Puhumattomuus parisuhteessa. Miten koette sen? Varsinkin haluaisin tähän sen puhumattoman kommentteja, miksi et puhu vaikka moni parisuhteen solmu avautuisi sillä?
Mulla kotona puhumaton mies. Muutama parisuhteeseen liittyvä asia painaa omaa mieltä ja niistä olisi hyvä keskustella. Mutta kun yritän, toinen vaikenee tai sitten suuttuu ja tyyliin menee jo eropapereita tulostelemaan kun "hän ei kerran kelpaa mulle". Ja kun mies ei puhu, niin minä pidän sitten oikeana sitä miten asian päässäni oletan. Ja minä en mielellään saa ottaa kipeitä asioita esille koska häntä ahdistaa ja ilmeisesti kokee ne jollain tapaa arvosteluna itseään kohtaan, en tiedä. Eli tästä seurauksena vetäytyvä puhumaton ja hyökkäävä minä, silloin kun kehtaan nostaa jonkin asian esille. Toisaalta kun tietää että puhumatonta ahdistaa, on hirveän vaikea aloittaa mistään parisuhteeseen liittyvästä aiheesta keskustelua kun toinen kokee sen painostamisena ja vetäytyy entistä enemmän.
Millaisia kokemuksia teillä? Puhumaton, miksi et puhu?
Olen mies. Joku varmaan kutsuisi minua puhumattomaksi, vaikka en näe tätä joko-tai asiana vaan jatkumona, jolle jokainen ihminen asettuu. Jokainen puhuu asioitaan eri verran. Puhumisen määrä voi myös vaihdella, koska me kaikki muutumme ajan kanssa johonkin suuntaan.
Koen, että minun ei olisi vaikea puhua parisuhteessani, jos saisin kokemuksen, että minua kuunnellaan, minua ei tuomita, eikä syytellä. Kun olen koittanut joskus kipeistä asioistani puhua, niin vaimo ei ole ymmärtänyt, miten toista ihmistä kuunnellaan kunnioittavasti.
Tulkitsen, että hän haluaa nähdä rinnallaan vahvan ihmisen, jolla menee hyvin. Jos puheeni kertoo joskus toisenlaista tarinaa ja menee syviin vesiin, niin joudun sitten kärsimään puhumisen seurauksista tuomion. En siis voi vapaasti ilmaista sisäistä maailmaani tässä parisuhteessa. En halua myöskään päättää parisuhdetta, koska en tahdo jäädä yksinkään enkä myöskään vaihtaa.
Uskon, että moni "puhumattomasta miehestä" kärsivä nainen on sokea omalle henkiselle väkivallalleen. Mies on vaiennettu, eikä hän voi sanoa sitä, koska siitä seuraisi syyttelyä, riitelyä, tuomitsemista ja emotionaalista hylkäämistä.
Tiedän, että tämä viesti tulee saamaan mammoilta runsaasti alapeukkuja. Ette te oikeasti halua kuulla, mitä mies ajattelee.