Psykologi teki lastensuojeluilmoituksen

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilla on täysi oikeus olla vihainen, loukkaantunut ja stressaantunut älyttömistä lasu-ilmoituksista.

On, mutta jätetään laskulle sen arviointi, ovatko ilmoitukset "älyttömiä". Niissä on kyse lasten hyvinvoinnista, ei vanhemman tunteista. Vanhempi saattaa olla iloinen, lapsi taas lopulta helpottunut, kun saa apua tai pääsee pois perheh e l vetistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa järkyttää se, että monille se oma häpeä ja stressi lasusta painaa enemmän kuin lasten hätä. Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia. Ja toimet taas tarkoittavat harvoin huostaanottoa, jonka moni automaattisesti yhdistää lasuun. Mutta better safe than sorry.

Opettajilla, psykologeilla yms. on velvollisuus tehdä lasu, jos huoli herää, ja lastensuojelu ryhtyy toimiin, jos on aihetta. Aika usein vanhemmat pitävät itseään täydellisinä ja ovat sitä mieltä, että kaikki on ok, vaikka lapsi eläisi vakavan kaltoinkohtelun tai laiminlyönnin alla. Vedotaan siihen, että lastensuojelua tarvitsevat vain moniongelmaiset päihdeperheet, mutta kyllä niitä ongelmia on myös perheissä, joissa kaikki on ulospäin hyvin.

"Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia." Arviointi voi kestää ensipuhelusta 3 kk eteenpäin siihen tietoon, avataanko asiakkuus vai ei. Lasuilmoitus voi olla äärimmäisen stressaava kokemus, vaikka yhtään mitään hätää lapsella ei olisi ollut. Lasun piirissä oleminen voi aiheuttaa esim. sen, ettei saa apua mahdollisissa hedelmättömyysongelmissa. Tiedätkö yhtään, millaista on syyttömänä valvoa kuukausikaupalla öitä ja pohtia, joutuuko myymään kotinsa ja lähtemään perheen kanssa ulkomaille etsimään paikkaansa? Jot et tiedä, älä ala selittelemään, ettei lasu voi aiheuttaa mitään kaiken ollessa lapsella hyvin.

Jos valvot öitä ja olet ulkomaille lähdössä laskun takia, sille todellakin on jokin syy. Vainoharhasu ovat sitä luokkaa, että lapsesi todennäköisesti kärsivät ja ongelmasi näkyvät myös ulospäin. Lasu on tehty ihan syystä.

Sellaiset kiusaajafantasiat siellä.

Sellaiset vainoharhat siellä. Ihmisen täytyy olla todella sekaisin, jos hän lähtee ulkomaille lasun takia. Silloin lasu on tehty hyvästä syystä, koska lapsilla on luultavasti iso hätä, jos vanhemmalla kerran on syytä pelätä sossua. Lapsiaan kaltoinkihteleva canhempi vanhempi, jolle oma maine on tärkeämpi kuin lapsen hyvinvointi, on kiusaaja.

Mahtaa sinua v#tuttaa info, että asiakkuutta ei avattu. Ja en ole vainoharhainen, kärsiviä lapsia ei ole, kaltoinkohtelua ei ole ikinä tapahtunut eikä myöskään ulospäin näkyviä ongelmia, joihin aiemmassa viestissäsi viittaat. Mielenkiintoista, että teet tuollaisia syyttäviä ja suorastaan päällekäyviä faktoina julistettuja johtopäätöksiä pelkästä tekstistäni, jonka sitä paitsi tulkitsit väärin. En olisi ollut lähdössä ulkomaille "vain" lasuasiakkuuden vuoksi, vaan siksi, jos en olisi saanut hoitoa sen vuoksi. Valvoin siksi, koska en tiennyt, mitä tulee tapahtumaan. Sinuna harkitsisin kyllä jonkinlaista koulun kertaamista tai ainakin lukemisen ja luetun ymmärtämisen harjoittelua.

Siis mikä siinä lastensuojelussa sitten stressaa, jos kerran kaikki on hyvin? Meistä tehtiin ilmoitus koska olin osastolla, kävivät kerran ja juteltiin mukavia, ei jatkoja. Ei ollut mitään syytä pelätä. Jotain apua kotiin olisi voitu saada, tarvetta ei silloin ollut. Kyllä ihmetyttää, miksi lasu pelottaa jos ei muka ole mitään luurankoja kaapissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa järkyttää se, että monille se oma häpeä ja stressi lasusta painaa enemmän kuin lasten hätä. Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia. Ja toimet taas tarkoittavat harvoin huostaanottoa, jonka moni automaattisesti yhdistää lasuun. Mutta better safe than sorry.

Opettajilla, psykologeilla yms. on velvollisuus tehdä lasu, jos huoli herää, ja lastensuojelu ryhtyy toimiin, jos on aihetta. Aika usein vanhemmat pitävät itseään täydellisinä ja ovat sitä mieltä, että kaikki on ok, vaikka lapsi eläisi vakavan kaltoinkohtelun tai laiminlyönnin alla. Vedotaan siihen, että lastensuojelua tarvitsevat vain moniongelmaiset päihdeperheet, mutta kyllä niitä ongelmia on myös perheissä, joissa kaikki on ulospäin hyvin.

"Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia." Arviointi voi kestää ensipuhelusta 3 kk eteenpäin siihen tietoon, avataanko asiakkuus vai ei. Lasuilmoitus voi olla äärimmäisen stressaava kokemus, vaikka yhtään mitään hätää lapsella ei olisi ollut. Lasun piirissä oleminen voi aiheuttaa esim. sen, ettei saa apua mahdollisissa hedelmättömyysongelmissa. Tiedätkö yhtään, millaista on syyttömänä valvoa kuukausikaupalla öitä ja pohtia, joutuuko myymään kotinsa ja lähtemään perheen kanssa ulkomaille etsimään paikkaansa? Jot et tiedä, älä ala selittelemään, ettei lasu voi aiheuttaa mitään kaiken ollessa lapsella hyvin.

Jos valvot öitä ja olet ulkomaille lähdössä laskun takia, sille todellakin on jokin syy. Vainoharhasu ovat sitä luokkaa, että lapsesi todennäköisesti kärsivät ja ongelmasi näkyvät myös ulospäin. Lasu on tehty ihan syystä.

Sellaiset kiusaajafantasiat siellä.

Sellaiset vainoharhat siellä. Ihmisen täytyy olla todella sekaisin, jos hän lähtee ulkomaille lasun takia. Silloin lasu on tehty hyvästä syystä, koska lapsilla on luultavasti iso hätä, jos vanhemmalla kerran on syytä pelätä sossua. Lapsiaan kaltoinkihteleva canhempi vanhempi, jolle oma maine on tärkeämpi kuin lapsen hyvinvointi, on kiusaaja.

Mahtaa sinua v#tuttaa info, että asiakkuutta ei avattu. Ja en ole vainoharhainen, kärsiviä lapsia ei ole, kaltoinkohtelua ei ole ikinä tapahtunut eikä myöskään ulospäin näkyviä ongelmia, joihin aiemmassa viestissäsi viittaat. Mielenkiintoista, että teet tuollaisia syyttäviä ja suorastaan päällekäyviä faktoina julistettuja johtopäätöksiä pelkästä tekstistäni, jonka sitä paitsi tulkitsit väärin. En olisi ollut lähdössä ulkomaille "vain" lasuasiakkuuden vuoksi, vaan siksi, jos en olisi saanut hoitoa sen vuoksi. Valvoin siksi, koska en tiennyt, mitä tulee tapahtumaan. Sinuna harkitsisin kyllä jonkinlaista koulun kertaamista tai ainakin lukemisen ja luetun ymmärtämisen harjoittelua.

En ole syytellyt, mutta ilmeisesti olet jostain syystä syyllistynyt. Jokin tarve sinulla on selitellä lasu-taustojasi ja hyökätä täällä aggressiivisesti. Voi sitten miettiä, mistä se kumpuaa.

Valitettavasti olen nähnyt, että ongelmaiset, lapsiaan kaltoinkohtelevat ja elämänhallinnaltaan heikot vanhemmat pääsääntöisesti suhtautuvat vihamielisesti viranomaisiin eivätkä näe itsessään vikaa. Syyt ovat aina muualla.

Ai et ole syytellyt... 😆🙄

"Lasu on tehty ihan syystä."

"Vainoharhasu ovat sitä luokkaa, että lapsesi todennäköisesti kärsivät--"

"Ihmisen täytyy olla todella sekaisin, jos--"

"--lapsilla on luultavasti iso hätä, jos vanhemmalla kerran on syytä pelätä sossua"

"Lapsiaan kaltoinkihteleva canhempi vanhempi, jolle oma maine on tärkeämpi kuin lapsen hyvinvointi, on kiusaaja"

Minulla on oikeus ajatella lastensuojeluasiasta, mitä ajattelen. Ei ole sinun asiasi määräillä ajatuksiani.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa aina kun puhutte lääkärin, psykologin tai papin kanssa, että puhutte heille kuin vaitiolovelvollisuutta ei olisi olemassakaan. Muistakaa myös, että vaitiolovelvollisuutta ei ainoastaan saa, vaan lain mukaan on myös pakko rikkoa tietyissä tapauksissa. Älkää koskaan kertoko itsestänne sellaisia tietoja, joiden joutuessa vääriin käsiin joutoisitte vaikeuksiin. Vaitiolovelvollisuus murtuu niin lainmukaisesti kuin myös laittomasti, esimekiksi Vastaamon kaltaisissa tietomurroissa.

Lääkäri, psykologi jne on velvollisia tekemään lasun tarvittaessa jos epäilee ettei lasta kohdella niin kuin lapsia pitää tai jää vaille hoitoa ja huolenpitoa. Lääkäri voi myös pyytää sosiaalityöntekijän huostaanottamaan lapsen kiireesti, jos esimerkiksi vanhemmat ei anna tehdä tarvittavia hoitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

voi ei saat apua onpa ihan kamalaa nyyh nyyh

Ei lastensuojeluilmoitus tarkoita avun saamista.

Päinvastoin, huomattavasti todennäköisemmin ilmoituksesta seuraa vain stressiä, lukemattomia tapaamisia, seurantaa ja varpaillaan oloa. Hyvin harvoin se johtaa minkäänlaiseen avun saamiseen. Eli ilmoitus yleensä vain lisää huonovointisuutta perheessä.

Juuri tämä. Jospa automaattilasujen tekijät joskus kysyisitte, miltä tuntui joutua tällaisen kohteeksi ja mitä siitä seurasi... Vastaus ei monellakaan ilmentäisi kiitollisuutta.

Eipä sitä lasua ole koskaan mukavaa tehdä. Itselläni on siihen oltava aika painavat perusteet, että lähden sitä tekemään.

Yhteydenottoja työntekijä voi nähtävästi tehdä lastensuojeluun myös niin, ettei tarvitse tehdä mitään virallisia lastensuojeluilmoituksiakaan, mikäli tietää lastensuojelun asiakkuuksista. Kerrotaankin perheille itselleen kaikista näistä yhteydenotoista? Terveydenhuollosta vai sosiaalihuollosta?

Ei yhteydenottoa voi tehdä ellei ole vanhemmalta/lapselta lupaa. Jos lupaa ei anneta, on ilmoitusvelvollisuus kuitenkin olemassa ja tarvittaessa lasuilmoituksen voi tehdä kirjallisena (tai erittäin kiireellisessä tapauksessa suullisesti.

Jos lupa yhteistyöhön on annettu, sitten voi soittaa ja keskustella tilanteesta.

Ja lasulla on joissain tapauksissa oikeus pyytää tietoja jos tarvitsevat asiakaslapsesta. Mutta silloin tekevät kirjallisen pyynnön.

Eli kirjallinen pyyntö, jos lapsesta tarvitsee tietoja. Entä, onko samoin, jos vanhemman terveydentilasta sosiaalityöntekijä kyselee terveydenhuollosta.

Sekin on yleistynyt käytäntö, että soss.t kyselee huoltajan terveydentilasta, vaikka terveydenhuollosta eivät mitään huolta olisi terveydenhuollon työntekijät nähneetkään. Samoin he kyselevät automaattisesti ilman työntekijöiden ilmoittamaa huolta myös päivähoidosta ja koulusta lasten voinnista. Paikallisempi tai yleisempi tapa nykyään.

Onko terveydenhuollolle tietoa tästä yleistyneestä tavasta, että se ei tarkoita vain sitä, että olisi suurempi riskinen perhe vaan sitäkin, että niin voidaan toimia muidenkin perheiden kanssa lastensuojelun kehittämiseksi. Ennakkoluulojakin tuollainen työntekijöille luo, jos nuo perheet, joista soss.tt kyselee ilman heidän tekemiään ilmoituksia lapsesta tai vanhemman terveydentilasta on luokiteltu olevinaan suurempi riskisiksi perheiksi. (Asiassahan on huoltaja tietenkin ollut itse tietoinen, että yhteydenotto tehdään)

Kuitenkin on tiedettyä faktaa jo sekin, ettei edes tavoiteta kaikkia lastensuojelua tarvitsevia perheitä. Jääkö ne ns. kadoksissa olevat perheet huomioimatta, mikäli työntekijät havainnoi pääosin vain niitä perheitä, jotka tietävät tekevän yhteistyötä lastensuojelun ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Tiedetäänhän sekin, että toisinaan perheet kieltäytyvät havainnoidusta lastensuojelun avusta ja tuesta syystä tai toisesta.

Asioissa vaikuttaa olevan epäselvyyttä, mikä on oikeaa tapaa toimia ja mikä ei.

Päivähoidon ja koulun vaitiolovelvollisuudesta en tiedä enkä osaa sanoa. Siellä kuitenkin on lapsi asiakkaana, eikä koululla ole erityisen syvällistä tietoa vanhemmista.

Terveydenhuolto ei saa antaa salassa pidettävää tietoa potilaasta (siis vanhemmasta) ilman potilaan antamaa lupaa tai asiallista, kirjallista pyyntöä jossa on lakipykälät joiden nojalla tietoja pyydetään. Enkä ole varma saavatko sittenkään täysikäisen huoltajan potilastietoja.[/quote

Asiakaslain 20 pykälässä säädetään viranomaisten velvollisuudesta antaa salassapidettäviä tietoja asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi salassapitosäännösten estämättä. Käytännössä kaikilla viranomaisilla on velvollisuus antaa lastensuojelulle ja sosiaalihuollon edustajille yleensä välttämättömiä tietoja, joita tarvitaan asiakkaan/lapsen edun mukaisen päätösten tekemiseksi. Välttämätön tieto voi olla esimerkiksi se, käykö huoltaja seuloissa tai se, että onko perheessä esimerkiksi päivystyksen/poliisi tietoon tullutta perheväkivaltaa/humalajuomista, joka vaarantaa vakavasti lapsen turvallisuuden. Huoltajan terveystietoja tarvitaan usein silloin, jos on suuri huoli hänen kyvystään huolehtia lapsista. Eihän esim.huostaanottopäätöksiä voi tehdä mututuntuman perusteella, vaan tehdään selvitys jossa pyydetään mm. lausuntoja keskeisiltä tahoilta.

Tämä on jo asiakkaan oikeusturvankin näkökulmasta tärkeää, koska eihän sosiaalityöntekijällä ole esimerkiksi lääketieteen asiantuntemusta. Kaikkia terveystietoja sosiaalityöntekijät eivät saa tietää, vaan vain välttämättömät. Lähtökohtana tietojen pyytämiseen on kuitenkin aina asiakkaan nimenomainen suostumus, se on lain henki ja asiakassuhteenkin näkökulmasta tärkeä arvo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa järkyttää se, että monille se oma häpeä ja stressi lasusta painaa enemmän kuin lasten hätä. Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia. Ja toimet taas tarkoittavat harvoin huostaanottoa, jonka moni automaattisesti yhdistää lasuun. Mutta better safe than sorry.

Opettajilla, psykologeilla yms. on velvollisuus tehdä lasu, jos huoli herää, ja lastensuojelu ryhtyy toimiin, jos on aihetta. Aika usein vanhemmat pitävät itseään täydellisinä ja ovat sitä mieltä, että kaikki on ok, vaikka lapsi eläisi vakavan kaltoinkohtelun tai laiminlyönnin alla. Vedotaan siihen, että lastensuojelua tarvitsevat vain moniongelmaiset päihdeperheet, mutta kyllä niitä ongelmia on myös perheissä, joissa kaikki on ulospäin hyvin.

"Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia." Arviointi voi kestää ensipuhelusta 3 kk eteenpäin siihen tietoon, avataanko asiakkuus vai ei. Lasuilmoitus voi olla äärimmäisen stressaava kokemus, vaikka yhtään mitään hätää lapsella ei olisi ollut. Lasun piirissä oleminen voi aiheuttaa esim. sen, ettei saa apua mahdollisissa hedelmättömyysongelmissa. Tiedätkö yhtään, millaista on syyttömänä valvoa kuukausikaupalla öitä ja pohtia, joutuuko myymään kotinsa ja lähtemään perheen kanssa ulkomaille etsimään paikkaansa? Jot et tiedä, älä ala selittelemään, ettei lasu voi aiheuttaa mitään kaiken ollessa lapsella hyvin.

Jos valvot öitä ja olet ulkomaille lähdössä laskun takia, sille todellakin on jokin syy. Vainoharhasu ovat sitä luokkaa, että lapsesi todennäköisesti kärsivät ja ongelmasi näkyvät myös ulospäin. Lasu on tehty ihan syystä.

Sellaiset kiusaajafantasiat siellä.

Sellaiset vainoharhat siellä. Ihmisen täytyy olla todella sekaisin, jos hän lähtee ulkomaille lasun takia. Silloin lasu on tehty hyvästä syystä, koska lapsilla on luultavasti iso hätä, jos vanhemmalla kerran on syytä pelätä sossua. Lapsiaan kaltoinkihteleva canhempi vanhempi, jolle oma maine on tärkeämpi kuin lapsen hyvinvointi, on kiusaaja.

Mahtaa sinua v#tuttaa info, että asiakkuutta ei avattu. Ja en ole vainoharhainen, kärsiviä lapsia ei ole, kaltoinkohtelua ei ole ikinä tapahtunut eikä myöskään ulospäin näkyviä ongelmia, joihin aiemmassa viestissäsi viittaat. Mielenkiintoista, että teet tuollaisia syyttäviä ja suorastaan päällekäyviä faktoina julistettuja johtopäätöksiä pelkästä tekstistäni, jonka sitä paitsi tulkitsit väärin. En olisi ollut lähdössä ulkomaille "vain" lasuasiakkuuden vuoksi, vaan siksi, jos en olisi saanut hoitoa sen vuoksi. Valvoin siksi, koska en tiennyt, mitä tulee tapahtumaan. Sinuna harkitsisin kyllä jonkinlaista koulun kertaamista tai ainakin lukemisen ja luetun ymmärtämisen harjoittelua.

Siis mikä siinä lastensuojelussa sitten stressaa, jos kerran kaikki on hyvin? Meistä tehtiin ilmoitus koska olin osastolla, kävivät kerran ja juteltiin mukavia, ei jatkoja. Ei ollut mitään syytä pelätä. Jotain apua kotiin olisi voitu saada, tarvetta ei silloin ollut. Kyllä ihmetyttää, miksi lasu pelottaa jos ei muka ole mitään luurankoja kaapissa.

Miksipä ei samantien tehdä jokaikisestä alaikäisen vanhemmasta syyniä? Jos joku ahdistuu siitä, niin aletaan vain heittämään, että mitäs luurankoja sinulla on kaapisssasi. Mikset ole iloinen tästä syynistä ja kuukausien odottelusta, niin kuin kunnollisten vanhempien kuuluu olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen vanhempi on joskus väsynyt ja jaksamaton. Epäammattimaista tehdä ilmoitus. Vaihda psykologia ja jatkossa mieti tarkemmin mitä kerrot. Ehkä seuraavalle psykologille sanot, että ei ole lapsia.

Väsymystä on eri tasoista, ja me emme tiedä, mitä ap on kertonut psykologille.

Esimerkiksi jos tilanne on se, että tuntuu, että on niin poikki, että voisi vahingoittaa lasta väsyneenä, psykologi varmaankin joutuu tekemään lastensuojeluilmoituksen.

osa psykologeistakin on ihan kujalla ja tarrautuneena 1 ratkaisu toimii kaikille mantraan. Mullakin meni yhdestä istunnosta puolet siihen että psykologi jankkasi että kello pois makkarista, sillä poistuu kaikki ongelmat..jep, syynä painajaiset ei niin kauniin eron jälkeen. En mennyt enää toiste ja kellokin pysynyt makkarissa.

Sitten vielä ihmetellään kun ihmiset eivät hae apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa järkyttää se, että monille se oma häpeä ja stressi lasusta painaa enemmän kuin lasten hätä. Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia. Ja toimet taas tarkoittavat harvoin huostaanottoa, jonka moni automaattisesti yhdistää lasuun. Mutta better safe than sorry.

Opettajilla, psykologeilla yms. on velvollisuus tehdä lasu, jos huoli herää, ja lastensuojelu ryhtyy toimiin, jos on aihetta. Aika usein vanhemmat pitävät itseään täydellisinä ja ovat sitä mieltä, että kaikki on ok, vaikka lapsi eläisi vakavan kaltoinkohtelun tai laiminlyönnin alla. Vedotaan siihen, että lastensuojelua tarvitsevat vain moniongelmaiset päihdeperheet, mutta kyllä niitä ongelmia on myös perheissä, joissa kaikki on ulospäin hyvin.

"Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia." Arviointi voi kestää ensipuhelusta 3 kk eteenpäin siihen tietoon, avataanko asiakkuus vai ei. Lasuilmoitus voi olla äärimmäisen stressaava kokemus, vaikka yhtään mitään hätää lapsella ei olisi ollut. Lasun piirissä oleminen voi aiheuttaa esim. sen, ettei saa apua mahdollisissa hedelmättömyysongelmissa. Tiedätkö yhtään, millaista on syyttömänä valvoa kuukausikaupalla öitä ja pohtia, joutuuko myymään kotinsa ja lähtemään perheen kanssa ulkomaille etsimään paikkaansa? Jot et tiedä, älä ala selittelemään, ettei lasu voi aiheuttaa mitään kaiken ollessa lapsella hyvin.

Jos valvot öitä ja olet ulkomaille lähdössä laskun takia, sille todellakin on jokin syy. Vainoharhasu ovat sitä luokkaa, että lapsesi todennäköisesti kärsivät ja ongelmasi näkyvät myös ulospäin. Lasu on tehty ihan syystä.

Sellaiset kiusaajafantasiat siellä.

Sellaiset vainoharhat siellä. Ihmisen täytyy olla todella sekaisin, jos hän lähtee ulkomaille lasun takia. Silloin lasu on tehty hyvästä syystä, koska lapsilla on luultavasti iso hätä, jos vanhemmalla kerran on syytä pelätä sossua. Lapsiaan kaltoinkihteleva canhempi vanhempi, jolle oma maine on tärkeämpi kuin lapsen hyvinvointi, on kiusaaja.

Mahtaa sinua v#tuttaa info, että asiakkuutta ei avattu. Ja en ole vainoharhainen, kärsiviä lapsia ei ole, kaltoinkohtelua ei ole ikinä tapahtunut eikä myöskään ulospäin näkyviä ongelmia, joihin aiemmassa viestissäsi viittaat. Mielenkiintoista, että teet tuollaisia syyttäviä ja suorastaan päällekäyviä faktoina julistettuja johtopäätöksiä pelkästä tekstistäni, jonka sitä paitsi tulkitsit väärin. En olisi ollut lähdössä ulkomaille "vain" lasuasiakkuuden vuoksi, vaan siksi, jos en olisi saanut hoitoa sen vuoksi. Valvoin siksi, koska en tiennyt, mitä tulee tapahtumaan. Sinuna harkitsisin kyllä jonkinlaista koulun kertaamista tai ainakin lukemisen ja luetun ymmärtämisen harjoittelua.

Siis mikä siinä lastensuojelussa sitten stressaa, jos kerran kaikki on hyvin? Meistä tehtiin ilmoitus koska olin osastolla, kävivät kerran ja juteltiin mukavia, ei jatkoja. Ei ollut mitään syytä pelätä. Jotain apua kotiin olisi voitu saada, tarvetta ei silloin ollut. Kyllä ihmetyttää, miksi lasu pelottaa jos ei muka ole mitään luurankoja kaapissa.

Miksipä ei samantien tehdä jokaikisestä alaikäisen vanhemmasta syyniä? Jos joku ahdistuu siitä, niin aletaan vain heittämään, että mitäs luurankoja sinulla on kaapisssasi. Mikset ole iloinen tästä syynistä ja kuukausien odottelusta, niin kuin kunnollisten vanhempien kuuluu olla?

Hyvä idea mutta oletko kuullut että lastensuojelun sosssuista on huutava pula. Ei ole porukkaa tuota toteuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa järkyttää se, että monille se oma häpeä ja stressi lasusta painaa enemmän kuin lasten hätä. Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia. Ja toimet taas tarkoittavat harvoin huostaanottoa, jonka moni automaattisesti yhdistää lasuun. Mutta better safe than sorry.

Opettajilla, psykologeilla yms. on velvollisuus tehdä lasu, jos huoli herää, ja lastensuojelu ryhtyy toimiin, jos on aihetta. Aika usein vanhemmat pitävät itseään täydellisinä ja ovat sitä mieltä, että kaikki on ok, vaikka lapsi eläisi vakavan kaltoinkohtelun tai laiminlyönnin alla. Vedotaan siihen, että lastensuojelua tarvitsevat vain moniongelmaiset päihdeperheet, mutta kyllä niitä ongelmia on myös perheissä, joissa kaikki on ulospäin hyvin.

"Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia." Arviointi voi kestää ensipuhelusta 3 kk eteenpäin siihen tietoon, avataanko asiakkuus vai ei. Lasuilmoitus voi olla äärimmäisen stressaava kokemus, vaikka yhtään mitään hätää lapsella ei olisi ollut. Lasun piirissä oleminen voi aiheuttaa esim. sen, ettei saa apua mahdollisissa hedelmättömyysongelmissa. Tiedätkö yhtään, millaista on syyttömänä valvoa kuukausikaupalla öitä ja pohtia, joutuuko myymään kotinsa ja lähtemään perheen kanssa ulkomaille etsimään paikkaansa? Jot et tiedä, älä ala selittelemään, ettei lasu voi aiheuttaa mitään kaiken ollessa lapsella hyvin.

Jos valvot öitä ja olet ulkomaille lähdössä laskun takia, sille todellakin on jokin syy. Vainoharhasu ovat sitä luokkaa, että lapsesi todennäköisesti kärsivät ja ongelmasi näkyvät myös ulospäin. Lasu on tehty ihan syystä.

Sellaiset kiusaajafantasiat siellä.

Sellaiset vainoharhat siellä. Ihmisen täytyy olla todella sekaisin, jos hän lähtee ulkomaille lasun takia. Silloin lasu on tehty hyvästä syystä, koska lapsilla on luultavasti iso hätä, jos vanhemmalla kerran on syytä pelätä sossua. Lapsiaan kaltoinkihteleva canhempi vanhempi, jolle oma maine on tärkeämpi kuin lapsen hyvinvointi, on kiusaaja.

Mahtaa sinua v#tuttaa info, että asiakkuutta ei avattu. Ja en ole vainoharhainen, kärsiviä lapsia ei ole, kaltoinkohtelua ei ole ikinä tapahtunut eikä myöskään ulospäin näkyviä ongelmia, joihin aiemmassa viestissäsi viittaat. Mielenkiintoista, että teet tuollaisia syyttäviä ja suorastaan päällekäyviä faktoina julistettuja johtopäätöksiä pelkästä tekstistäni, jonka sitä paitsi tulkitsit väärin. En olisi ollut lähdössä ulkomaille "vain" lasuasiakkuuden vuoksi, vaan siksi, jos en olisi saanut hoitoa sen vuoksi. Valvoin siksi, koska en tiennyt, mitä tulee tapahtumaan. Sinuna harkitsisin kyllä jonkinlaista koulun kertaamista tai ainakin lukemisen ja luetun ymmärtämisen harjoittelua.

Siis mikä siinä lastensuojelussa sitten stressaa, jos kerran kaikki on hyvin? Meistä tehtiin ilmoitus koska olin osastolla, kävivät kerran ja juteltiin mukavia, ei jatkoja. Ei ollut mitään syytä pelätä. Jotain apua kotiin olisi voitu saada, tarvetta ei silloin ollut. Kyllä ihmetyttää, miksi lasu pelottaa jos ei muka ole mitään luurankoja kaapissa.

Miksipä ei samantien tehdä jokaikisestä alaikäisen vanhemmasta syyniä? Jos joku ahdistuu siitä, niin aletaan vain heittämään, että mitäs luurankoja sinulla on kaapisssasi. Mikset ole iloinen tästä syynistä ja kuukausien odottelusta, niin kuin kunnollisten vanhempien kuuluu olla?

Hyvä idea mutta oletko kuullut että lastensuojelun sosssuista on huutava pula. Ei ole porukkaa tuota toteuttamaan.

Se oli heitetty vitsillä edeltävän ihmettelyihin...

Vierailija kirjoitti:

Monille tässä ketjussa omat fiilikset näyttävät merkitsevän enemmän kuin lasten elämä, jonka lastensuojelu voi viime kädessä turvata. Joskus ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, mutta parempi tehdä ns. turhaan kuin jättää tekemättä. Vanhemman paha mieli on pieni hinta sille, että yhdenkin lapsen elämä saadaan pelastettua.

Olisikin mielenkiintoista, jos joku tekisi tutkimuksen siitä, mikä on tuhansien, kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien vanhempien pahan mielen hinta versus yksi pelastettu lapsi. Tuntuu siltä, että lastensuojelun aiheuttamia tuhoja aliarvioidaan päätöksenteossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monille tässä ketjussa omat fiilikset näyttävät merkitsevän enemmän kuin lasten elämä, jonka lastensuojelu voi viime kädessä turvata. Joskus ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, mutta parempi tehdä ns. turhaan kuin jättää tekemättä. Vanhemman paha mieli on pieni hinta sille, että yhdenkin lapsen elämä saadaan pelastettua.

Olisikin mielenkiintoista, jos joku tekisi tutkimuksen siitä, mikä on tuhansien, kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien vanhempien pahan mielen hinta versus yksi pelastettu lapsi. Tuntuu siltä, että lastensuojelun aiheuttamia tuhoja aliarvioidaan päätöksenteossa.

Paha mieli? Tuhoja? Kehtaatkin väittää jotain lasun soittoa tuhoksi, kun on vanhempia jotka tappavat lapsia.

Minulla on kokemusta siitä, että lastensuojeluilmoituksesta aiheutui mm. seuraavaa:

- menetin työkykyni

- menetin työpaikkani

- lapsi traumatisoitui

- lapsi tarvitsee nyt psykiatrista hoitoa

- tarvitsen itse psykiatrista hoitoa

- mitään apua ei saatu

Kyllä näitä voisi mielestäni tuhoiksi kutsua. Ja tämä on vain yksi tapaus. Vastaavia tapauksia on varmasti tuhansia, kymmeniä tuhansia tai satoja tuhansia.

Hei ap! Onko sulla pieniä lapsia? Onko kukaan tarjonnut tukiperhetoimintaa? Yllättävän vähän tarjotaan perheille vaikka tarjolla on paljon tukiperheitä, jotka voisivat ottaa hoitaakseen noin kerran kuukaudessa lapset, että saisi omaa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monille tässä ketjussa omat fiilikset näyttävät merkitsevän enemmän kuin lasten elämä, jonka lastensuojelu voi viime kädessä turvata. Joskus ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, mutta parempi tehdä ns. turhaan kuin jättää tekemättä. Vanhemman paha mieli on pieni hinta sille, että yhdenkin lapsen elämä saadaan pelastettua.

Olisikin mielenkiintoista, jos joku tekisi tutkimuksen siitä, mikä on tuhansien, kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien vanhempien pahan mielen hinta versus yksi pelastettu lapsi. Tuntuu siltä, että lastensuojelun aiheuttamia tuhoja aliarvioidaan päätöksenteossa.

Paha mieli? Tuhoja? Kehtaatkin väittää jotain lasun soittoa tuhoksi, kun on vanhempia jotka tappavat lapsia.

Sanon nyt mahdollisimman nätisti, että nykyinen lasu-kulttuuri, jossa ihan kaikki herättää huolta ja tehdään lasu, on se isoin syy siihen, että ne oikeasti kamalissa oloissa elävät lapset eivät saa apua ajoissa. Ne perheet ovat asiakkaina ihan hirveitä ja jos sulla sos.työntekijänä on 30 tai 50 perhettä, joiden tilannetta pitää selvittää, niin kaikkiin ei ehdi panostaa ja huonommalla työmoraalilla tai täysin ylikuormitettuna on helpompi selvitellä niitä ns. hyviä perheitä, joissa huolen on aiheuttanut vaikka äidin väsymys kun mennä sinne narkkiluolaan josta tulee pahimmassa tapauksessa puukkoa tai ainakin uhkailua sua tai läheisiäsi kohtaan. Kun helpomman perheen selvittelet, saat sentään yhden perheen pois listalta ja tilaa taas seuraavalle, eli omaa työkuormaa pystyy kai jotenkin hallinnoimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monille tässä ketjussa omat fiilikset näyttävät merkitsevän enemmän kuin lasten elämä, jonka lastensuojelu voi viime kädessä turvata. Joskus ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, mutta parempi tehdä ns. turhaan kuin jättää tekemättä. Vanhemman paha mieli on pieni hinta sille, että yhdenkin lapsen elämä saadaan pelastettua.

Olisikin mielenkiintoista, jos joku tekisi tutkimuksen siitä, mikä on tuhansien, kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien vanhempien pahan mielen hinta versus yksi pelastettu lapsi. Tuntuu siltä, että lastensuojelun aiheuttamia tuhoja aliarvioidaan päätöksenteossa.

Kyse ei varmasti läheskään kaikilla ole vain pahasta mielestä, vaan esim. hoitosuhteen keskeyttämisestä tai mieltä painavien asioiden panttaamisesta, fyysisistä ja henkisistä stressireaktioista, taloudellisesta menetyksestä (sossun tapaamiset virka-ajalla, jolloin osan täytyy väistämättä hakea palkatonta poissaoloa) ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monille tässä ketjussa omat fiilikset näyttävät merkitsevän enemmän kuin lasten elämä, jonka lastensuojelu voi viime kädessä turvata. Joskus ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, mutta parempi tehdä ns. turhaan kuin jättää tekemättä. Vanhemman paha mieli on pieni hinta sille, että yhdenkin lapsen elämä saadaan pelastettua.

Olisikin mielenkiintoista, jos joku tekisi tutkimuksen siitä, mikä on tuhansien, kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien vanhempien pahan mielen hinta versus yksi pelastettu lapsi. Tuntuu siltä, että lastensuojelun aiheuttamia tuhoja aliarvioidaan päätöksenteossa.

Paha mieli? Tuhoja? Kehtaatkin väittää jotain lasun soittoa tuhoksi, kun on vanhempia jotka tappavat lapsia.

Lapsiaan tappavat ovat yleensä niitä, joiden lapsista on tehty lasuja jo päiväkodissa, neuvolassa, koulussa läjäpäin. Se että joku vanhempi käsittelee omaa ongelmaansa, ei ole ihan verrannollinen noihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa järkyttää se, että monille se oma häpeä ja stressi lasusta painaa enemmän kuin lasten hätä. Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia. Ja toimet taas tarkoittavat harvoin huostaanottoa, jonka moni automaattisesti yhdistää lasuun. Mutta better safe than sorry.

Opettajilla, psykologeilla yms. on velvollisuus tehdä lasu, jos huoli herää, ja lastensuojelu ryhtyy toimiin, jos on aihetta. Aika usein vanhemmat pitävät itseään täydellisinä ja ovat sitä mieltä, että kaikki on ok, vaikka lapsi eläisi vakavan kaltoinkohtelun tai laiminlyönnin alla. Vedotaan siihen, että lastensuojelua tarvitsevat vain moniongelmaiset päihdeperheet, mutta kyllä niitä ongelmia on myös perheissä, joissa kaikki on ulospäin hyvin.

"Jos omilla lapsilla ei ole hätää, lasu ei aiheuta toimia." Arviointi voi kestää ensipuhelusta 3 kk eteenpäin siihen tietoon, avataanko asiakkuus vai ei. Lasuilmoitus voi olla äärimmäisen stressaava kokemus, vaikka yhtään mitään hätää lapsella ei olisi ollut. Lasun piirissä oleminen voi aiheuttaa esim. sen, ettei saa apua mahdollisissa hedelmättömyysongelmissa. Tiedätkö yhtään, millaista on syyttömänä valvoa kuukausikaupalla öitä ja pohtia, joutuuko myymään kotinsa ja lähtemään perheen kanssa ulkomaille etsimään paikkaansa? Jot et tiedä, älä ala selittelemään, ettei lasu voi aiheuttaa mitään kaiken ollessa lapsella hyvin.

Jos valvot öitä ja olet ulkomaille lähdössä laskun takia, sille todellakin on jokin syy. Vainoharhasu ovat sitä luokkaa, että lapsesi todennäköisesti kärsivät ja ongelmasi näkyvät myös ulospäin. Lasu on tehty ihan syystä.

Sellaiset kiusaajafantasiat siellä.

Sellaiset vainoharhat siellä. Ihmisen täytyy olla todella sekaisin, jos hän lähtee ulkomaille lasun takia. Silloin lasu on tehty hyvästä syystä, koska lapsilla on luultavasti iso hätä, jos vanhemmalla kerran on syytä pelätä sossua. Lapsiaan kaltoinkihteleva canhempi vanhempi, jolle oma maine on tärkeämpi kuin lapsen hyvinvointi, on kiusaaja.

Mahtaa sinua v#tuttaa info, että asiakkuutta ei avattu. Ja en ole vainoharhainen, kärsiviä lapsia ei ole, kaltoinkohtelua ei ole ikinä tapahtunut eikä myöskään ulospäin näkyviä ongelmia, joihin aiemmassa viestissäsi viittaat. Mielenkiintoista, että teet tuollaisia syyttäviä ja suorastaan päällekäyviä faktoina julistettuja johtopäätöksiä pelkästä tekstistäni, jonka sitä paitsi tulkitsit väärin. En olisi ollut lähdössä ulkomaille "vain" lasuasiakkuuden vuoksi, vaan siksi, jos en olisi saanut hoitoa sen vuoksi. Valvoin siksi, koska en tiennyt, mitä tulee tapahtumaan. Sinuna harkitsisin kyllä jonkinlaista koulun kertaamista tai ainakin lukemisen ja luetun ymmärtämisen harjoittelua.

Siis mikä siinä lastensuojelussa sitten stressaa, jos kerran kaikki on hyvin? Meistä tehtiin ilmoitus koska olin osastolla, kävivät kerran ja juteltiin mukavia, ei jatkoja. Ei ollut mitään syytä pelätä. Jotain apua kotiin olisi voitu saada, tarvetta ei silloin ollut. Kyllä ihmetyttää, miksi lasu pelottaa jos ei muka ole mitään luurankoja kaapissa.

Miksipä ei samantien tehdä jokaikisestä alaikäisen vanhemmasta syyniä? Jos joku ahdistuu siitä, niin aletaan vain heittämään, että mitäs luurankoja sinulla on kaapisssasi. Mikset ole iloinen tästä syynistä ja kuukausien odottelusta, niin kuin kunnollisten vanhempien kuuluu olla?

Voishan sitä muuten vaikka tehdä, mutta eihän resurssit mitenkään riittäis. Jos kuitenkin on pienikin epäily, ettei lapsen olosuhteissa kaikki ole kunnossa, on ihan hyvä että tilanne käydään tsekkaamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monille tässä ketjussa omat fiilikset näyttävät merkitsevän enemmän kuin lasten elämä, jonka lastensuojelu voi viime kädessä turvata. Joskus ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, mutta parempi tehdä ns. turhaan kuin jättää tekemättä. Vanhemman paha mieli on pieni hinta sille, että yhdenkin lapsen elämä saadaan pelastettua.

Se vanhempihan itse kyllä tietää, onko ladu turha vai ei. Ymmärrettävää, että vituttaa turhat lasut.

No kuule, kun niitäkin vanhempia vituttaa joiden lapsista se lasu on tehty ihan syystä! Harva itse tajuaa, tai ainakaan myöntää, että lasu on oikeasti ihan perustelu, eikä kotona kaikki ole kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmoitusvelvollisten on noudatettava lakia. Tehkää aloite lain muuttaniseksi, keiden mielestä lakia pitää muuttaa. Tuskin kukaan työntekijä haluaa syytettä ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta, jos jotain sattuu. Onhan näistä valitettavia esimerkkejä. Kodinhoitajat pitäisi saada takaisin.

Mikä on se laki, joka määrää tekemään lasun, jos vanhempi hakee apua OMIIN terveysongelmiin?

Millä tavalla se parantaa lapsen asemaa, jos varsinkaan äiti ei uskalla hakea apua, ei saa hoidetuksi itseään kuntoon vaan tilanne pahenee?

Siis jos niiden vanhemman omien terveysongelmien hoitamisen yhteydessä herää huoli, että hän ei voinnistaan johtuen ole kykenevä huolehtimaan lapsistaan tavalla tai toisella, niin silloin on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Näkeehän se työntekijä, jos vanhempi on siinä kunnossa, ettei kunnolla voi edes itsestään huolehtia.