Lue keskustelun säännöt.
Oltiinko 80-luvulla rikkaampia kuin nykyään?
22.09.2023 |
Joka kunnassa oli oma terveyskeskus ja lääkärille sai ajan aina kun oli pienikin vaiva.
Nykyään pahoinvointialueet sulkevat terveyskeskuksia, päivystykset ovat kriisissä ja lääkäriaikaa ei saa ikinä. Mitä on tapahtunut ja miksi?
Kommentit (308)
Meidän perheessä kasvatettiin melko pienellä maapläntillä talveksi perunat ja juurekset. Itse keitettiin kellariin mehuja ja hilloja, sekä pakastettiin itse kerättyjä marjoja. Tontilla kasvoi marjapensaita ja metsästä käytiin puolukat ja mustikat. Sieniä kerättiin ja suolattiin. Itse paistettiin leivonnaisia lähinnä puu-uunissa, harvemmin sähköuunissa.
Ruokakustannukset olivat hyvin kohtuulliset.
Ja ruoka oli hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheessä kasvatettiin melko pienellä maapläntillä talveksi perunat ja juurekset. Itse keitettiin kellariin mehuja ja hilloja, sekä pakastettiin itse kerättyjä marjoja. Tontilla kasvoi marjapensaita ja metsästä käytiin puolukat ja mustikat. Sieniä kerättiin ja suolattiin. Itse paistettiin leivonnaisia lähinnä puu-uunissa, harvemmin sähköuunissa.
Ruokakustannukset olivat hyvin kohtuulliset.
Ja ruoka oli hyvää.
Voi niitä perunoita kasvattaa nykyäänkin - harva taitaa viitsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oltu. Suomalaisten elintaso on nykyään kaikilla mittareilla parempi 80-lukuun verrattuna.
Miksi sitten koulut, sairaalat ja vanhainkodit ovat kriisissä, lääkäriin ei pääse millään, terveyskeskuksia lakkautetaan ja ihmiset voivat huonosti?
Nyt puhuttiin suomalaisten kansalaisten elintasosta, ei valtion varoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavanomainen kuukausipalkka oli alle 1000 € nykyrahassa. Päätelkää siitä minkälainen oli elintaso. Ei todellakaan ollut yltäkylläisyyttä tavallisilla ihmisillä.
Mistä ihmeestä sinä tuon 1000€ revit? Sain opiskelijana kesäduunissa nimellisesti melkein tuon 1980-luvun lopulla, mutta hintataso on sen jälkeen noussut kymmeniä prosentteja.
Aloitit työt v. 1986 keskisuuressa rakennusliikkeesä pääkirjanpitäjänä ja vastasin taloushallinnosta ja palkka oli 10.500mk/kk eli vajaa 2000€/kk. Ja ihmettelin, miten ne voi maksaa mulle niin paljon. Kun työnjohto/rakennusinsinöörit saivat tuon alle.
Muut toimistossa saivat 3500-5000 mk/kkFirman toimitusjohtajan palkka oli 25.000 mk eli 4000€/kk joka oli hirveän iso.
Ja jos teet lukuihin inflaatiokorjauksen, huomaat, että vuoden 2023 rahassa palkkasi 10500 markkaa olisi noin 3760 euroa. Surffaa Tilastokeskuksen rahsnarvomuuntimeen. Se pieninkin muistamasi palkka 3500 mk on yli 1200 euroa nykyrahassa, ei missään tapauksessa alle tonnia.
Kukaan ei saa vain 1200€ nykyään toimistotöistä. Köyhää oli 80-luvulla ja sillä sipuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parhaiten Suomella meni vuosina 2000-2008. Sen jälkeen on ollut melkeinpä pelkkää alamäkeä.
Vierailija kirjoitti:
Parhaiten Suomella meni vuosina 2000-2008. Sen jälkeen on ollut melkeinpä pelkkää alamäkeä.
Ja syynä taitamaton yritysjohto. Nokia ryssiminen johtavasta markkina-asemasta nollille on kyllä ihan uskomaton suoritus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei.
toki ihan hyviä huomioita.
Oltiin köyhempiä, mutta silti oli varaa kaikkeen sellaiseen, mitä yhteiskunta tarvitsee. Minne 2000- luvulla rahat imuroidaan, kun niitä ei riitä peruspalveluihin?
1980-luvulla Suomessa oli vireä, työssäkäyvä kansa. Kukaan ei kuvitellutkaan ylpeilevänsä työhaluttomuudellaan kuten nykyään.
Masennuksesta ei oltu kuultukaan, päihdeongelmat olivat surkeita juoppoja eikä mikään lifestyle pössyttelyineen. Pääsääntöisesti oltiin normaalipainoisia ja jaksettiin kävellä ja liikkua.
Ei ihan hirveästi minusta tarvitse ihmetellä, miksi nykyisin moni voi huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheessä kasvatettiin melko pienellä maapläntillä talveksi perunat ja juurekset. Itse keitettiin kellariin mehuja ja hilloja, sekä pakastettiin itse kerättyjä marjoja. Tontilla kasvoi marjapensaita ja metsästä käytiin puolukat ja mustikat. Sieniä kerättiin ja suolattiin. Itse paistettiin leivonnaisia lähinnä puu-uunissa, harvemmin sähköuunissa.
Ruokakustannukset olivat hyvin kohtuulliset.
Ja ruoka oli hyvää.
1980-luvulla olisit hyvin mahdollisesti juuri viettämässä lauantai-iltapäivää sienestämällä tai marjastamalla. Nyt ehkä olisi jo palailtu päivän retkellä tähän aikaan ja alettaisiin puhdistamaan marjoja ja sieniä. Reippaammat vielä mehustaisivat tai keittäisivät hilloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla tehtiin itse enemmän. Marjastettiin, sienestettiin jne. Marjoista keitettiin hilloa ja mehua. Osa myös pakastettiin isoon arkkupakastimeen.
Äiti leipoi ja kokkasi joka päivä. Pullaa, sämpylöitä, pannukakkua jne. Ja ihan perus kotiruokaa, kuten perunoita ja jauhelihakastiketta.
Herkkupäivinä saattoi olla lämpimiä voileipiä tai uunimakkaraa.
Mummot ja äiti myös ompelivat meille lapsille vaatteita.
Silloin todella tyydyttiin vähempään. Ei ollut internetiä, älypuhelimia tai tietokoneita. Videonauhuri oli teknologian huipentuma. Eikä ulkomailla todellakaan käyty ihan tuosta vain, Kanariansaarille pääsy oli ihan tosi iso ja kadehdittava juttu.
Eläkeläisiä oli paljon vähemmän suhteessa työssäkäyviin. Muistan kun kotikylän pappa täytti 100 vuotta ja hän oli koko kunnassa uutisoinnin arvoinen ihmetys koska niin harvinainen tapaus. Työttömyys oli pienempää ja työttömät yleensä pääsivät uudelleen leivän syrjään kiinni eli töitä oli. Lapsiakin oli paljon mutta läheskään kaikki eivät käyneet päiväkodissa. Terveydenhoito oli huomattavasti vaatimattomampaa eli moni kuoli sairauksiin joissa nykyään joko elää vielä vuodesta toiseen tai jopa selviää hyvin taas kuntoon.
Koulut selvittiin kynällä ja kumilla eli ei tietokoneita tai muitakaan tarjottu oppilaille. Nykyisin yläkoulussa on paljon valinnaisia aineita jotka vaativat uusia opettajia. Aikoinaan tarjonta oli paljon suppeampaa. Erilaista tukea tarvitsevia oppilaita oli paljon vähemmän. Oli kyseessä sitten esimerkiksi adhd tai S2 -lapsi.
Elämä sinällään oli köyhempää ja meilläkin perheessa käytiin kesälomareissuilla teltan kanssa. Yövyimme leirintäalueella ja vanhemmat kokkasivat siellä. Ei todellakaaan ollut ylimääräistä rahaa mutta vaihtoehtona olisi ollut jäädä kotiin. Nyt tuollaista lomaa harva perhe suostuisi tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen kaikki oli jotenkin selkeämpää. Esimerkiksi sairaanhoitajan toimenkuva oli todella selkeä ja kirjaamista oli paljon vähemmän. Nykyään ihan joka ikinen asia täytyy kirjata, dokumentoida ja tilastoida. Täytyy hallita useita eri tietojärjestelmiä. Sairaanhoitaja saattaa tehdä useamman ammattiryhmän töitä (sairaanhoitaja, lähihoitaja, laitoshuoltaja, siivooja jne...).
Tuo nyt oli vain yksi esimerkki siitä, miten nykymaailma muuttuu koko ajan vain vaativammaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kaikki oli jotenkin selkeämpää. Esimerkiksi sairaanhoitajan toimenkuva oli todella selkeä ja kirjaamista oli paljon vähemmän. Nykyään ihan joka ikinen asia täytyy kirjata, dokumentoida ja tilastoida. Täytyy hallita useita eri tietojärjestelmiä. Sairaanhoitaja saattaa tehdä useamman ammattiryhmän töitä (sairaanhoitaja, lähihoitaja, laitoshuoltaja, siivooja jne...).
Tuo nyt oli vain yksi esimerkki siitä, miten nykymaailma muuttuu koko ajan vain vaativammaksi.
Tämä on totta, sairaaloissa oli selkeä työnjako, eikä työntekijöistä ollut pulaa. Työtä riitti, mutta työn alle ei tarvinnut murtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla tyydyttiin vähempään. Ei silloin ollut kaikilla lapsilla omia huoneita ja kalliita harrastuksia. Ei pidetty mitenkään köyhänä jos ei käyty ulkomailla tai omistettu autoa.
Ei pidä paikkaansa, oli omat huoneet, harrastuksia ja jokaisessa kotitaloudessa auto.
Talous oli ylikuumentunut, pankit tyrkyttivät lainarahaa ja moni ylivelkaantuikin. Rahaa kulutettiin ja uskottiin, että tilanne jatkuu samanlaisena tästä ikuisuuteen.
Seuraavalla vuosikymmenellä sitten maksettiin karvaasti.
Ei ole totta. Vaikka Suomen talous olikin Kullbergin ja Viinasen mielestä ylikuumentunut, niin elimme nykymittapuun mukaan äärimmäisen köyhää elämää. Ainostaan jollain apteekkareilla ja pankinjohtajilla oli siihen aikaan samanlainen elintaso kuin nyt keskituloisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän näin jälkeenpäin tarkasteltuna 1980-luku oli yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti tietynlainen huippupiste tavallisen kansalaisen kannalta. Ongelmia oli, puutteita oli, mutta kokonaisuutena silloin oltiin rikkaampia ja optimistisempia kuin nykyään. Vasemmisto oli rakentanut hyvinvointiyhteiskuntaa vuosikymmenien ajan ja toteutti lupauksensa duunareille olojen parantamisesta. Työn teolla pärjäsi ja se lisäsi motivaatiota työn tekoon, verorahoille sai vastinetta, ympäristö oli lasten kasvattamiseen turvallinen ja toiveikas.
Vasemmisto teki itsensä siis tarpeettomaksi, hyvinvoiva jengi duunareista lähtien siirtyi äänestämään oikeistoa ja tätä vahvisti myös itäblokin romahtaminen, reaganismi ja thatcherismi, joita täälläkin ihailtiin, oikeistolaistumista ei hidastanut edes suuri varoitusmerkki, 90-luvun lama, päinvastoin, sekin laitettiin jotenkin vasemmistolaispolitiikan synniksi, ei varoitukseksi hallitsemattomasta kapitalismista.
Maailman ylipäätään on oikeistolaistunut enemmän ja enemmän viime vuosikymmenien aikaan, hyvinvointiyhteiskunnat ovat muisto vain, talousliberalismia ihailtiin kritiikittä aina vuoden 2008 romahdukseen asti. Tuolloin tuli se toinen hallitsemattoman kapitalismin rommaus. Oikeistolaistumisen huippu on toistaiseksi ollut 2014-2015, Pohjoismaiden oikeistohallitukset halusivat ja haluavat halpaa mmuuttoväkeä miljoonia (Ruotsin kokkareiden Rheinfeld: Öppna era hjärtan...), Trumpin kausi USA:ssa, kun samaan aikaan Venäjällä Trumpin aateveli valmisteli valmistelujaan ja pisti näkyville yhden Euroopan kiristyskeinonsa: hallitsemattoman mmuuttovyöryn, heh.
Hallitsematon tuntuu olevan nyky-yhteiskuntien avainsana. Taudit, ihmiset ja talous leviää hallitsemattomasti, jolloin yhteiskuntien ilmapiiristä tulee pelokas, vihamielinen, toivoton, näköalaton. Ja se on köyhyyttä se. Vaikka olisi rahaa ja teknologiaa ja kakskymmentä juustomerkkiä ja sata tv-kanavaa valittavana.
Ihan täyttä paskaa. 80-luvulla ei todellakaan oltu rikkaampia ja valinnanvaraa oli kuin Neuvostoliitossa.
Ihan oikeesti? Suomen valinnanvara 80-luvulla oli uskomaton Neukkuun verrattuna!
Jep, kävin 80 -luvulla Tallinnassa ja Leningradissa. Sukkahousuja myymällä rahoitettiin vaaleanpunaisen samppanjan juonti. Siellä olisi mennyt kaikki mahdollinen, esim. farkut ja kellot kaupaksi kaduilla ja hotelleissa. Pikkupojat kerjäsivät turisteilta purukumia.
Joten tällainen valinnanvaraa oli Neukkulassa. Olihan meillä vähän toista.
80- luvulla elintaso oli ihan hyvä. Työelämä huomattavasti selkeämpi ja parempi. Vaatimukset ihmisen mittaisia. Yhteiskunnan taholta pyrittiin luomaan ihmisille hyvää. Ei koko ajan huonontamaan kaikkea. Naisten asema oli tosin heikompi. Samoissa ammateissa saattoi vielä 80- luvun alkupuolella olla eri palkkataulukot miehille ja naisille = naisten palkka oli aina se huonompi. Myös kaikenlaista sovinismia ja ei toivottua lähentelyä enemmän. Naiset tekivät kotona enemmän, kun ei ollut juurikaan valmisruokia ja kaikki tehtiin itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei.
toki ihan hyviä huomioita.
Oltiin köyhempiä, mutta silti oli varaa kaikkeen sellaiseen, mitä yhteiskunta tarvitsee. Minne 2000- luvulla rahat imuroidaan, kun niitä ei riitä peruspalveluihin?
1980-luvulla Suomessa oli vireä, työssäkäyvä kansa. Kukaan ei kuvitellutkaan ylpeilevänsä työhaluttomuudellaan kuten nykyään.
Orvon ja puurran trolli, nykyään ei ole töitä kaikille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Tuet olivat suurempia kuin nykyään. Elitaso korkeampi (paljon).
Äitini oli yksinhuoltaja. Nyt itse työssäkäyvä yksinhuoltaja. Äitini on kertonut että oli onnekas kun oli tuolloin 80-luvulla yksinhuoltaja. Tuet olivat paljon paremmat. Minä elän kuulemma vain pienellä murto-osalla tuloista ja eduista joita sai tuolloin. Ei koskaan ollut pulaa perusruokatarvikketsta. Nykyisin ei voi edes unelmoida muusta kuin halvimmista elintarvikkeista makaronia, banaaneja, satunnainen 1krt viikossa lihaa jne,
Aika uskomatonta. Ruoka, asuminen -kaikki oli suhteessa halvempaa kuin nykyisin. Palkatkin parempia.
Silloinkin oli puhetta kuinka yksinhuoltaja perheiden lapset ovat vähäosaisia ja vaarassa syrjääntyä, vaikka elintaso oli paljon korkeampi.
Nyt Orpo leikkaa jo valmiiksi pienistä etuuksista, jotka auttavat palkan lisäksi, jotta juuri ja juuri pysyy hengissä? Millä sitten nykyisin pitäisi elää? Kahta työtä en voi yksinhuoltajan ottaa, eikä ole autoa, joten ajallisestikin olisi haastavaa. Elämä on vain ja ainoastaan säästämistä KAIKESTA.
Mihin suomi on menossa?? Ei täällä kohta voi asua ja elää. Miksi suomi ei pidä huolta omistaan? Tuntuu että tietyt ryhmät saavat enemmän kuin kantasuomalaiset??
No höpö. 😂 1980-luvulla kahvi ja voi olivat kalliita, ei sellaisiin ollut vähäosaisilla varaa. Makaroni oli kallista ulkomaista hapatusta, vähäosaiset söivät vuoden jokaisena päivänä pottuja. Jos kaipasi vaihtelua niin joskus saattoi keittää porkkanoita seuraksi. 1980-luvulla köyhien ruoka oli ruskea kastike, eli pannulla vehnäjauhoja ruskistettiin ja tehtiin kastikkeeksi. Tämä kelpasi köyhille siis pottujen kanssa sellaisenaan, joskus saattoi olla reteesti pyhäruokaa ja vaikka makkaraa kastikkeen jatkeena. Ja köyhät ja hedelmät 1980-luvulla, eipäs nyt hupsita. Ja ihan tutkitusti ravitsemusmenot veivät silloin isomman osan tuloista kuin nykyään.
1980-luvulla pienituloisen vinkumassa autoa töissäkäymiseen olisi ollut törkimys ja häntä olisi pilkattu pitkään.
wtf? Mistä te näitä revitte? Vitsejähän nämä kai on? Nuoret selittämässä tilastojen perusteella, että näin se kuule vain oli, elkääpä muuta vanhat dementikot väittäkö, nih?
Oli 1980-luvulla köyhän perheen prsaukinen opiskelijanplanttu. Kahvia juotiin 3-4 kertaa päivässä, vähintään. Juu, kyllä potut ja ruskea kastike olivat tuttuja, mutta niin oli moni muukin ruoka. Ja kun muutin omilleni (16-vuotiaana), koostui ruokavalio lähes yksinomaan pastasta ja tonnikalasta. No pizzaa ja kebabia, hamppareita ja joskus kiinalaista syötiin sitten ulkona. Ulkona söin 2-3 kertaa viikossa, bisse oli se pääasia kuitenkin.
Persaukisena vähintään kerran vuodessa kävin ulkomailla. Silloin kun tein hanttihommia enemmän, matkustelin 3-4 kertaa vuodessa. Vaatteita en tehnyt itse, kyllä ne ostettiin ihan kaupasta. Ne, jotka tekivät vaatteita, niille se oli lähinnä harrastus. Myös vaihtoehtoväki teki itse vaatteitaan, kun aina ei ollut mahdollisuuksia lentää Lontoon putiikkeihin ja marketeissa ei fiftari- tai punk-kuteita löytynyt.
Itse kuuluin vaihtoehtoväkeen. Siihen kuului 1980-luvulla mm: vegaanius, kirppareilla ja antikvariaateissa koluaminen, klubitouhu, varsinkin homoklubit oli yhdessä vaiheessa heteroilla tosi in (tämä lienee ärsyttänyt isoa osaa homoja), taide ja valokuvaus (tehtiin itse, käytiin taidenäyttelyissä, luettiin paljon), elokuvat (vanhoista klassikkoleffoista lähtien), omien lehtien tekeminen (tätä vastaa nykyään blogit, striimaus, podcastit jne), jotka usein olivat fanzineita tai sarjakuvia, mutta itse esim. kirjoitin myös juttuja, mm. levyarvosteluja. Musiikki oli se isoin juttu: kaikki valtavirrasta poikkeava kiinosti, suosikkibändejä saatettiin käydä katsomassa pitkin Eurooppaa, levyjä tilattiin ulkomailta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Tuet olivat suurempia kuin nykyään. Elitaso korkeampi (paljon).
Äitini oli yksinhuoltaja. Nyt itse työssäkäyvä yksinhuoltaja. Äitini on kertonut että oli onnekas kun oli tuolloin 80-luvulla yksinhuoltaja. Tuet olivat paljon paremmat. Minä elän kuulemma vain pienellä murto-osalla tuloista ja eduista joita sai tuolloin. Ei koskaan ollut pulaa perusruokatarvikketsta. Nykyisin ei voi edes unelmoida muusta kuin halvimmista elintarvikkeista makaronia, banaaneja, satunnainen 1krt viikossa lihaa jne,
Aika uskomatonta. Ruoka, asuminen -kaikki oli suhteessa halvempaa kuin nykyisin. Palkatkin parempia.
Silloinkin oli puhetta kuinka yksinhuoltaja perheiden lapset ovat vähäosaisia ja vaarassa syrjääntyä, vaikka elintaso oli paljon korkeampi.
Nyt Orpo leikkaa jo valmiiksi pienistä etuuksista, jotka auttavat palkan lisäksi, jotta juuri ja juuri pysyy hengissä? Millä sitten nykyisin pitäisi elää? Kahta työtä en voi yksinhuoltajan ottaa, eikä ole autoa, joten ajallisestikin olisi haastavaa. Elämä on vain ja ainoastaan säästämistä KAIKESTA.
Mihin suomi on menossa?? Ei täällä kohta voi asua ja elää. Miksi suomi ei pidä huolta omistaan? Tuntuu että tietyt ryhmät saavat enemmän kuin kantasuomalaiset??
No höpö. 😂 1980-luvulla kahvi ja voi olivat kalliita, ei sellaisiin ollut vähäosaisilla varaa. Makaroni oli kallista ulkomaista hapatusta, vähäosaiset söivät vuoden jokaisena päivänä pottuja. Jos kaipasi vaihtelua niin joskus saattoi keittää porkkanoita seuraksi. 1980-luvulla köyhien ruoka oli ruskea kastike, eli pannulla vehnäjauhoja ruskistettiin ja tehtiin kastikkeeksi. Tämä kelpasi köyhille siis pottujen kanssa sellaisenaan, joskus saattoi olla reteesti pyhäruokaa ja vaikka makkaraa kastikkeen jatkeena. Ja köyhät ja hedelmät 1980-luvulla, eipäs nyt hupsita. Ja ihan tutkitusti ravitsemusmenot veivät silloin isomman osan tuloista kuin nykyään.
1980-luvulla pienituloisen vinkumassa autoa töissäkäymiseen olisi ollut törkimys ja häntä olisi pilkattu pitkään.
wtf? Mistä te näitä revitte? Vitsejähän nämä kai on? Nuoret selittämässä tilastojen perusteella, että näin se kuule vain oli, elkääpä muuta vanhat dementikot väittäkö, nih?
Oli 1980-luvulla köyhän perheen prsaukinen opiskelijanplanttu. Kahvia juotiin 3-4 kertaa päivässä, vähintään. Juu, kyllä potut ja ruskea kastike olivat tuttuja, mutta niin oli moni muukin ruoka. Ja kun muutin omilleni (16-vuotiaana), koostui ruokavalio lähes yksinomaan pastasta ja tonnikalasta. No pizzaa ja kebabia, hamppareita ja joskus kiinalaista syötiin sitten ulkona. Ulkona söin 2-3 kertaa viikossa, bisse oli se pääasia kuitenkin.
Persaukisena vähintään kerran vuodessa kävin ulkomailla. Silloin kun tein hanttihommia enemmän, matkustelin 3-4 kertaa vuodessa. Vaatteita en tehnyt itse, kyllä ne ostettiin ihan kaupasta. Ne, jotka tekivät vaatteita, niille se oli lähinnä harrastus. Myös vaihtoehtoväki teki itse vaatteitaan, kun aina ei ollut mahdollisuuksia lentää Lontoon putiikkeihin ja marketeissa ei fiftari- tai punk-kuteita löytynyt.
Itse kuuluin vaihtoehtoväkeen. Siihen kuului 1980-luvulla mm: vegaanius, kirppareilla ja antikvariaateissa koluaminen, klubitouhu, varsinkin homoklubit oli yhdessä vaiheessa heteroilla tosi in (tämä lienee ärsyttänyt isoa osaa homoja), taide ja valokuvaus (tehtiin itse, käytiin taidenäyttelyissä, luettiin paljon), elokuvat (vanhoista klassikkoleffoista lähtien), omien lehtien tekeminen (tätä vastaa nykyään blogit, striimaus, podcastit jne), jotka usein olivat fanzineita tai sarjakuvia, mutta itse esim. kirjoitin myös juttuja, mm. levyarvosteluja. Musiikki oli se isoin juttu: kaikki valtavirrasta poikkeava kiinosti, suosikkibändejä saatettiin käydä katsomassa pitkin Eurooppaa, levyjä tilattiin ulkomailta.
Tosi köyhä olit. 🤣 80-luvulla tuli hampurilaisravintolat Suomeen, ja ateriat maksoivat nykyrahassa yli 20 euroa. Samoin pizzeriat levisivät koko Suomeen 1980-luvulla ja niiden hintataso oli vielä kovasti kalliimpi kuin hampurilaisaterioissa.
1980-luvulla kaupoissa oli valmisruokia lähinnä maksa- ja makaronilaatikko sekä grillattu lämmin kana. Vuosikymmenen lopulla saatiin roiskeläppäpitsat, joita olen itse lämmitellyt uunissa kun ei vielä ollut mikroa.
Toki kuvaamaasi elämää on voinut 1980-luvulla elää, mutta aikamoinen on kuplasi jos tuo on köyhäilyä. 1980-luvulla ulkona syöminen oli kallista ja harvinaista. Se jokaisen tuntema yksi perhe joka söi joka sunnuntai ulkona oli tosi leuhka juppiperhe. Nythän sossumasseillakin käydään pitsalla ja hampurilaisravintolassa.
1980-luvulla Suomessa oli vireä, työssäkäyvä kansa. Kukaan ei kuvitellutkaan ylpeilevänsä työhaluttomuudellaan kuten nykyään.