Lue keskustelun säännöt.
Oltiinko 80-luvulla rikkaampia kuin nykyään?
22.09.2023 |
Joka kunnassa oli oma terveyskeskus ja lääkärille sai ajan aina kun oli pienikin vaiva.
Nykyään pahoinvointialueet sulkevat terveyskeskuksia, päivystykset ovat kriisissä ja lääkäriaikaa ei saa ikinä. Mitä on tapahtunut ja miksi?
Kommentit (308)
Meillä oli 80-luvulla kotona tehdyt vaatteet (äiti teki itse ja korjasi myös). Levikset olisi ollut hienot, mutta ei olisi tullut mieleenkään sellaisia vanhemmilta edes pyytää (eikä olisi saatu) .
Meillä oli okt ja siinä pihalla kasvatettiin itse perunaa. Niitä säilytettiin mummon kellarissa. Ruokana oli perunaa ja kastiketta joka päivä. Välillä ruokana oli mustikkasoppaa. Marjat oli tietenkin itse poimittu pakastimeen. Myös kaalista oli usein ruokaa. Meillä oli yksi auto, mutta sitä ei taidettu kovin paljon käyttää. Isä meni polkupyörällä töihin. Myös kouluun ja harrastuksiin ajettiin pyörällä. Harrastukset olivat edullisia, kun ne tapahtuivat koulun jumppasalissa ja vetäjinä oli jonkun vanhemmat. Omia huoneita ei meillä lapsilla ollut ennen 90-luvun puoliväliä (lukiossa).
Kyllä nykyään on elintaso merkittävästi korkeampi kuin silloin. Ei näy perunamaita omakotitalojen pihoilla, koska ruoka on todella halpaa. Harmillisesti monet kuitenkin tekevät taloudellisesti hölmöjä päätöksiä, jotka ennen ei olisi tullut kuuloonkaan. Siitä esimerkki on asuminen yksiössä ison kaupungin keskustassa veronmaksajien piikkiin. Tai rahojen tuhlaaminen ostoksiin, joita ilmankin pärjäisi aivan hyvin, kuten vaikka elektroniikkaan, peleihin, pikamuotiin, sisustamiseen, ruokatilauksiin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että ruoka oli halvempaa. Meidän perheellä oli tili kaupassa ja sieltä saatiin ostaa välipaloja mitä haluttiin. Harrastaa saatiin myös vapaasti ja kalliistikin, mutta ulkomailla ei käyty just koskaan. Mitään viikonloppumatkoja ulkomaille ei ollut ja hyvä niin. Vaatteita saatiin mitä haluttiin, Levikset oli must, mutta ei mulle tullu mieleenkään, että olisin tarvinnut enempää kuin 5-6 paitaa ja 3-4 farkut. Korvalappustereot oli ja mankkoja kaikilla. Keskituloisia oltiin.
Unohdin mainita, että auto oli laatikkolada. :D
Lada oli talvilämmin ja luotettava auto.
Sen voi veivata käyntiin, jos haba riitti. :D
Kyllä, veivaamallakin käynnistyi ja sitä veivaamista varten oli takakontissa kampi. Kerran kokeiltiin lähteekö sillä tavalla käyntiin ja kyllä se lähti.
Itellä oli rahaa silloin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavanomainen kuukausipalkka oli alle 1000 € nykyrahassa. Päätelkää siitä minkälainen oli elintaso. Ei todellakaan ollut yltäkylläisyyttä tavallisilla ihmisillä.
Mistä ihmeestä sinä tuon 1000€ revit? Sain opiskelijana kesäduunissa nimellisesti melkein tuon 1980-luvun lopulla, mutta hintataso on sen jälkeen noussut kymmeniä prosentteja.
Aloitit työt v. 1986 keskisuuressa rakennusliikkeesä pääkirjanpitäjänä ja vastasin taloushallinnosta ja palkka oli 10.500mk/kk eli vajaa 2000€/kk. Ja ihmettelin, miten ne voi maksaa mulle niin paljon. Kun työnjohto/rakennusinsinöörit saivat tuon alle.
Muut toimistossa saivat 3500-5000 mk/kkFirman toimitusjohtajan palkka oli 25.000 mk eli 4000€/kk joka oli hirveän iso.
Ja jos teet lukuihin inflaatiokorjauksen, huomaat, että vuoden 2023 rahassa palkkasi 10500 markkaa olisi noin 3760 euroa. Surffaa Tilastokeskuksen rahsnarvomuuntimeen. Se pieninkin muistamasi palkka 3500 mk on yli 1200 euroa nykyrahassa, ei missään tapauksessa alle tonnia.
Kyllä 80-luvulla löytyi yksityisiä vuokra-asuntoja ihan riittävästi. Itsekin asuin ainakin kolmessa eri yksityisen vuokranantajan asunnossa.
Kukaan ei saa vain 1200€ nykyään toimistotöistä. Köyhää oli 80-luvulla ja sillä sipuli.
Palkalla sai silloin ihan eri tavalla kuin nyt. Esimerkiksi vuokrat ovat nousseet kuuden prosenttiyksikön vauhtia vuositasolla jo toista vuosikymmentä, mutta palkat eivät.
Tää maailmanaika suosii pääomatuloja, ei palkkatuloja. Ennen sanottiin, että ahkera vaurastuu. Nyt vaurastuu vain omistamalla. Siitä se kenkä puristaa, mutta eihän sitä ääneen saa sanoa.
Vielä 1980-luvulla oli vuokrasäännöstely, joten ei ollut mitään yksityisten vuokra-asuntojen vuokria, kun ei ollut niitä vuokra-asuntojakaan.
Kyllä 80-luvulla löytyi yksityisten vuokranantajien asuntoja. Itsekin asuin ainakin kolmessa sellaisessa. Vuokrataso oli hieman korkeampi kuin kaupungin asunnoissa. Mutta asumistuki oli hyvä.
Jossain maallako? Vai oliko sinulla suhteita?
1980-luvulla Helsingissä kukaan ei edes yrittänyt etsiä yksityistä vuokra-asuntoa. Olisi ollut ajanhukkaa.
Helsingistä en tiedä. Tämä tapahtui keskikokoisessa kaupungissa. Ihan lehti-ilmoituksella löysin asunnon. Laitoin paikallislehteen ilmoituksen ja aina sitä kautta sain vastauksen, joskus useammankin. Ei tarvinnut mitään suhteita. Ne olivat yksiöitä missä asuin.
Lisään vielä, että yksityiset eivät vuokranneet mielellään muille kuin työssäkäyville ja piti olla vakituinen työ.
Ja oliko sinulla vaaleanpunainen norsu lemmikkinä?
Nyt en ymmärtänyt.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli 80-luvulla kotona tehdyt vaatteet (äiti teki itse ja korjasi myös). Levikset olisi ollut hienot, mutta ei olisi tullut mieleenkään sellaisia vanhemmilta edes pyytää (eikä olisi saatu) .
Meillä oli okt ja siinä pihalla kasvatettiin itse perunaa. Niitä säilytettiin mummon kellarissa. Ruokana oli perunaa ja kastiketta joka päivä. Välillä ruokana oli mustikkasoppaa. Marjat oli tietenkin itse poimittu pakastimeen. Myös kaalista oli usein ruokaa. Meillä oli yksi auto, mutta sitä ei taidettu kovin paljon käyttää. Isä meni polkupyörällä töihin. Myös kouluun ja harrastuksiin ajettiin pyörällä. Harrastukset olivat edullisia, kun ne tapahtuivat koulun jumppasalissa ja vetäjinä oli jonkun vanhemmat. Omia huoneita ei meillä lapsilla ollut ennen 90-luvun puoliväliä (lukiossa).Kyllä nykyään on elintaso merkittävästi korkeampi kuin silloin. Ei näy perunamaita omakotitalojen pihoilla, koska ruoka on todella halpaa. Harmillisesti monet kuitenkin tekevät taloudellisesti hölmöjä päätöksiä, jotka ennen ei olisi tullut kuuloonkaan. Siitä esimerkki on asuminen yksiössä ison kaupungin keskustassa veronmaksajien piikkiin. Tai rahojen tuhlaaminen ostoksiin, joita ilmankin pärjäisi aivan hyvin, kuten vaikka elektroniikkaan, peleihin, pikamuotiin, sisustamiseen, ruokatilauksiin jne.
En muista nähneeni yhdenkään koulukaverin takapihalla enkä etupihalla perunamaata. Asuimme kaupungissa, kuten suurin osa tuohon aikaan suomalaisista. Maataloustukia jaettiin vielä avokätisemmin kuin nyt. Väittävät, että se pitää ruoan hinnan alhaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli 80-luvulla kotona tehdyt vaatteet (äiti teki itse ja korjasi myös). Levikset olisi ollut hienot, mutta ei olisi tullut mieleenkään sellaisia vanhemmilta edes pyytää (eikä olisi saatu) .
Meillä oli okt ja siinä pihalla kasvatettiin itse perunaa. Niitä säilytettiin mummon kellarissa. Ruokana oli perunaa ja kastiketta joka päivä. Välillä ruokana oli mustikkasoppaa. Marjat oli tietenkin itse poimittu pakastimeen. Myös kaalista oli usein ruokaa. Meillä oli yksi auto, mutta sitä ei taidettu kovin paljon käyttää. Isä meni polkupyörällä töihin. Myös kouluun ja harrastuksiin ajettiin pyörällä. Harrastukset olivat edullisia, kun ne tapahtuivat koulun jumppasalissa ja vetäjinä oli jonkun vanhemmat. Omia huoneita ei meillä lapsilla ollut ennen 90-luvun puoliväliä (lukiossa).Kyllä nykyään on elintaso merkittävästi korkeampi kuin silloin. Ei näy perunamaita omakotitalojen pihoilla, koska ruoka on todella halpaa. Harmillisesti monet kuitenkin tekevät taloudellisesti hölmöjä päätöksiä, jotka ennen ei olisi tullut kuuloonkaan. Siitä esimerkki on asuminen yksiössä ison kaupungin keskustassa veronmaksajien piikkiin. Tai rahojen tuhlaaminen ostoksiin, joita ilmankin pärjäisi aivan hyvin, kuten vaikka elektroniikkaan, peleihin, pikamuotiin, sisustamiseen, ruokatilauksiin jne.
En muista nähneeni yhdenkään koulukaverin takapihalla enkä etupihalla perunamaata. Asuimme kaupungissa, kuten suurin osa tuohon aikaan suomalaisista. Maataloustukia jaettiin vielä avokätisemmin kuin nyt. Väittävät, että se pitää ruoan hinnan alhaisena.
Ne perunamaat olivatkin enemmän maaseutupaikkakuntien juttu. Varsinkin jos asui haja-asutusalueella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että ruoka oli halvempaa. Meidän perheellä oli tili kaupassa ja sieltä saatiin ostaa välipaloja mitä haluttiin. Harrastaa saatiin myös vapaasti ja kalliistikin, mutta ulkomailla ei käyty just koskaan. Mitään viikonloppumatkoja ulkomaille ei ollut ja hyvä niin. Vaatteita saatiin mitä haluttiin, Levikset oli must, mutta ei mulle tullu mieleenkään, että olisin tarvinnut enempää kuin 5-6 paitaa ja 3-4 farkut. Korvalappustereot oli ja mankkoja kaikilla. Keskituloisia oltiin.
Unohdin mainita, että auto oli laatikkolada. :D
Lada oli talvilämmin ja luotettava auto.
Sen voi veivata käyntiin, jos haba riitti. :D
Kaikki eivät uskoneet, että Ladan pystyi oikeasti veivaamaan käyntiin. Ne luuli, että se on vaan joku vitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän näin jälkeenpäin tarkasteltuna 1980-luku oli yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti tietynlainen huippupiste tavallisen kansalaisen kannalta. Ongelmia oli, puutteita oli, mutta kokonaisuutena silloin oltiin rikkaampia ja optimistisempia kuin nykyään. Vasemmisto oli rakentanut hyvinvointiyhteiskuntaa vuosikymmenien ajan ja toteutti lupauksensa duunareille olojen parantamisesta. Työn teolla pärjäsi ja se lisäsi motivaatiota työn tekoon, verorahoille sai vastinetta, ympäristö oli lasten kasvattamiseen turvallinen ja toiveikas.
Vasemmisto teki itsensä siis tarpeettomaksi, hyvinvoiva jengi duunareista lähtien siirtyi äänestämään oikeistoa ja tätä vahvisti myös itäblokin romahtaminen, reaganismi ja thatcherismi, joita täälläkin ihailtiin, oikeistolaistumista ei hidastanut edes suuri varoitusmerkki, 90-luvun lama, päinvastoin, sekin laitettiin jotenkin vasemmistolaispolitiikan synniksi, ei varoitukseksi hallitsemattomasta kapitalismista.
Maailman ylipäätään on oikeistolaistunut enemmän ja enemmän viime vuosikymmenien aikaan, hyvinvointiyhteiskunnat ovat muisto vain, talousliberalismia ihailtiin kritiikittä aina vuoden 2008 romahdukseen asti. Tuolloin tuli se toinen hallitsemattoman kapitalismin rommaus. Oikeistolaistumisen huippu on toistaiseksi ollut 2014-2015, Pohjoismaiden oikeistohallitukset halusivat ja haluavat halpaa mmuuttoväkeä miljoonia (Ruotsin kokkareiden Rheinfeld: Öppna era hjärtan...), Trumpin kausi USA:ssa, kun samaan aikaan Venäjällä Trumpin aateveli valmisteli valmistelujaan ja pisti näkyville yhden Euroopan kiristyskeinonsa: hallitsemattoman mmuuttovyöryn, heh.
Hallitsematon tuntuu olevan nyky-yhteiskuntien avainsana. Taudit, ihmiset ja talous leviää hallitsemattomasti, jolloin yhteiskuntien ilmapiiristä tulee pelokas, vihamielinen, toivoton, näköalaton. Ja se on köyhyyttä se. Vaikka olisi rahaa ja teknologiaa ja kakskymmentä juustomerkkiä ja sata tv-kanavaa valittavana.
Ihan täyttä paskaa. 80-luvulla ei todellakaan oltu rikkaampia ja valinnanvaraa oli kuin Neuvostoliitossa.
Sä et vissiin ole käynyt Neuvostoliitossa? Venäläisen ystäväluokkamme ilmeet, kun pääsivät tänne länteen shoppailemaan kasarilla. Yksi alkoi itkemään.
On sitten itkettänyt pitkin ysäriä? Nimittäin ansiotaso saavutti Venäjällä vasta 2000 -luvulla sen, mitä se oli 80-luvun lopulla.
Mitähän olisivat sanoneet ystävyyskoulun oppilaat, jos olisivat päässeet näkemään aikakoneen ikkunasta, miten oma äiti tai sisko seisoo Senaatintorin laidalla plakaatissa, jossa lukee huonolla suomella "Pilua 50 marka". Näitä oli silloin 90-luvun alkupuolella ja joku aikakausilehtikin uutisoi asiasta.
Nyt puhuttiin kauppojen valikoimasta. Kasarin loppupuolella se oli Neuvostoliitossa varsin huono. Ja länsitavaroitahan tuolta ei saanut, toisin kuin länsimaista niin kuin Suomesta. Länsitavara oli myös esim. banaani muistaakseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että ruoka oli halvempaa. Meidän perheellä oli tili kaupassa ja sieltä saatiin ostaa välipaloja mitä haluttiin. Harrastaa saatiin myös vapaasti ja kalliistikin, mutta ulkomailla ei käyty just koskaan. Mitään viikonloppumatkoja ulkomaille ei ollut ja hyvä niin. Vaatteita saatiin mitä haluttiin, Levikset oli must, mutta ei mulle tullu mieleenkään, että olisin tarvinnut enempää kuin 5-6 paitaa ja 3-4 farkut. Korvalappustereot oli ja mankkoja kaikilla. Keskituloisia oltiin.
Unohdin mainita, että auto oli laatikkolada. :D
Lada oli talvilämmin ja luotettava auto.
Sen voi veivata käyntiin, jos haba riitti. :D
Kaikki eivät uskoneet, että Ladan pystyi oikeasti veivaamaan käyntiin. Ne luuli, että se on vaan joku vitsi.
Olen todistanut tuota monta kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla oli tasa-arvoisempaa. Opettajat, lääkärit ja ylimmät upseerit asuivat kerrostaloissa duunareiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli 80-luvulla kotona tehdyt vaatteet (äiti teki itse ja korjasi myös). Levikset olisi ollut hienot, mutta ei olisi tullut mieleenkään sellaisia vanhemmilta edes pyytää (eikä olisi saatu) .
Meillä oli okt ja siinä pihalla kasvatettiin itse perunaa. Niitä säilytettiin mummon kellarissa. Ruokana oli perunaa ja kastiketta joka päivä. Välillä ruokana oli mustikkasoppaa. Marjat oli tietenkin itse poimittu pakastimeen. Myös kaalista oli usein ruokaa. Meillä oli yksi auto, mutta sitä ei taidettu kovin paljon käyttää. Isä meni polkupyörällä töihin. Myös kouluun ja harrastuksiin ajettiin pyörällä. Harrastukset olivat edullisia, kun ne tapahtuivat koulun jumppasalissa ja vetäjinä oli jonkun vanhemmat. Omia huoneita ei meillä lapsilla ollut ennen 90-luvun puoliväliä (lukiossa).Kyllä nykyään on elintaso merkittävästi korkeampi kuin silloin. Ei näy perunamaita omakotitalojen pihoilla, koska ruoka on todella halpaa. Harmillisesti monet kuitenkin tekevät taloudellisesti hölmöjä päätöksiä, jotka ennen ei olisi tullut kuuloonkaan. Siitä esimerkki on asuminen yksiössä ison kaupungin keskustassa veronmaksajien piikkiin. Tai rahojen tuhlaaminen ostoksiin, joita ilmankin pärjäisi aivan hyvin, kuten vaikka elektroniikkaan, peleihin, pikamuotiin, sisustamiseen, ruokatilauksiin jne.
Toi kuulostaa sellaiselta elämältä mitä vanhempani elivät 50-luvulla. Etteikö elämä olisi muuttunut 30 vuodessa, kun Suomella meni kuitenkin hyvin? No en kiistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän näin jälkeenpäin tarkasteltuna 1980-luku oli yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti tietynlainen huippupiste tavallisen kansalaisen kannalta. Ongelmia oli, puutteita oli, mutta kokonaisuutena silloin oltiin rikkaampia ja optimistisempia kuin nykyään. Vasemmisto oli rakentanut hyvinvointiyhteiskuntaa vuosikymmenien ajan ja toteutti lupauksensa duunareille olojen parantamisesta. Työn teolla pärjäsi ja se lisäsi motivaatiota työn tekoon, verorahoille sai vastinetta, ympäristö oli lasten kasvattamiseen turvallinen ja toiveikas.
Vasemmisto teki itsensä siis tarpeettomaksi, hyvinvoiva jengi duunareista lähtien siirtyi äänestämään oikeistoa ja tätä vahvisti myös itäblokin romahtaminen, reaganismi ja thatcherismi, joita täälläkin ihailtiin, oikeistolaistumista ei hidastanut edes suuri varoitusmerkki, 90-luvun lama, päinvastoin, sekin laitettiin jotenkin vasemmistolaispolitiikan synniksi, ei varoitukseksi hallitsemattomasta kapitalismista.
Maailman ylipäätään on oikeistolaistunut enemmän ja enemmän viime vuosikymmenien aikaan, hyvinvointiyhteiskunnat ovat muisto vain, talousliberalismia ihailtiin kritiikittä aina vuoden 2008 romahdukseen asti. Tuolloin tuli se toinen hallitsemattoman kapitalismin rommaus. Oikeistolaistumisen huippu on toistaiseksi ollut 2014-2015, Pohjoismaiden oikeistohallitukset halusivat ja haluavat halpaa mmuuttoväkeä miljoonia (Ruotsin kokkareiden Rheinfeld: Öppna era hjärtan...), Trumpin kausi USA:ssa, kun samaan aikaan Venäjällä Trumpin aateveli valmisteli valmistelujaan ja pisti näkyville yhden Euroopan kiristyskeinonsa: hallitsemattoman mmuuttovyöryn, heh.
Hallitsematon tuntuu olevan nyky-yhteiskuntien avainsana. Taudit, ihmiset ja talous leviää hallitsemattomasti, jolloin yhteiskuntien ilmapiiristä tulee pelokas, vihamielinen, toivoton, näköalaton. Ja se on köyhyyttä se. Vaikka olisi rahaa ja teknologiaa ja kakskymmentä juustomerkkiä ja sata tv-kanavaa valittavana.
Ihan täyttä paskaa. 80-luvulla ei todellakaan oltu rikkaampia ja valinnanvaraa oli kuin Neuvostoliitossa.
Sä et vissiin ole käynyt Neuvostoliitossa? Venäläisen ystäväluokkamme ilmeet, kun pääsivät tänne länteen shoppailemaan kasarilla. Yksi alkoi itkemään.
On sitten itkettänyt pitkin ysäriä? Nimittäin ansiotaso saavutti Venäjällä vasta 2000 -luvulla sen, mitä se oli 80-luvun lopulla.
Mitähän olisivat sanoneet ystävyyskoulun oppilaat, jos olisivat päässeet näkemään aikakoneen ikkunasta, miten oma äiti tai sisko seisoo Senaatintorin laidalla plakaatissa, jossa lukee huonolla suomella "Pilua 50 marka". Näitä oli silloin 90-luvun alkupuolella ja joku aikakausilehtikin uutisoi asiasta.
Nyt puhuttiin kauppojen valikoimasta. Kasarin loppupuolella se oli Neuvostoliitossa varsin huono. Ja länsitavaroitahan tuolta ei saanut, toisin kuin länsimaista niin kuin Suomesta. Länsitavara oli myös esim. banaani muistaakseni.
Banaaneja ei tuoteta länsimaissa. On Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan tuontihedelmiä ja yleinen ravinnonlähde sikäläisittäin. Jos kaupasta sai kaakaota tai teetä, melko varmasti siellä oli myös banaaneja.
Vierailija kirjoitti:
Joitain tämän ketjun kirjoituksia kun lukee, tuntuu kuin lapsukaiset kirjoittaisivat jostain 50- tai 60-luvusta. :D
Vai oli sodasta vähän aikaa, juu ei ollut kuin 40 vuotta!! LOL Ja pitseriat tulivat Suomeen 60-luvulla, Kalevi Keihänen perusti silloin myös Keihäsmatkat, että todellakin matkustettiin ulkomailla 80-luvulla, olihan Interrail-korttikin tullut käyttöön jo 70-luvun alussa, heh. Voi teitä, lapset, kivasti hämärtyy mitä oli milloinkin, kas kun ette väitä säännöstelykorttien olleen käytössä 80-luvulla. LMAO
40v sodasta on vähän aikaa yhteiskunnan toipua ja aloittaa alusta. Kyllä näillä oli vaikutusta asioihin. Siellä sotimassa olivat olleet monien isät tai isoisät ja naisilla ollut omat tehtävät myös. Oli sotaveteraaneja ja lottia kertomassa lapsille sodasta, ne jotka niistä suostuivat puhumaan. Asiaan suhtauduttiin vielä vakavasti, kun traumat olivat osan ikäpolven elämää. Että ei nyt ihan LOL.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli 80-luvulla kotona tehdyt vaatteet (äiti teki itse ja korjasi myös). Levikset olisi ollut hienot, mutta ei olisi tullut mieleenkään sellaisia vanhemmilta edes pyytää (eikä olisi saatu) .
Meillä oli okt ja siinä pihalla kasvatettiin itse perunaa. Niitä säilytettiin mummon kellarissa. Ruokana oli perunaa ja kastiketta joka päivä. Välillä ruokana oli mustikkasoppaa. Marjat oli tietenkin itse poimittu pakastimeen. Myös kaalista oli usein ruokaa. Meillä oli yksi auto, mutta sitä ei taidettu kovin paljon käyttää. Isä meni polkupyörällä töihin. Myös kouluun ja harrastuksiin ajettiin pyörällä. Harrastukset olivat edullisia, kun ne tapahtuivat koulun jumppasalissa ja vetäjinä oli jonkun vanhemmat. Omia huoneita ei meillä lapsilla ollut ennen 90-luvun puoliväliä (lukiossa).Kyllä nykyään on elintaso merkittävästi korkeampi kuin silloin. Ei näy perunamaita omakotitalojen pihoilla, koska ruoka on todella halpaa. Harmillisesti monet kuitenkin tekevät taloudellisesti hölmöjä päätöksiä, jotka ennen ei olisi tullut kuuloonkaan. Siitä esimerkki on asuminen yksiössä ison kaupungin keskustassa veronmaksajien piikkiin. Tai rahojen tuhlaaminen ostoksiin, joita ilmankin pärjäisi aivan hyvin, kuten vaikka elektroniikkaan, peleihin, pikamuotiin, sisustamiseen, ruokatilauksiin jne.
En muista nähneeni yhdenkään koulukaverin takapihalla enkä etupihalla perunamaata. Asuimme kaupungissa, kuten suurin osa tuohon aikaan suomalaisista. Maataloustukia jaettiin vielä avokätisemmin kuin nyt. Väittävät, että se pitää ruoan hinnan alhaisena.
-80 luvulla ei ollut maataloustukia, koska maatalous oli ammatti muiden joukossa. Vasta EU jäsenyyden myötä -95 ruoan hinta romahti, eikä maatalous ammattina ollut enää kannattavaa, koska EU:n alueelta sai tuoda halpaa ruokaa. Maataloutta alettiin tukemaan maataloustuilla ettei maatalous kokonaan lopu ja kriisitilanteessa ruoka loppuisi kokonaan. EU maksaa näitä tukia kaikissa EU maissa. Miettikää miltä omalla kohdalla tuntuisi jos oma 3500€ palkka laskettaisiin 350€ palkaksi ja sitten voisitte hakea tukea, jonka ehdot voisivat vaihtua ja välillä tulisi erikoisia pykäliä joita pitäisi noudattaa. Joku voisi saada tukia, joku toinen ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Tuet olivat suurempia kuin nykyään. Elitaso korkeampi (paljon).
Äitini oli yksinhuoltaja. Nyt itse työssäkäyvä yksinhuoltaja. Äitini on kertonut että oli onnekas kun oli tuolloin 80-luvulla yksinhuoltaja. Tuet olivat paljon paremmat. Minä elän kuulemma vain pienellä murto-osalla tuloista ja eduista joita sai tuolloin. Ei koskaan ollut pulaa perusruokatarvikketsta. Nykyisin ei voi edes unelmoida muusta kuin halvimmista elintarvikkeista makaronia, banaaneja, satunnainen 1krt viikossa lihaa jne,
Aika uskomatonta. Ruoka, asuminen -kaikki oli suhteessa halvempaa kuin nykyisin. Palkatkin parempia.
Silloinkin oli puhetta kuinka yksinhuoltaja perheiden lapset ovat vähäosaisia ja vaarassa syrjääntyä, vaikka elintaso oli paljon korkeampi.
Nyt Orpo leikkaa jo valmiiksi pienistä etuuksista, jotka auttavat palkan lisäksi, jotta juuri ja juuri pysyy hengissä? Millä sitten nykyisin pitäisi elää? Kahta työtä en voi yksinhuoltajan ottaa, eikä ole autoa, joten ajallisestikin olisi haastavaa. Elämä on vain ja ainoastaan säästämistä KAIKESTA.
Mihin suomi on menossa?? Ei täällä kohta voi asua ja elää. Miksi suomi ei pidä huolta omistaan? Tuntuu että tietyt ryhmät saavat enemmän kuin kantasuomalaiset??
No höpö. 😂 1980-luvulla kahvi ja voi olivat kalliita, ei sellaisiin ollut vähäosaisilla varaa. Makaroni oli kallista ulkomaista hapatusta, vähäosaiset söivät vuoden jokaisena päivänä pottuja. Jos kaipasi vaihtelua niin joskus saattoi keittää porkkanoita seuraksi. 1980-luvulla köyhien ruoka oli ruskea kastike, eli pannulla vehnäjauhoja ruskistettiin ja tehtiin kastikkeeksi. Tämä kelpasi köyhille siis pottujen kanssa sellaisenaan, joskus saattoi olla reteesti pyhäruokaa ja vaikka makkaraa kastikkeen jatkeena. Ja köyhät ja hedelmät 1980-luvulla, eipäs nyt hupsita. Ja ihan tutkitusti ravitsemusmenot veivät silloin isomman osan tuloista kuin nykyään.
1980-luvulla pienituloisen vinkumassa autoa töissäkäymiseen olisi ollut törkimys ja häntä olisi pilkattu pitkään.
wtf? Mistä te näitä revitte? Vitsejähän nämä kai on? Nuoret selittämässä tilastojen perusteella, että näin se kuule vain oli, elkääpä muuta vanhat dementikot väittäkö, nih?
Oli 1980-luvulla köyhän perheen prsaukinen opiskelijanplanttu. Kahvia juotiin 3-4 kertaa päivässä, vähintään. Juu, kyllä potut ja ruskea kastike olivat tuttuja, mutta niin oli moni muukin ruoka. Ja kun muutin omilleni (16-vuotiaana), koostui ruokavalio lähes yksinomaan pastasta ja tonnikalasta. No pizzaa ja kebabia, hamppareita ja joskus kiinalaista syötiin sitten ulkona. Ulkona söin 2-3 kertaa viikossa, bisse oli se pääasia kuitenkin.
Persaukisena vähintään kerran vuodessa kävin ulkomailla. Silloin kun tein hanttihommia enemmän, matkustelin 3-4 kertaa vuodessa. Vaatteita en tehnyt itse, kyllä ne ostettiin ihan kaupasta. Ne, jotka tekivät vaatteita, niille se oli lähinnä harrastus. Myös vaihtoehtoväki teki itse vaatteitaan, kun aina ei ollut mahdollisuuksia lentää Lontoon putiikkeihin ja marketeissa ei fiftari- tai punk-kuteita löytynyt.
Itse kuuluin vaihtoehtoväkeen. Siihen kuului 1980-luvulla mm: vegaanius, kirppareilla ja antikvariaateissa koluaminen, klubitouhu, varsinkin homoklubit oli yhdessä vaiheessa heteroilla tosi in (tämä lienee ärsyttänyt isoa osaa homoja), taide ja valokuvaus (tehtiin itse, käytiin taidenäyttelyissä, luettiin paljon), elokuvat (vanhoista klassikkoleffoista lähtien), omien lehtien tekeminen (tätä vastaa nykyään blogit, striimaus, podcastit jne), jotka usein olivat fanzineita tai sarjakuvia, mutta itse esim. kirjoitin myös juttuja, mm. levyarvosteluja. Musiikki oli se isoin juttu: kaikki valtavirrasta poikkeava kiinosti, suosikkibändejä saatettiin käydä katsomassa pitkin Eurooppaa, levyjä tilattiin ulkomailta.
Tosi köyhä olit. 🤣 80-luvulla tuli hampurilaisravintolat Suomeen, ja ateriat maksoivat nykyrahassa yli 20 euroa. Samoin pizzeriat levisivät koko Suomeen 1980-luvulla ja niiden hintataso oli vielä kovasti kalliimpi kuin hampurilaisaterioissa.
1980-luvulla kaupoissa oli valmisruokia lähinnä maksa- ja makaronilaatikko sekä grillattu lämmin kana. Vuosikymmenen lopulla saatiin roiskeläppäpitsat, joita olen itse lämmitellyt uunissa kun ei vielä ollut mikroa.Toki kuvaamaasi elämää on voinut 1980-luvulla elää, mutta aikamoinen on kuplasi jos tuo on köyhäilyä. 1980-luvulla ulkona syöminen oli kallista ja harvinaista. Se jokaisen tuntema yksi perhe joka söi joka sunnuntai ulkona oli tosi leuhka juppiperhe. Nythän sossumasseillakin käydään pitsalla ja hampurilaisravintolassa.
Hampurilaisateria 120mk??
En kyllä muista tuollaisia hintoja koska mekin kävimme hampurilaisella kerran pari vuodessa vaikka 4 henkisen perheen päiväbudjetti ruokaan oli 50 mk!
Ei olisi tullut mieleenkään laittaa lähes 10 päivän ruokarahoja yhteen ateriaan!!
Onnittelut peruslahjakkaasta valuuttamuunnoksesta. 😃
En jaksa laskeskella sentilleen mutta 20e on lähelle 120mk. Ei 10mk tai edes 50mk.
Suuruusluokan tarkkuus lienee riittävä
No ei ole riittävä, tämän päivän 20€ on vuoden 1985 rahassa 53,93 mk, katso itse:https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joitain tämän ketjun kirjoituksia kun lukee, tuntuu kuin lapsukaiset kirjoittaisivat jostain 50- tai 60-luvusta. :D
Vai oli sodasta vähän aikaa, juu ei ollut kuin 40 vuotta!! LOL Ja pitseriat tulivat Suomeen 60-luvulla, Kalevi Keihänen perusti silloin myös Keihäsmatkat, että todellakin matkustettiin ulkomailla 80-luvulla, olihan Interrail-korttikin tullut käyttöön jo 70-luvun alussa, heh. Voi teitä, lapset, kivasti hämärtyy mitä oli milloinkin, kas kun ette väitä säännöstelykorttien olleen käytössä 80-luvulla. LMAO
40v sodasta on vähän aikaa yhteiskunnan toipua ja aloittaa alusta. Kyllä näillä oli vaikutusta asioihin. Siellä sotimassa olivat olleet monien isät tai isoisät ja naisilla ollut omat tehtävät myös. Oli sotaveteraaneja ja lottia kertomassa lapsille sodasta, ne jotka niistä suostuivat puhumaan. Asiaan suhtauduttiin vielä vakavasti, kun traumat olivat osan ikäpolven elämää. Että ei nyt ihan LOL.
Ihanko totta, kiva kun kerroit. Ei kyllä ollut tarpeen, kun olen vanhemmiltani itse kuullut Mikkelin pommituksista, ja siitä miten käyt perheen, jonka molemmat vanhemmat kuolivat sota-aikana. Tuosta huolimatta 80-luku, varsinkin oli taloudellisesti hyvää aikaa, et ole koskaan 80-luvun kasinohuumasta kuullut, tai Jukka Keiteleestä? Hmm, mitähän vanhalle kurssikaverillle nykyään kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli tasa-arvoisempaa. Opettajat, lääkärit ja ylimmät upseerit asuivat kerrostaloissa duunareiden kanssa.
Saattoi olla tasa-arvoisempaa mutta nykyään kaikkien elintaso on parempi.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli tasa-arvoisempaa. Opettajat, lääkärit ja ylimmät upseerit asuivat kerrostaloissa duunareiden kanssa.
Eikä ketään kiinnostanut kenenkään koulutustaso.
Nykyään siitä on tullut jonkinlainen luokkavihan motiivi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joitain tämän ketjun kirjoituksia kun lukee, tuntuu kuin lapsukaiset kirjoittaisivat jostain 50- tai 60-luvusta. :D
Vai oli sodasta vähän aikaa, juu ei ollut kuin 40 vuotta!! LOL Ja pitseriat tulivat Suomeen 60-luvulla, Kalevi Keihänen perusti silloin myös Keihäsmatkat, että todellakin matkustettiin ulkomailla 80-luvulla, olihan Interrail-korttikin tullut käyttöön jo 70-luvun alussa, heh. Voi teitä, lapset, kivasti hämärtyy mitä oli milloinkin, kas kun ette väitä säännöstelykorttien olleen käytössä 80-luvulla. LMAO
40v sodasta on vähän aikaa yhteiskunnan toipua ja aloittaa alusta. Kyllä näillä oli vaikutusta asioihin. Siellä sotimassa olivat olleet monien isät tai isoisät ja naisilla ollut omat tehtävät myös. Oli sotaveteraaneja ja lottia kertomassa lapsille sodasta, ne jotka niistä suostuivat puhumaan. Asiaan suhtauduttiin vielä vakavasti, kun traumat olivat osan ikäpolven elämää. Että ei nyt ihan LOL.
Ihanko totta, kiva kun kerroit. Ei kyllä ollut tarpeen, kun olen vanhemmiltani itse kuullut Mikkelin pommituksista, ja siitä miten käyt perheen, jonka molemmat vanhemmat kuolivat sota-aikana. Tuosta huolimatta 80-luku, varsinkin oli taloudellisesti hyvää aikaa, et ole koskaan 80-luvun kasinohuumasta kuullut, tai Jukka Keiteleestä? Hmm, mitähän vanhalle kurssikaverillle nykyään kuuluu.
Varsinkin-sanan perästä jäi pois "loppupuoli", siis 80-luvun loppupuolella meni jupeilla lujaa.
Tuskinpa oli yhtä laajamittaista kuin 90-luvun talousuudistusten seurauksena syntynyt prostituutioaalto, jolloin myymässä oli opettajia ja fyysikkoja. Eipä se mitään, olihan täälläkin topless-kampaamoja.