Psykologi teki lastensuojeluilmoituksen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä ei ole provo, niin sitten valitus psykologin toiminnasta. Hän on rikkonut ehdotonta vaitiolovelvollisuuttaan, jos et jollakin tavalla ilmaissut olevasi vaarallinen lapsille.

Oikeasti vanhanaikainen terveydenhoitohenkilökunta piti tiukasti kiinni salassapitovelvollisuudesta. Heille oli tärkeämpää se, että potilas saa hoitoa ja paranee  kuin se, että asiakas ei uskalla hakea hoitoa kun pelkää jotain ilmoitusta.

Voin sanoa jo etukäteen että tuollainen valitus ei johda yhtään mihinkään. Toki sen voi halutessaan tehdä, mutta psykologi on toiminut täysin oikein ja hänellä on jopa viran puolesta velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos hän epäilee että hänen asiakkaansa ei kykene huolehtimaan vastuullaan olevista alaikäisistä lapsista.

Onko tässä keskustelussa täysin unohdettu se tosiasia, että aika monella lapsella on vielä tänäkin päivän kaksi huoltajaa?

Luultavasti ihan jokaisesta lapsesta pitäisi tehdä lasu, jos äidin väsymyksen vuoksi oli velvollisuus tehdä se. Suuri osa äideistä on jossakin vaiheessa hyvin väsynyt, vaikka perheen toinen huoltaja osallistuisi myös lasten hoitoon.

Olet oikeassa. Pelkän väsymyksen takia ei lasuja tehdä, vaan kehotetaan yrittää nukkua.

Ap on kertonut psykologille muutakin kuin olevansa väsynyt. Esim olevansa masentunut. Ei pelkän väsymyksen takia käydä psykologilla.

Jos tosiaan lasu on vain väsymyksestä, niin ei hätää ap. Järjestä aikaa nukkua niin voit lasulle sanoa että paranit jo.

Vierailija kirjoitti:

Psykologit on per seestä. Mulla oli aika, menin, olin puhdas ja puhtaat vaatteet, oli kirjoittanut omakantaan että näytin homssuiselta. wtf?!

Ei kannata lukea tekstejä ollenkaan, tulee vain paha mieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa järkyttää se, että monille se oma häpeä ja stressi lasusta painaa enemmän kuin lasten hätä. Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia. Ja toimet taas tarkoittavat harvoin huostaanottoa, jonka moni automaattisesti yhdistää lasuun. Mutta better safe than sorry.

Opettajilla, psykologeilla yms. on velvollisuus tehdä lasu, jos huoli herää, ja lastensuojelu ryhtyy toimiin, jos on aihetta. Aika usein vanhemmat pitävät itseään täydellisinä ja ovat sitä mieltä, että kaikki on ok, vaikka lapsi eläisi vakavan kaltoinkohtelun tai laiminlyönnin alla. Vedotaan siihen, että lastensuojelua tarvitsevat vain moniongelmaiset päihdeperheet, mutta kyllä niitä ongelmia on myös perheissä, joissa kaikki on ulospäin hyvin.

"Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia." Arviointi voi kestää ensipuhelusta 3 kk eteenpäin siihen tietoon, avataanko asiakkuus vai ei. Lasuilmoitus voi olla äärimmäisen stressaava kokemus, vaikka yhtään mitään hätää lapsella ei olisi ollut. Lasun piirissä oleminen voi aiheuttaa esim. sen, ettei saa apua mahdollisissa hedelmättömyysongelmissa. Tiedätkö yhtään, millaista on syyttömänä valvoa kuukausikaupalla öitä ja pohtia, joutuuko myymään kotinsa ja lähtemään perheen kanssa ulkomaille etsimään paikkaansa? Jot et tiedä, älä ala selittelemään, ettei lasu voi aiheuttaa mitään kaiken ollessa lapsella hyvin.

Jos valvot öitä ja olet ulkomaille lähdössä laskun takia, sille todellakin on jokin syy. Vainoharhasu ovat sitä luokkaa, että lapsesi todennäköisesti kärsivät ja ongelmasi näkyvät myös ulospäin. Lasu on tehty ihan syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on erikoisia ajattelutapoja! Siis mitä pahaa lastensuojelussa on? Jos on väsynyt lastensuojelun kautta saa hyvin apua tilanteeseen. Silloin on paremmat mahdollisuudet eri palveluihin.

Itse yksinhuoltajana sain lastensuojelun kautta esim. tukiperheen ja lastenhoitoapua itselleni maksuttomasti esim. 5 tuntia viikottain. 59

Itselläni pelkkää hyvää sanottavaa lastensuojelun palveluista.

Joillakin kyllä hyvin erikoinen käsitys, ei voi muuta ku ihmetellä. Turha kitistä että väsynyt eikä jaksa, kun ei ole edes valmis ottamaan apua vastaan. Siis mitä ihmiset pelkää lastensuojelussa? Hui nyt ne ottaa lapset huostaan kun äiti on vähän väsynyt! Hohhoijaa.. ei liity millään tavalla huostaanottoon, kuin hyvin harvoissa tapauksissa. Se on niin paljon kaikkea muuta. Kannattaisi laittaa lapsi/lapset etusijalle ja miettiä, onko heidän edun mukaista jos äiti ei jaksa/voi hyvin ja ottaa kaikki mahdollinen apu vastaan, ennenkuin tilanne pääsee pahenemaan.

Onko ihmisillä mahdollisesti epäselvyyttä mm. siitä kuinka kauan voi lasten lastensuojelun asiakkuudet kestää ja tukea saada koteihin ilman päätymistä avohuollon sijoituksiin tai huostaanottoihin? Montako vuotta yhtäjaksoisesti enimmillään lastensuojelun asiakkuus voi kestää ilman tuollaisiin ratkaisuihin päätymistä?

Montako vuotta tuollainen tukiperhekin voi olla perheillä lastensuojelun asiakkuuden kautta? Eihän silloin välttämättä muuta tukea kaikki perheet edes tarvitse. Tietenkin on ne pakolliset asiakassuunnitelmat.

Ei ole mitään tiettyä aikarajaa. Tukea saa, kunnes tuen tarve päättyy. Säännöllisesti tehdään tilannearvio. Kontakti toki päättyy viimeistään kun lapsi täyttää 18v.

Monien on varmasti vaikea luottaa siihen, että lapset saavat olla kotona 18-vuotiaaksi asti, eikä lastensuojelu (+terveydenhuolto?) ala suunnittelemaan muita ratkaisuja perheen tilanteeseen pitkästä asiakkuudesta johtuen (aina ei välttämättä edes kerrota perheelle havainnoista, jotka tehdään, jolloin perheellä ei edes ole mahdollisuutta muuttaa sellaisia asioita. Kirjauksiin kyllä voi asioita päätyä, joita ei puheeksi perheen kanssa edes oteta. Miksi sellaista tietoa kerätään. Eihän sellainen edistä lasten etua ).

Onko käytännön kokemuksia jo kertynyt pitkistä kotiin tukemisista joillekin käytännössä (anonyyminä, varmistettuna, että asia on totta)?

Kuule tuollaisia lasuja joku voi tekaista ihan kiusallaan, kun vaan olet astunut jonkun varpaille, vaikka et ole käynyt edes psykologilla kertaakaan etkä valitellut kenellekään mitään. Sitten shhh, ei saa puhua eikä selvitellä,kun on niin henkilökohtaisia, jos joku haluaa kyseenalaistaa, onko koko paska totta.

Monille tässä ketjussa omat fiilikset näyttävät merkitsevän enemmän kuin lasten elämä, jonka lastensuojelu voi viime kädessä turvata. Joskus ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, mutta parempi tehdä ns. turhaan kuin jättää tekemättä. Vanhemman paha mieli on pieni hinta sille, että yhdenkin lapsen elämä saadaan pelastettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

voi ei saat apua onpa ihan kamalaa nyyh nyyh

Ei lastensuojeluilmoitus tarkoita avun saamista.

Päinvastoin, huomattavasti todennäköisemmin ilmoituksesta seuraa vain stressiä, lukemattomia tapaamisia, seurantaa ja varpaillaan oloa. Hyvin harvoin se johtaa minkäänlaiseen avun saamiseen. Eli ilmoitus yleensä vain lisää huonovointisuutta perheessä.

Juuri tämä. Jospa automaattilasujen tekijät joskus kysyisitte, miltä tuntui joutua tällaisen kohteeksi ja mitä siitä seurasi... Vastaus ei monellakaan ilmentäisi kiitollisuutta.

Eipä sitä lasua ole koskaan mukavaa tehdä. Itselläni on siihen oltava aika painavat perusteet, että lähden sitä tekemään.

Yhteydenottoja työntekijä voi nähtävästi tehdä lastensuojeluun myös niin, ettei tarvitse tehdä mitään virallisia lastensuojeluilmoituksiakaan, mikäli tietää lastensuojelun asiakkuuksista. Kerrotaankin perheille itselleen kaikista näistä yhteydenotoista? Terveydenhuollosta vai sosiaalihuollosta?

Ei yhteydenottoa voi tehdä ellei ole vanhemmalta/lapselta lupaa. Jos lupaa ei anneta, on ilmoitusvelvollisuus kuitenkin olemassa ja tarvittaessa lasuilmoituksen voi tehdä kirjallisena (tai erittäin kiireellisessä tapauksessa suullisesti.

Jos lupa yhteistyöhön on annettu, sitten voi soittaa ja keskustella tilanteesta.

Ja lasulla on joissain tapauksissa oikeus pyytää tietoja jos tarvitsevat asiakaslapsesta. Mutta silloin tekevät kirjallisen pyynnön.

Eli kirjallinen pyyntö, jos lapsesta tarvitsee tietoja. Entä, onko samoin, jos vanhemman terveydentilasta sosiaalityöntekijä kyselee terveydenhuollosta.

Sekin on yleistynyt käytäntö, että soss.t kyselee huoltajan terveydentilasta, vaikka terveydenhuollosta eivät mitään huolta olisi terveydenhuollon työntekijät nähneetkään. Samoin he kyselevät automaattisesti ilman työntekijöiden ilmoittamaa huolta myös päivähoidosta ja koulusta lasten voinnista. Paikallisempi tai yleisempi tapa nykyään.

Onko terveydenhuollolle tietoa tästä yleistyneestä tavasta, että se ei tarkoita vain sitä, että olisi suurempi riskinen perhe vaan sitäkin, että niin voidaan toimia muidenkin perheiden kanssa lastensuojelun kehittämiseksi. Ennakkoluulojakin tuollainen työntekijöille luo, jos nuo perheet, joista soss.tt kyselee ilman heidän tekemiään ilmoituksia lapsesta tai vanhemman terveydentilasta on luokiteltu olevinaan suurempi riskisiksi perheiksi. (Asiassahan on huoltaja tietenkin ollut itse tietoinen, että yhteydenotto tehdään)

Kuitenkin on tiedettyä faktaa jo sekin, ettei edes tavoiteta kaikkia lastensuojelua tarvitsevia perheitä. Jääkö ne ns. kadoksissa olevat perheet huomioimatta, mikäli työntekijät havainnoi pääosin vain niitä perheitä, jotka tietävät tekevän yhteistyötä lastensuojelun ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Tiedetäänhän sekin, että toisinaan perheet kieltäytyvät havainnoidusta lastensuojelun avusta ja tuesta syystä tai toisesta.

Asioissa vaikuttaa olevan epäselvyyttä, mikä on oikeaa tapaa toimia ja mikä ei.

Päivähoidon ja koulun vaitiolovelvollisuudesta en tiedä enkä osaa sanoa. Siellä kuitenkin on lapsi asiakkaana, eikä koululla ole erityisen syvällistä tietoa vanhemmista.

Terveydenhuolto ei saa antaa salassa pidettävää tietoa potilaasta (siis vanhemmasta) ilman potilaan antamaa lupaa tai asiallista, kirjallista pyyntöä jossa on lakipykälät joiden nojalla tietoja pyydetään. Enkä ole varma saavatko sittenkään täysikäisen huoltajan potilastietoja.

Jos antaa luvan soittaa niin silloin lastensuojelusta soitetaan terveydenhuoltoon toisinaan. Mitä silloin tapahtuu, jos sen yhteyden oton kieltäisi? Tulisiko siitä huoltajalle vaikeuksia?

Ei aavistustakaan onko laillista vai ei. Mistäpä kaikkia asioita voi tietää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa järkyttää se, että monille se oma häpeä ja stressi lasusta painaa enemmän kuin lasten hätä. Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia. Ja toimet taas tarkoittavat harvoin huostaanottoa, jonka moni automaattisesti yhdistää lasuun. Mutta better safe than sorry.

Opettajilla, psykologeilla yms. on velvollisuus tehdä lasu, jos huoli herää, ja lastensuojelu ryhtyy toimiin, jos on aihetta. Aika usein vanhemmat pitävät itseään täydellisinä ja ovat sitä mieltä, että kaikki on ok, vaikka lapsi eläisi vakavan kaltoinkohtelun tai laiminlyönnin alla. Vedotaan siihen, että lastensuojelua tarvitsevat vain moniongelmaiset päihdeperheet, mutta kyllä niitä ongelmia on myös perheissä, joissa kaikki on ulospäin hyvin.

"Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia." Arviointi voi kestää ensipuhelusta 3 kk eteenpäin siihen tietoon, avataanko asiakkuus vai ei. Lasuilmoitus voi olla äärimmäisen stressaava kokemus, vaikka yhtään mitään hätää lapsella ei olisi ollut. Lasun piirissä oleminen voi aiheuttaa esim. sen, ettei saa apua mahdollisissa hedelmättömyysongelmissa. Tiedätkö yhtään, millaista on syyttömänä valvoa kuukausikaupalla öitä ja pohtia, joutuuko myymään kotinsa ja lähtemään perheen kanssa ulkomaille etsimään paikkaansa? Jot et tiedä, älä ala selittelemään, ettei lasu voi aiheuttaa mitään kaiken ollessa lapsella hyvin.

Jos valvot öitä ja olet ulkomaille lähdössä laskun takia, sille todellakin on jokin syy. Vainoharhasu ovat sitä luokkaa, että lapsesi todennäköisesti kärsivät ja ongelmasi näkyvät myös ulospäin. Lasu on tehty ihan syystä.

Sellaiset kiusaajafantasiat siellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä ei ole provo, niin sitten valitus psykologin toiminnasta. Hän on rikkonut ehdotonta vaitiolovelvollisuuttaan, jos et jollakin tavalla ilmaissut olevasi vaarallinen lapsille.

Oikeasti vanhanaikainen terveydenhoitohenkilökunta piti tiukasti kiinni salassapitovelvollisuudesta. Heille oli tärkeämpää se, että potilas saa hoitoa ja paranee  kuin se, että asiakas ei uskalla hakea hoitoa kun pelkää jotain ilmoitusta.

Tosiaan myös muu terveydenhuollon henkilökunta ottaa aiempaa herkemmin yhteyttä lastensuojeluun. Luottamus siinä menee. Mistä kuntoutujat voivat saada tukea, kun huomaavat ettei työntekijöillä ole kaikki hyvin. Ei kai nyt sentään koston kierteeksi asiat mene, jos aiheellisia huolenaiheita nostaa esille työntekijöistä.

Tulee hirveästi lisätöitä ja sitten valitetaan kiirettä ja kohta on entistä enemmän kiire, kun omaiset pelataan tuolla tavalla eläkeläisten hoidosta pois.

Se on sitten viranomaisten asia miten he ilman omaisia vanhusten hoidon järjestää vai ovat eläkeläiset ilman hoitoa.

Tässä kohtaaa ei keskusteltu vanhuksista vaan lastensuojelusta ja terveydenhuollosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä ei ole provo, niin sitten valitus psykologin toiminnasta. Hän on rikkonut ehdotonta vaitiolovelvollisuuttaan, jos et jollakin tavalla ilmaissut olevasi vaarallinen lapsille.

Oikeasti vanhanaikainen terveydenhoitohenkilökunta piti tiukasti kiinni salassapitovelvollisuudesta. Heille oli tärkeämpää se, että potilas saa hoitoa ja paranee  kuin se, että asiakas ei uskalla hakea hoitoa kun pelkää jotain ilmoitusta.

Tosiaan myös muu terveydenhuollon henkilökunta ottaa aiempaa herkemmin yhteyttä lastensuojeluun. Luottamus siinä menee. Mistä kuntoutujat voivat saada tukea, kun huomaavat ettei työntekijöillä ole kaikki hyvin. Ei kai nyt sentään koston kierteeksi asiat mene, jos aiheellisia huolenaiheita nostaa esille työntekijöistä.

Tulee hirveästi lisätöitä ja sitten valitetaan kiirettä ja kohta on entistä enemmän kiire, kun omaiset pelataan tuolla tavalla eläkeläisten hoidosta pois.

Se on sitten viranomaisten asia miten he ilman omaisia vanhusten hoidon järjestää vai ovat eläkeläiset ilman hoitoa.

Tässä kohtaaa ei keskusteltu vanhuksista vaan lastensuojelusta ja terveydenhuollosta.

Lastensuojelu tekee valtavat lisätyöt vanhustenhuoltoon suututamalla omaiset. Ne työt ovat vasta alkamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

voi ei saat apua onpa ihan kamalaa nyyh nyyh

Ei lastensuojeluilmoitus tarkoita avun saamista.

Päinvastoin, huomattavasti todennäköisemmin ilmoituksesta seuraa vain stressiä, lukemattomia tapaamisia, seurantaa ja varpaillaan oloa. Hyvin harvoin se johtaa minkäänlaiseen avun saamiseen. Eli ilmoitus yleensä vain lisää huonovointisuutta perheessä.

Juuri tämä. Jospa automaattilasujen tekijät joskus kysyisitte, miltä tuntui joutua tällaisen kohteeksi ja mitä siitä seurasi... Vastaus ei monellakaan ilmentäisi kiitollisuutta.

Eipä sitä lasua ole koskaan mukavaa tehdä. Itselläni on siihen oltava aika painavat perusteet, että lähden sitä tekemään.

Yhteydenottoja työntekijä voi nähtävästi tehdä lastensuojeluun myös niin, ettei tarvitse tehdä mitään virallisia lastensuojeluilmoituksiakaan, mikäli tietää lastensuojelun asiakkuuksista. Kerrotaankin perheille itselleen kaikista näistä yhteydenotoista? Terveydenhuollosta vai sosiaalihuollosta?

Ei yhteydenottoa voi tehdä ellei ole vanhemmalta/lapselta lupaa. Jos lupaa ei anneta, on ilmoitusvelvollisuus kuitenkin olemassa ja tarvittaessa lasuilmoituksen voi tehdä kirjallisena (tai erittäin kiireellisessä tapauksessa suullisesti.

Jos lupa yhteistyöhön on annettu, sitten voi soittaa ja keskustella tilanteesta.

Ja lasulla on joissain tapauksissa oikeus pyytää tietoja jos tarvitsevat asiakaslapsesta. Mutta silloin tekevät kirjallisen pyynnön.

Eli kirjallinen pyyntö, jos lapsesta tarvitsee tietoja. Entä, onko samoin, jos vanhemman terveydentilasta sosiaalityöntekijä kyselee terveydenhuollosta.

Sekin on yleistynyt käytäntö, että soss.t kyselee huoltajan terveydentilasta, vaikka terveydenhuollosta eivät mitään huolta olisi terveydenhuollon työntekijät nähneetkään. Samoin he kyselevät automaattisesti ilman työntekijöiden ilmoittamaa huolta myös päivähoidosta ja koulusta lasten voinnista. Paikallisempi tai yleisempi tapa nykyään.

Onko terveydenhuollolle tietoa tästä yleistyneestä tavasta, että se ei tarkoita vain sitä, että olisi suurempi riskinen perhe vaan sitäkin, että niin voidaan toimia muidenkin perheiden kanssa lastensuojelun kehittämiseksi. Ennakkoluulojakin tuollainen työntekijöille luo, jos nuo perheet, joista soss.tt kyselee ilman heidän tekemiään ilmoituksia lapsesta tai vanhemman terveydentilasta on luokiteltu olevinaan suurempi riskisiksi perheiksi. (Asiassahan on huoltaja tietenkin ollut itse tietoinen, että yhteydenotto tehdään)

Kuitenkin on tiedettyä faktaa jo sekin, ettei edes tavoiteta kaikkia lastensuojelua tarvitsevia perheitä. Jääkö ne ns. kadoksissa olevat perheet huomioimatta, mikäli työntekijät havainnoi pääosin vain niitä perheitä, jotka tietävät tekevän yhteistyötä lastensuojelun ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Tiedetäänhän sekin, että toisinaan perheet kieltäytyvät havainnoidusta lastensuojelun avusta ja tuesta syystä tai toisesta.

Asioissa vaikuttaa olevan epäselvyyttä, mikä on oikeaa tapaa toimia ja mikä ei.

Päivähoidon ja koulun vaitiolovelvollisuudesta en tiedä enkä osaa sanoa. Siellä kuitenkin on lapsi asiakkaana, eikä koululla ole erityisen syvällistä tietoa vanhemmista.

Terveydenhuolto ei saa antaa salassa pidettävää tietoa potilaasta (siis vanhemmasta) ilman potilaan antamaa lupaa tai asiallista, kirjallista pyyntöä jossa on lakipykälät joiden nojalla tietoja pyydetään. Enkä ole varma saavatko sittenkään täysikäisen huoltajan potilastietoja.

Jos antaa luvan soittaa niin silloin lastensuojelusta soitetaan terveydenhuoltoon toisinaan. Mitä silloin tapahtuu, jos sen yhteyden oton kieltäisi? Tulisiko siitä huoltajalle vaikeuksia?

Ei aavistustakaan onko laillista vai ei. Mistäpä kaikkia asioita voi tietää

Riippuu kuinka vakavasti pipi se vanhempi on. Jos on psykoottinen ja kotiutetaan osastolta, voi olla että lasu tarvii sen tiedon ja sen pyytävät.

Tai lasu tarvii tiedon onko vanhempi hakeutunut vieroitukseen kuten sovittiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa järkyttää se, että monille se oma häpeä ja stressi lasusta painaa enemmän kuin lasten hätä. Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia. Ja toimet taas tarkoittavat harvoin huostaanottoa, jonka moni automaattisesti yhdistää lasuun. Mutta better safe than sorry.

Opettajilla, psykologeilla yms. on velvollisuus tehdä lasu, jos huoli herää, ja lastensuojelu ryhtyy toimiin, jos on aihetta. Aika usein vanhemmat pitävät itseään täydellisinä ja ovat sitä mieltä, että kaikki on ok, vaikka lapsi eläisi vakavan kaltoinkohtelun tai laiminlyönnin alla. Vedotaan siihen, että lastensuojelua tarvitsevat vain moniongelmaiset päihdeperheet, mutta kyllä niitä ongelmia on myös perheissä, joissa kaikki on ulospäin hyvin.

"Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia." Arviointi voi kestää ensipuhelusta 3 kk eteenpäin siihen tietoon, avataanko asiakkuus vai ei. Lasuilmoitus voi olla äärimmäisen stressaava kokemus, vaikka yhtään mitään hätää lapsella ei olisi ollut. Lasun piirissä oleminen voi aiheuttaa esim. sen, ettei saa apua mahdollisissa hedelmättömyysongelmissa. Tiedätkö yhtään, millaista on syyttömänä valvoa kuukausikaupalla öitä ja pohtia, joutuuko myymään kotinsa ja lähtemään perheen kanssa ulkomaille etsimään paikkaansa? Jot et tiedä, älä ala selittelemään, ettei lasu voi aiheuttaa mitään kaiken ollessa lapsella hyvin.

Luuletko tosiaan, että lääkärit edes näkevät sinun lapsesi lastensuojelun asiakkuuden, kun haet apua hedelmättömyyteen? Terveydenhuollon ja sosiaalihuollossa rekisterit ovat ensinnäkin niin hajanaisia, ettei se ole fyysisesti mahdollista. Toisekseen lasun asiakkuus on lapsesi erittäin arkaluonteinen tieto, jota ei tuosta vain rutiininomaisesti aleta urkkimaan. Se ei näy sinun tiedossasi missään, jos et siitä nimenomaisesti kerro. Palvelutarpeen arvio avaa vain sosiaalihuoltolain mukaisen asiakkuuden, lastensuojelun asiakkuus avataan lasuista hyvin harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Monille tässä ketjussa omat fiilikset näyttävät merkitsevän enemmän kuin lasten elämä, jonka lastensuojelu voi viime kädessä turvata. Joskus ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, mutta parempi tehdä ns. turhaan kuin jättää tekemättä. Vanhemman paha mieli on pieni hinta sille, että yhdenkin lapsen elämä saadaan pelastettua.

Se vanhempihan itse kyllä tietää, onko ladu turha vai ei. Ymmärrettävää, että vituttaa turhat lasut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa järkyttää se, että monille se oma häpeä ja stressi lasusta painaa enemmän kuin lasten hätä. Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia. Ja toimet taas tarkoittavat harvoin huostaanottoa, jonka moni automaattisesti yhdistää lasuun. Mutta better safe than sorry.

Opettajilla, psykologeilla yms. on velvollisuus tehdä lasu, jos huoli herää, ja lastensuojelu ryhtyy toimiin, jos on aihetta. Aika usein vanhemmat pitävät itseään täydellisinä ja ovat sitä mieltä, että kaikki on ok, vaikka lapsi eläisi vakavan kaltoinkohtelun tai laiminlyönnin alla. Vedotaan siihen, että lastensuojelua tarvitsevat vain moniongelmaiset päihdeperheet, mutta kyllä niitä ongelmia on myös perheissä, joissa kaikki on ulospäin hyvin.

"Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia." Arviointi voi kestää ensipuhelusta 3 kk eteenpäin siihen tietoon, avataanko asiakkuus vai ei. Lasuilmoitus voi olla äärimmäisen stressaava kokemus, vaikka yhtään mitään hätää lapsella ei olisi ollut. Lasun piirissä oleminen voi aiheuttaa esim. sen, ettei saa apua mahdollisissa hedelmättömyysongelmissa. Tiedätkö yhtään, millaista on syyttömänä valvoa kuukausikaupalla öitä ja pohtia, joutuuko myymään kotinsa ja lähtemään perheen kanssa ulkomaille etsimään paikkaansa? Jot et tiedä, älä ala selittelemään, ettei lasu voi aiheuttaa mitään kaiken ollessa lapsella hyvin.

Jos valvot öitä ja olet ulkomaille lähdössä laskun takia, sille todellakin on jokin syy. Vainoharhasu ovat sitä luokkaa, että lapsesi todennäköisesti kärsivät ja ongelmasi näkyvät myös ulospäin. Lasu on tehty ihan syystä.

Sellaiset kiusaajafantasiat siellä.

Sellaiset vainoharhat siellä. Ihmisen täytyy olla todella sekaisin, jos hän lähtee ulkomaille lasun takia. Silloin lasu on tehty hyvästä syystä, koska lapsilla on luultavasti iso hätä, jos vanhemmalla kerran on syytä pelätä sossua. Lapsiaan kaltoinkihteleva canhempi vanhempi, jolle oma maine on tärkeämpi kuin lapsen hyvinvointi, on kiusaaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monille tässä ketjussa omat fiilikset näyttävät merkitsevän enemmän kuin lasten elämä, jonka lastensuojelu voi viime kädessä turvata. Joskus ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, mutta parempi tehdä ns. turhaan kuin jättää tekemättä. Vanhemman paha mieli on pieni hinta sille, että yhdenkin lapsen elämä saadaan pelastettua.

Se vanhempihan itse kyllä tietää, onko ladu turha vai ei. Ymmärrettävää, että vituttaa turhat lasut.

Niin no. Vilja Eerikankin isä ja äitipuoli varmaan olivat sitä mieltä, että lasu oli turha. Useimmat lapsiaan kaltoinkihteleva, laiminlyövät, pahoinpitelevät, päihdeongelmaiset ym. vanhemmat kuvittelevat itse tietävänsä paremmin, mutta onneksi viranomaiset päättävät.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa aina kun puhutte lääkärin, psykologin tai papin kanssa, että puhutte heille kuin vaitiolovelvollisuutta ei olisi olemassakaan. Muistakaa myös, että vaitiolovelvollisuutta ei ainoastaan saa, vaan lain mukaan on myös pakko rikkoa tietyissä tapauksissa. Älkää koskaan kertoko itsestänne sellaisia tietoja, joiden joutuessa vääriin käsiin joutoisitte vaikeuksiin. Vaitiolovelvollisuus murtuu niin lainmukaisesti kuin myös laittomasti, esimekiksi Vastaamon kaltaisissa tietomurroissa.

Olipa outo kommentti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

voi ei saat apua onpa ihan kamalaa nyyh nyyh

Ei lastensuojeluilmoitus tarkoita avun saamista.

Päinvastoin, huomattavasti todennäköisemmin ilmoituksesta seuraa vain stressiä, lukemattomia tapaamisia, seurantaa ja varpaillaan oloa. Hyvin harvoin se johtaa minkäänlaiseen avun saamiseen. Eli ilmoitus yleensä vain lisää huonovointisuutta perheessä.

Juuri tämä. Jospa automaattilasujen tekijät joskus kysyisitte, miltä tuntui joutua tällaisen kohteeksi ja mitä siitä seurasi... Vastaus ei monellakaan ilmentäisi kiitollisuutta.

Eipä sitä lasua ole koskaan mukavaa tehdä. Itselläni on siihen oltava aika painavat perusteet, että lähden sitä tekemään.

Yhteydenottoja työntekijä voi nähtävästi tehdä lastensuojeluun myös niin, ettei tarvitse tehdä mitään virallisia lastensuojeluilmoituksiakaan, mikäli tietää lastensuojelun asiakkuuksista. Kerrotaankin perheille itselleen kaikista näistä yhteydenotoista? Terveydenhuollosta vai sosiaalihuollosta?

Ei yhteydenottoa voi tehdä ellei ole vanhemmalta/lapselta lupaa. Jos lupaa ei anneta, on ilmoitusvelvollisuus kuitenkin olemassa ja tarvittaessa lasuilmoituksen voi tehdä kirjallisena (tai erittäin kiireellisessä tapauksessa suullisesti.

Jos lupa yhteistyöhön on annettu, sitten voi soittaa ja keskustella tilanteesta.

Ja lasulla on joissain tapauksissa oikeus pyytää tietoja jos tarvitsevat asiakaslapsesta. Mutta silloin tekevät kirjallisen pyynnön.

Eli kirjallinen pyyntö, jos lapsesta tarvitsee tietoja. Entä, onko samoin, jos vanhemman terveydentilasta sosiaalityöntekijä kyselee terveydenhuollosta.

Sekin on yleistynyt käytäntö, että soss.t kyselee huoltajan terveydentilasta, vaikka terveydenhuollosta eivät mitään huolta olisi terveydenhuollon työntekijät nähneetkään. Samoin he kyselevät automaattisesti ilman työntekijöiden ilmoittamaa huolta myös päivähoidosta ja koulusta lasten voinnista. Paikallisempi tai yleisempi tapa nykyään.

Onko terveydenhuollolle tietoa tästä yleistyneestä tavasta, että se ei tarkoita vain sitä, että olisi suurempi riskinen perhe vaan sitäkin, että niin voidaan toimia muidenkin perheiden kanssa lastensuojelun kehittämiseksi. Ennakkoluulojakin tuollainen työntekijöille luo, jos nuo perheet, joista soss.tt kyselee ilman heidän tekemiään ilmoituksia lapsesta tai vanhemman terveydentilasta on luokiteltu olevinaan suurempi riskisiksi perheiksi. (Asiassahan on huoltaja tietenkin ollut itse tietoinen, että yhteydenotto tehdään)

Kuitenkin on tiedettyä faktaa jo sekin, ettei edes tavoiteta kaikkia lastensuojelua tarvitsevia perheitä. Jääkö ne ns. kadoksissa olevat perheet huomioimatta, mikäli työntekijät havainnoi pääosin vain niitä perheitä, jotka tietävät tekevän yhteistyötä lastensuojelun ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Tiedetäänhän sekin, että toisinaan perheet kieltäytyvät havainnoidusta lastensuojelun avusta ja tuesta syystä tai toisesta.

Asioissa vaikuttaa olevan epäselvyyttä, mikä on oikeaa tapaa toimia ja mikä ei.

Päivähoidon ja koulun vaitiolovelvollisuudesta en tiedä enkä osaa sanoa. Siellä kuitenkin on lapsi asiakkaana, eikä koululla ole erityisen syvällistä tietoa vanhemmista.

Terveydenhuolto ei saa antaa salassa pidettävää tietoa potilaasta (siis vanhemmasta) ilman potilaan antamaa lupaa tai asiallista, kirjallista pyyntöä jossa on lakipykälät joiden nojalla tietoja pyydetään. Enkä ole varma saavatko sittenkään täysikäisen huoltajan potilastietoja.

Jos antaa luvan soittaa niin silloin lastensuojelusta soitetaan terveydenhuoltoon toisinaan. Mitä silloin tapahtuu, jos sen yhteyden oton kieltäisi? Tulisiko siitä huoltajalle vaikeuksia?

Ei aavistustakaan onko laillista vai ei. Mistäpä kaikkia asioita voi tietää

Riippuu kuinka vakavasti pipi se vanhempi on. Jos on psykoottinen ja kotiutetaan osastolta, voi olla että lasu tarvii sen tiedon ja sen pyytävät.

Tai lasu tarvii tiedon onko vanhempi hakeutunut vieroitukseen kuten sovittiin.

Ei tarvitse olla noin vakavia syitä taustalla työntekijöiden välisiin puheluihin. Mitä haittaa siitä on, että asioita varmistetaan. Tulee näyttöä parhaimmillaan siitä, että asiat on hyvin/riittävän hyvin.

Voihan parhaimmillaan lastensuojelu tukea siihenkin, että saa oikeanlaista kuntoutusta terveydenhuollosta, jota muuten on vaikeaa saada resurssipulaisessa yhteiskunnassa. Terveydenhuollossakaan ei välttämättä tule kuntoutujat kuulluiksi yksinään. Terveydenhuolto voi kuormittaa huoltajia liikaa jättämällä huomioimatta kuntoutujan kokonaisterveyden tilan sekä perheen kokonaistilanteen, eikä sellaisiin tilanteisiin pitäisi ajautua kenenkään kohdalla. Realistisin suunnitelmin ei tarvitse päätyä perheen jäseniä erottuviin ratkaisuihin. Tämähän sen pitäisi tavoitteena olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa järkyttää se, että monille se oma häpeä ja stressi lasusta painaa enemmän kuin lasten hätä. Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia. Ja toimet taas tarkoittavat harvoin huostaanottoa, jonka moni automaattisesti yhdistää lasuun. Mutta better safe than sorry.

Opettajilla, psykologeilla yms. on velvollisuus tehdä lasu, jos huoli herää, ja lastensuojelu ryhtyy toimiin, jos on aihetta. Aika usein vanhemmat pitävät itseään täydellisinä ja ovat sitä mieltä, että kaikki on ok, vaikka lapsi eläisi vakavan kaltoinkohtelun tai laiminlyönnin alla. Vedotaan siihen, että lastensuojelua tarvitsevat vain moniongelmaiset päihdeperheet, mutta kyllä niitä ongelmia on myös perheissä, joissa kaikki on ulospäin hyvin.

"Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia." Arviointi voi kestää ensipuhelusta 3 kk eteenpäin siihen tietoon, avataanko asiakkuus vai ei. Lasuilmoitus voi olla äärimmäisen stressaava kokemus, vaikka yhtään mitään hätää lapsella ei olisi ollut. Lasun piirissä oleminen voi aiheuttaa esim. sen, ettei saa apua mahdollisissa hedelmättömyysongelmissa. Tiedätkö yhtään, millaista on syyttömänä valvoa kuukausikaupalla öitä ja pohtia, joutuuko myymään kotinsa ja lähtemään perheen kanssa ulkomaille etsimään paikkaansa? Jot et tiedä, älä ala selittelemään, ettei lasu voi aiheuttaa mitään kaiken ollessa lapsella hyvin.

Jos valvot öitä ja olet ulkomaille lähdössä laskun takia, sille todellakin on jokin syy. Vainoharhasu ovat sitä luokkaa, että lapsesi todennäköisesti kärsivät ja ongelmasi näkyvät myös ulospäin. Lasu on tehty ihan syystä.

Sellaiset kiusaajafantasiat siellä.

Sellaiset vainoharhat siellä. Ihmisen täytyy olla todella sekaisin, jos hän lähtee ulkomaille lasun takia. Silloin lasu on tehty hyvästä syystä, koska lapsilla on luultavasti iso hätä, jos vanhemmalla kerran on syytä pelätä sossua. Lapsiaan kaltoinkihteleva canhempi vanhempi, jolle oma maine on tärkeämpi kuin lapsen hyvinvointi, on kiusaaja.

Mahtaa sinua v#tuttaa info, että asiakkuutta ei avattu. Ja en ole vainoharhainen, kärsiviä lapsia ei ole, kaltoinkohtelua ei ole ikinä tapahtunut eikä myöskään ulospäin näkyviä ongelmia, joihin aiemmassa viestissäsi viittaat. Mielenkiintoista, että teet tuollaisia syyttäviä ja suorastaan päällekäyviä faktoina julistettuja johtopäätöksiä pelkästä tekstistäni, jonka sitä paitsi tulkitsit väärin. En olisi ollut lähdössä ulkomaille "vain" lasuasiakkuuden vuoksi, vaan siksi, jos en olisi saanut hoitoa sen vuoksi. Valvoin siksi, koska en tiennyt, mitä tulee tapahtumaan. Sinuna harkitsisin kyllä jonkinlaista koulun kertaamista tai ainakin lukemisen ja luetun ymmärtämisen harjoittelua.

Vanhemmilla on täysi oikeus olla vihainen, loukkaantunut ja stressaantunut älyttömistä lasu-ilmoituksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa järkyttää se, että monille se oma häpeä ja stressi lasusta painaa enemmän kuin lasten hätä. Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia. Ja toimet taas tarkoittavat harvoin huostaanottoa, jonka moni automaattisesti yhdistää lasuun. Mutta better safe than sorry.

Opettajilla, psykologeilla yms. on velvollisuus tehdä lasu, jos huoli herää, ja lastensuojelu ryhtyy toimiin, jos on aihetta. Aika usein vanhemmat pitävät itseään täydellisinä ja ovat sitä mieltä, että kaikki on ok, vaikka lapsi eläisi vakavan kaltoinkohtelun tai laiminlyönnin alla. Vedotaan siihen, että lastensuojelua tarvitsevat vain moniongelmaiset päihdeperheet, mutta kyllä niitä ongelmia on myös perheissä, joissa kaikki on ulospäin hyvin.

"Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia." Arviointi voi kestää ensipuhelusta 3 kk eteenpäin siihen tietoon, avataanko asiakkuus vai ei. Lasuilmoitus voi olla äärimmäisen stressaava kokemus, vaikka yhtään mitään hätää lapsella ei olisi ollut. Lasun piirissä oleminen voi aiheuttaa esim. sen, ettei saa apua mahdollisissa hedelmättömyysongelmissa. Tiedätkö yhtään, millaista on syyttömänä valvoa kuukausikaupalla öitä ja pohtia, joutuuko myymään kotinsa ja lähtemään perheen kanssa ulkomaille etsimään paikkaansa? Jot et tiedä, älä ala selittelemään, ettei lasu voi aiheuttaa mitään kaiken ollessa lapsella hyvin.

Jos valvot öitä ja olet ulkomaille lähdössä laskun takia, sille todellakin on jokin syy. Vainoharhasu ovat sitä luokkaa, että lapsesi todennäköisesti kärsivät ja ongelmasi näkyvät myös ulospäin. Lasu on tehty ihan syystä.

Sellaiset kiusaajafantasiat siellä.

Sellaiset vainoharhat siellä. Ihmisen täytyy olla todella sekaisin, jos hän lähtee ulkomaille lasun takia. Silloin lasu on tehty hyvästä syystä, koska lapsilla on luultavasti iso hätä, jos vanhemmalla kerran on syytä pelätä sossua. Lapsiaan kaltoinkihteleva canhempi vanhempi, jolle oma maine on tärkeämpi kuin lapsen hyvinvointi, on kiusaaja.

Mahtaa sinua v#tuttaa info, että asiakkuutta ei avattu. Ja en ole vainoharhainen, kärsiviä lapsia ei ole, kaltoinkohtelua ei ole ikinä tapahtunut eikä myöskään ulospäin näkyviä ongelmia, joihin aiemmassa viestissäsi viittaat. Mielenkiintoista, että teet tuollaisia syyttäviä ja suorastaan päällekäyviä faktoina julistettuja johtopäätöksiä pelkästä tekstistäni, jonka sitä paitsi tulkitsit väärin. En olisi ollut lähdössä ulkomaille "vain" lasuasiakkuuden vuoksi, vaan siksi, jos en olisi saanut hoitoa sen vuoksi. Valvoin siksi, koska en tiennyt, mitä tulee tapahtumaan. Sinuna harkitsisin kyllä jonkinlaista koulun kertaamista tai ainakin lukemisen ja luetun ymmärtämisen harjoittelua.

En ole syytellyt, mutta ilmeisesti olet jostain syystä syyllistynyt. Jokin tarve sinulla on selitellä lasu-taustojasi ja hyökätä täällä aggressiivisesti. Voi sitten miettiä, mistä se kumpuaa.

Valitettavasti olen nähnyt, että ongelmaiset, lapsiaan kaltoinkohtelevat ja elämänhallinnaltaan heikot vanhemmat pääsääntöisesti suhtautuvat vihamielisesti viranomaisiin eivätkä näe itsessään vikaa. Syyt ovat aina muualla.