ole merkitystä miksi suhteessa ei enää viihdy, jos tietää ettei tilanne muutu.