Miten toimisit tälläisessä tilanteessa äitinä. Tulisit kaupasta kävellen kotiin ja 14v tyttäresi

.kuin se että tyttäresi on nyt leimattu hullun meuhkaajan tytöksi

Ja nolaamisen uskon tuovan vain turhaa kismaa äidin ja tyttären välille.

Itse olisin tervehtinyt ja korkeintaan nätisti sanonut että ettekö te palele? Illalla kotona olisin sitten puhunut asioista.

mutta en itse sitä niin ajatellut. Mutta en kyllä tahdo että tyttöni vastaisuudessakaan jättää kouluruokailun väliin tai on toppisillaan parissa plussa-asteessa tai meikkaa itsensä muriaaniksi koulun välkällä...



Mutta kiitos rehellisistä mielipiteistänne!



ap

kysynyt että mitäs tytöt tekee täällä kesken koulupäivän. Kai sentään koulualueelta poistuminen on edelleen yläasteellakin kiellettyä, joten se olisi ihan asiallinen kysymys. Samoiten voisin vähistä vaatteista huomautttaa koko joukolle mutta kevyesti tyyliin: pistäkää nyt ihmeessä vähän enemmän päälle, ettette vilustu.



Muusta juttelisin tytön kanssa sitten kotona kahdestaan. Sinuna joustaisin tuosta meikittömyydestä enkä räyhäisi ihan tolkuttomasti vaatteista. On aika vaarallista lähteä tuon ikäisen kanssa sille linjalle, että äiti ei hyväksy ollenkaan tytön yrityksiä sopeutua kaveriporukkaan. Teinit kun tuppaa pakon edessä valitsemaan ne kaverit ja siitä ei aina hyvää seuraa.

Sanot että keitti pikkasen yli ja taisit hiiltyä liikaa.

Tyttö on kertoillut koulun jälkeen iloisena koulukuulumisiaan ja muutenkin jutellaan paljon. Ehkei murheistaan kerro niin paljoa kuin aiemmin, mutta kuulunee ikään. On mielestäni ollut sellainen aika kiltti ja kunnollinen tyttö, siksi tuo varmaan niin järkytyksenä tuli.



ap

menikö oppi perille??

oppi lämpimistä vaatteista ja karkkien epäterveellisyydestä?? tuskin.

Ei teinit niin tyhmiä ole etteivät olisi näitä asioita tienneet.



Ainut mikä niille jäi mieleen että XX:n mutsi on pimee... seuraava vaihe varmaan sit on että ap:n tytär ottaa pitkät...

kysyny iloisesti, että oottehan syöneet ruokaakin ja jatkanu matkaa. Illalla olisin sitten kysyny tyttäreltä, että eikö sillä tule kylmä? Jos ei tule, niin olkoon vähissä vaatteissa.



Meikkaamiseen tai hiuksiin en olisi puuttunut heti, mutta olisin kysellyt, haluaako tyttö lähteä mun kaa tyttöjen meikki-iltaan. Noissa yrityksissä kun ammattilaiset opettaa meikkaamaan ja varmasti sanovat, mikä minkäkin ikäiselle sopii.



En olisi nolannut.



Näin siis haluaisin toimia. Kun ei ole kokemusta tosta, niin voihan olla, että sekoaisin samalla lailla kuin ap.

jotkut 14v tekee sitäkin. Oli kavereidensa kanssa



Ei polttanut kessua, se iso +.



Hieman ylireagointia ehkä?

Itselläni ei vielä ole teini-ikäistä, mutta jo näiden pikkukoululaisten (ja nuorempienkin) puhuttelut ja kurinpalautukset olen hoitanut muuten kuin kavereiden silmien edessä.



Silloin keskustelu voi olla jopa tuloksellista, tuo vain lisää kapinoinnin tarvetta.



Pyydä anteeksi tytöltä nolaaminen ja sitten jutelkaa asiasta muuten. Ei sinun silti tarvitse tekoja hyväksyä!

Mutta en kyllä tahdo että tyttöni vastaisuudessakaan jättää kouluruokailun väliin tai on toppisillaan parissa plussa-asteessa tai meikkaa itsensä muriaaniksi koulun välkällä...

ap

Tuota, luuletko, että meuhaamisesi jotenkin auttoi? Että tyttö tästä lähtien pukeutuu säänmukaisesti eikä meikkaa? Korkeintaan hän joutuu entistä enemmän yrittämään olla kova, että muut uskovat, ettei hän välitä "hullusta ämmästä", joka on äidiksi sattunut...

Mutta reaktiosi oli ihan ymmärrettävä. Joka tapauksessa sinun kannattaa pyytää tytöltä anteeksi omaa käytöstäsi (itse asiaa ei tarvitse hyväksyä ja senkin voi samalla sanoa!)

kuin ap. Jos oisin odottamatta moisen näyn nähnyt, niin reagointitapa olisi ollut kyllä sama. Ei varmaan kivaa tytöstä, mutta ei voi syyttää kuin itteänsä siitä. 14 vuotias on vielä lapsi ja minä olen se joka hälle kyllä ohjeet antaa, olipa kavereita sitten paikalla tai ei. Ja saattaisinpa vielä soittaa näiden muiden "murjaanienkin" äideille ja asiasta keskustella. Enimmän kiukun lauhduttua varmaan illalla anteeksi pyytänyt reagointitapaa, mutta en asiasisältöä. Joku tolkku sitä pitää kakaroillakin olla!

sanonut että meillä onkin sitten illalla pienoinen keskustelutuokio.....

En olisi kyllä siinä räyhännyt, sama hoituu illalla kahdenkesken ja ainakin yhtä tehokas on!

Olen aina sanonut, että niin kauan kun lapsi on alle 18v, niin minä olen vastuussa hänestä. Kyllä minuakin oma äiti on tullut vielä 15v hakemaan kotiin, koska en muuten tullut. Silloin se saattoi nolostuttaa hieman, mutta nyttemmin tajuan, että äiti silloin ihan oikeasti välitti. Eikä suinkaan siitä, että millainen maine hänellä mahtoi olla minun teinikavereideni keskuudessa.

Nykyään myös monet sen aikaisesta kavereista ovat edelleen minun äitini kanssa tekemissä.

että mä ojentaisin tuollaisessa tilanteessa koko porukkaa. Oletettavasti kaikki tytöt tietää, että omakaan äiti ei tykkäisi jos näkisi tyttönsä vähissä vaatteissa ruokiksella karkkipussin kimpussa. Meikit ja hiustyyli on eri asia, niistä ei kannata julkisesti arvostella. Mutta ihan selvien hölmöyksien suhteen tämä koko kylä kasvattaa -mentaliteetti on melko tehokas: kukaan ei joudu yksi nolatuksi ja kaikki saavat muistutuksen siitä, että kiinnijääminen on ihan mahdollista.



Pahinta mitä voit lapsellesi julkisesti huutaa on, että "minun lapseni ei ainakaan saa tehdä noin vaikka muut tekisikin". Se rajaa lapsen kaveripiirin ulkopuolelle ja loukkaa muita lapsia ja herättää kapinahenkeä kaikissa.

Olisin moikannut ja kysynyt kaikilta tytöiltä, et eikös ole pikkasen kylmä tolleen toppisilleen. Ja huumorintajuisesti pyöritellyt päätäni. Ja vinkannut lähtiessäni et muistakaahan ehtiä tunnille.



Ja minulla on 16v ja 15v nuoret

Mun 14v tyttö ja hänen kaverinsa tietävät, että tykkään heistä kaikista.

Ihan varmasti olisin mennyt(ja olen mennytkin) juttelemaan. Kysynyt mitä teettä täällä? Kenen luvalla ja miksi? Joko ootta syönyt? mitä oli ruokana? Meikeistä tuskin olisin sanonut mitään(kotona tekevä hienoja sotamaalauksia ja kampauksia ja tärkeää on että minä nauran niille) Olisin voinut kysyä, että onko teillä jotenkin erikoinen päivä koulussa tänään??(tietävät kyllä mitä tark) Vaatteista olisin kyllä antanut palautetta kaikille terveydenhoitajan uskottavuudella=)(vaikken olekkaan nyt terkkarina)

Karkkia olisin kyllä kerjännyt itsellenikin.

MUTTA minä olenkin se hullu Ämmä joka puuttuu joka asiaan ja soittaa myös poliisille alaikäsistä mopopojista ja juovuksis ajelevista.

Varmaan tyttöni minua häpeää, mutta kaverinsa kyllä tervehtivät minua aina kun näkevät olivat kenen kanssa tahansa. Minusta minulla on aikuisena ja vanhempana velvollisuus katsoa vähän muittenkin lasten perään sillä täysiä lapsiaha 14v vielä ovat.

Mitens sitten suu pannaan? 14 v ansaitsee jo vähän erilaista kohtelua kuin 5v.

On siitä jokunen vuosi aikaa, kun olin yläasteella enkä todellakaan käynyt joka päivä syömässä kouluruokaa, jos ei maistunut. Tiesin kyllä mistä ruuasta pidän ja mistä en..

Voin uskoa, että äitini olisi käyttäytynyt juuri samalla tavalla kuin sinä. Sai hävetä silmät päästä ja luokkakaverit huomauttelivat asiasta pitkään. Ei tuntunut mukavalta, kun muutenkin olin arka teini..

Ole iloinen, että lapsellasi on ystäviä eivätkä he tosiaan olleet röökaamassa vaan karkkia syömässä..

Meikkaamaan voit häntä opettaa hillitymmin, jos naama oli mielestäsi liian räväkästi tällätty. Samoten hiukset, se nyt sattuu olemaan nykyajan tyyli pöyhiä tukka sekaisin.



Jutelkaapa näistä muotiasioista tyttäresi kanssa kotona.. eikä räyhäämällä kavereitten edessä.

Meuhkaamisella ei saa mitään hyvää aikaan. 14-vuotias on jo lähestymässä nopeasti ikää, jolloin kaverit ovat tärkeämpiä kuin vanhemmat ja vanhemmille sanotaan aivan avoimesti vastaan eikä totella. Ihan turha kärjistää, jos tuon kummempaa ei ole tapahtunut.



Asioista puhutaan kahden kesken kotona noudattaen ihan samoja periatteita kuin vaikkapa silloin, kun oma rakas aviomies on mokannut. Siis ensin rakennetaan hyvä ilmapiiri ja sitten vasta otetaan asia esiin, ja mahdollisimman kiihkottomasti. Meillä jos katson nuorta pitkään kaupungilla, hän tietää, että kotona puhutaan. Hänellä on yleensä jo puheenvuoro valmiina. Minun ei tarvitse koskaan nolata häntä - enhän nolaa miestänikään hänen työkavereidensa edessä.



Mikä siinä oikein on, että niin monilla äideillä on mielestään oikeus kohdella nuoriaan miten tahansa? Kaikkien muiden kohdalla hyvät tavat muistetaan, mutta nuorta saa sättiä julkisesti.